Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö konkretisoituu harjoituksissa

Kainuun prikaati 10.12.2018 16.51
Uutinen

Suomen ja Ruotsin maavoimien yhteiset harjoitukset kehittävät molempien maiden yhteistoimintakykyä etenkin Pohjois-Suomen alueella.

Tornio–Haaparanta-raja ylitetään useita kertoja vuodessa – pääasiassa suunnittelutilaisuuksiin liittyen henkilötasolla, mutta myös konkreettisten harjoitusjoukkojen osalta nyt jo rutiinilla vuosittaisen harjoitustoiminnan puitteissa. Pohjois-Suomessa Maavoimista yhteistyötä toteuttavat Jääkäriprikaati ja Kainuun prikaati vastinkappaleinaan Pohjois-Ruotsissa Norrbottenin rykmentti I19 ja Artilleriregementet A9.

Asetettu tavoite – joukko-osastojen suoran yhteistoiminnan vakiintuneet käytännöt yhteydenpitoon ja suorituskykyä kehittävään toimintaan – ollaan saavuttamassa. Ottamalla molempien maiden joukko-osastojen erityispiirteet huomioon saadaan kustannustehokkaasti hyöty irti kaikille osapuolille.

– Kansainvälinen toiminta tukee monipuolisesti maapuolustuksen suorituskykyjen kehittämistä, henkilökunnan, reserviläisten ja varusmiesten osaamista yksilö- ja joukkotasolla sekä kehittää samalla kansallista puolustusta. Olemassa olevien koulutusmahdollisuuksien ja -ympäristöjen hyödyntämisen tavoitteena on resurssien taloudellinen käyttö; emme harjoittele harjoituksen vuoksi, vaan liitämme kansainvälisen yhteistoiminnan osaksi jo kalentereissa olevia sopivia kansallisia harjoituskokonaisuuksia osana vuosittaista harjoitus- ja koulutustoimintaa, toteaa Kainuun prikaatin koulutuspäällikkö everstiluutnantti Jari Salonen.

Vuosi 2018 huipentuu Rovajärvelle

Kuluneen vuoden aikana yhteistyötä on rakennettu askelma kerrallaan pohjoisen joukkojen osalta. Tiiviin yhteysupseeritoiminnan lisäksi aselajipäälliköt tapasivat keväällä, ja komentopaikkaharjoitus järjestettiin syksyllä.

Vuosi huipentuu parhaillaan käynnissä olevaan Arctic Shield 18 -harjoitukseen, jossa Ruotsin Norrbottenin rykmentin I19 ja Life Regiment Hussars`n K3 joukot harjoittelevat yhteistoimintaa Rovajärven talvisissa olosuhteissa. Ruotsalaiset erillisyksiköt toimivat toiminta-alueella ja toteuttavat heille annettuja tehtäviä.

Yhteistoiminnalle on lukuisia kehittämistavoitteita. Toiminnan tasolla tarkastellaan:

  • kykyä ottaa johtoon ruotsalaisia joukkoja,
  • suunnitella yhteisoperaatiota,
  • koordinoida ilmaoperaatiota ja ilmatilanhallintaa,
  • yhteensovittaa toimintaa johtoportaan ja ruotsalaisen joukkoyksikön välillä ja
  • ottaa vastaan ulkomaista apua.

– Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, kehitämme konkreettisesti henkilöstön kansainvälistä osaamista. Harjoituksesta saatujen havaintojen perusteella arvioimme kansallisesti valmiudet yhteistoimintaan sekä laadimme perusteet toiminnan kehittämiselle, kuvaa Salonen.

Jo hyvissä ajoin kuluneen vuoden aikana on suunniteltu myös tulevaa. Vetovastuu Suomi-Ruotsi-yhteistyön toimeenpanosta tulevan vuoden osalta siirtyy Ruotsiin ja ensimmäinen yhteinen iso harjoitus toteutuu Pohjois-Ruotsissa maaliskuun lopulla pidettävässä monikansallisessa Northern Wind 19 talvisodankäynnin harjoituksessa.

Kuvat: Ruotsin puolustusvoimat