Uusikaupunki 19 -harjoituksessa reserviläiset kouluttavat varusmiehiä

Porin prikaati 7.3.2019 19.52
Tiedote
Uusikaupunki 19 -harjoituksessa reserviläiset kouluttavat varusmiehiä

Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa tällä viikolla näkynyt paikallispuolustusharjoitus Uusikaupunki 19 testasi paikallispataljoonan toimintoja. Mukana on ollut reserviläisten lisäksi varusmiehiä ja Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa sekä alueella toimivia viranomaisia. Tällä kertaa harjoituksessa varusmiesten koulutusvastuussa ovat olleet myös reserviläiset.

Maanantaiaamuna reservin luutnantit Kuusela, Pietilä ja Välimäki astuivat palvelukseen Porin prikaatin Säkylän varuskunnassa. Tuttuun tapaan vuorossa oli kertausharjoituspuhuttelu ja varustautuminen, jonka jälkeen siirryttiin komppaniaan kohtaamaan varusmiehiä. Puoleenpäivään mennessä reservin luutnanteilla onkin jo varusmiehistä koostuva harjoitusjoukko alaisuudessaan. Komppaniapäälliköltä tulee käsky ja tehtävät, siinä ohessa luutnantit katsovat joukkojen resursseja, että mikä joukko on tehtävällä ja ketkä ovat levossa tai valmiina koulutukseen.

Sotilaspoliisikoulutetut Kuusela, Pietilä ja Välimäki ovat suorittaneet oman varusmiespalveluksensa noin 10 vuotta sitten, joten takana on useiden vuosien kokemus myös reserviläistoiminnasta ja kertausharjoituksista. Uusikaupunki 19 -paikallispuolustusharjoitus tarjoaa kuitenkin uudenlaisen haasteen, kun joukkueenjohtajan tehtävän sijasta herrat pääsevät keskittymään pelkästään kouluttamiseen. Koulutettavana on toisten kertaajien sijaan suhteellisen tuoreita eli 1/19 -saapumiserän varusmiehiä. Vastaanotto on kuitenkin ollut hyvä.

– Kommentit olleet positiivisia. Varusmiehet tuntuvat tykkäävän, kun on vaihtelua normaaliin arkeen, luutnantit toteavat yksimielisesti.

Koulutettavan varusmiesjoukon alokaskauden päättymisestä ei ole paljoakaan aikaa, joten lähtötaso on tietyissä asioissa matala. Reserviläiskouluttajat ottavat sen huomioon ja lähtevät koulutuksessaan liikkeelle aika perusjutuista:

– Koulutuksessa on suojauskomppanian varusmiehiä, joten kohteen harjoittelemme suojausta ja sotilaan perustaitoja. Tässä paikallispuolustusharjoituksessa treenataan lisäksi muun muassa kulunvalvontapaikan perustamista sekä sen pitämistä, henkilön ja ajoneuvon tarkastusta, radioiden käyttöä sekä tietenkin toimintaa muiden viranomaisten kanssa.

Kaikki koulutusaiheet tukevat joko nykyistä suoritettavaa tehtävää tai tehtävää, mihin ollaan harjoituksessa valmistautumassa.

Käytännönläheisempää koulutusta

On sanomattakin selvää, että reserviläisen koulutustyyli poikkeaa kantahenkilökunnan mallista. Kuitenkaan ei Kuusela, Pietilä tai Välimäki koe, että heihin suhtauduttaisi varusmiesten toimesta erilailla.

– He katsovat tietenkin ylvästä olemusta ja arvomerkkejä ja toimivat sen mukaisesti, luutnantit leukailevat ja jatkavat:

– Ei varusmiehen heidän käytös muutu siitä käskeekö heitä reserviläinen vai kantahenkilökunta. Vaikka meillä on vähän pidempää tukkaa ja partaa, niin ei se tunnu vaikuttavan siihen puoleen.

Suurimmaksi eroksi koulutustyylissä luutnantit nostavat käytännönläheisyyden. Jokainen Uusikaupunki19-harjoituksen kolmesta reserviläiskouluttajasta on ollut ensin varusmiehenä ja reserviupseerikoulutuksen saatuaan toiminut joukkueenjohtajina. Joukkueenjohtajan tehtävässä he ovat toimineet useasti erilaisissa reservin kertausharjoituksissa, joten taustalla on runsaasti johtamiskokemusta. Tämän viikon aikana tutuksi tullut pääkouluttajan rooli on ollut Kuuselalle, Pietilälle ja Välimäelle uusi, mutta ehdottomasti mielekäs.

– Sovellamme joukkueenjohtajana hankittua kokemusta sekä siviilipuolen kokemuksiamme. Tiedämme, miten monella eri tavoin asioita voi opettaa. Emme ole välttämättä pehmeämpiä kouluttajia, mutta ehkä käytännönläheisempiä.

Luutnanttien havaintojen mukaan varusmiehille toiminta ja harjoittelu voi välillä tuntua siltä, että mukana ollaan pakosta ja käskyt tulevat aina ylhäältä päin. Reserviläisjohtajan tai -kouluttajan kanssa toimiessa tilanne muuttuu ja ollaan tasavertaisempia. Harjoituksessa ollaan enemmän yhdessä tekemässä. Reserviläiskouluttajat pyrkivät lisäksi kouluttamaan vain niitä asioita, jotka ovat kunkin tehtävän kannalta oleellisia. Tarkoituksen on viedä jokaisessa harjoituksessa varsinaista tehtävän suorittamista ja siinä samalla joukkueen suorituskykyä eteenpäin.

– Tästä jää ehkä se sellainen teoreettinen ja yleismaallinen koulutus pois ja varusmies ymmärtää nopeasti, että tänään koulutettava asia todennäköisesti toteutetaan tässä seuraavien päivien aikana. Koulutus motivoi ja se viedään yhdessä maaliin.

Varusmiesten tottuessa näissä harjoituksessa reserviläisiin, myös kouluttajina, he ymmärtävät paremmin, että myös maanpuolustusta tehdään yhdessä. Kuusela, Pietilä ja Välimäki toivovatkin, että varusmiehet näkisivät tällä tavoin reserviläistoiminnan osana jatkumoa.

– Haluamme olla esimerkkinä ja toimia osana "taistelijan polkua" siten, että varusmiehet näkisivät, etteivät hommat päätykään siihen, kun palveluksesta siirrytään reserviin.

Koulutuskulttuurin muutos näkyy

Uusikaupunki 19 -harjoituksessa mukana olevat varusmiehet ovat suorittaneet Koulutus2020-ohjelman mukaisen alokasjakson. Reservin luutnanteille koulutustavan muutos näkyy tietyin osin, vaikka 18–20 -vuotiaat nuoret ovatkin pysyneet pääpiirteittäin samanlaisina.

– Onhan toiminta muuttunut meidän varusmiesajoistamme. Yksi esimerkki on käskyjenantamisen kulttuuri, kun tuntuu, että nykyisin varusmiehiä koulutetaan enemmän keskustellen ja äänenkäyttö on hillitympää.

Tämä pehmeämpi tyyli on asia, mikä tuli Kuuselalle, Pietilälle ja Välimäelle pienenä yllätyksenä. Kommunikaation merkitys ei ole kuitenkaan koulutustilanteessa muuttunut miksikään.

– Tässä ollaankin nyt treenattu vähän sitä käskemistä ja johtamista, sillä tositilanteessa käskyjen pitää olla selkeitä ja äänenkäytön jämäkkää ja kuuluvaa.

Koulutus myös tuottaa tulosta ja vuorokaudessa on tapahtunut jo selvää kehitystä.

– Kyllä siinä kouluttajallekin tulee onnistumisen elämyksiä, kun hommat hoituvat selvästi alkua paremmin. Näissä viikon harjoitusjaksoissa hienoin hetki tulee siinä parin päivän jälkeen, kun ei vielä oleta koulutettavien osaavan ja kokoajan huolehdit, että hommat hoituvat, niin silloin yllättää positiivisesti, kun varusmies kertookin asian olevan jo hoidettu. Se muutos, kun koulutettavat alkavat nähdä jo askeleen eteenpäin, ja aletaan ennakoida ja toimimaan oma-aloitteisesti. Yhtäkkiä työskennelläänkin luontevasti sitä yhteistä päämäärää kohti.

Uusikaupunki 19 -paikallispuolustusharjoitus päättyy perjantaina 8.3.2019.