Pioneeripataljoonan reserviläiset Etelä-Kymi 21 -harjoituksessa

”Luotan siihen, että olette valmiita vastaamaan kutsuun kun teitä tarvitaan.”

Näihin sanoihin päättyy monen asepalveluksensa suorittaneen palvelus. Sanoilla muistutetaan, että nyt on saatu se peruskoulutus omaan aselajiin ja reservin kertausharjoituksilla taitoja kehitetään ja ylläpidetään – jotta olemme kaikki valmiina vastaamaan kutsuun, jos meitä tarvitaan. Kymen pioneeripataljoonan reserviläiset saivat kutsun saapua kertaamaan, asepalvelus päättyi joulukuussa 2018 ja nyt vuorossa oli ensimmäinen kertausharjoitus. Harjoitus nivoutuu yhteen Etelä-Kymi 21 -paikallispuolustusharjoituksen tilannekehyksen kanssa. Vaikka suurin osa joukoista pysyi tutussa Vekaranjärven maastossa, oli osa joukoista myös Haminassa tukemassa paikallispataljoonaa sulutuksilla ja linnoittamisella.

Pioneerijoukkueen kertausharjoituksen pääpainopisteet olivat perustaistelumenetelmissä ja varautumistehtävän toimien kertaamisessa. Joukot ovat harjoitelleet suluttamista, taistelua jalkaväen tapaan ja pioneerijoukkueen perustaistelumenetelmiä. Kertausharjoitus huipentui puolustustaisteluun Karjalan prikaatin valmiuspataljoonaa vastaan. -Saimme pioneerijoukkueena tiedon, että on panssaroitua kalustoa tulossa vastaan. Meitä oli kolme ryhmää valmiuspataljoona taistelijoita vastaan, jokainen ryhmä teki omat miinaesteet. Siitä sitten jonkin ajan päästä alkoi telaketjujen ääni kuulumaan ja saatiin toiminta käyntiin. Oma ryhmäni koki jonkinlaisen sodan ihmeen ja saimme kokonaisen joukkueen alas ja aiheutettua aika paljon vahinkoa hyökkääville. Tilanne oli kuin talvisodassa aikanaan yksi henkilö vastaan kymmentä vihollista – joukkueestamme yksi tuhosi kokonaisen ryhmän.

Toinen reserviläisten pioneerijoukkue ei ottanut osaa puolustustaisteluun valmiuspataljoonaa vastaan. Heidän tehtävänsä oli kerrata suluttamista, joka olisi todennäköisesti joukon ensimmäinen tehtävä. Suluttamisesta kerrattiin harjoituksen aikana kaikki mahdollinen ja enemmänkin, kerrattiin pioneerikomppanian perusvälineistön käyttöä, työkalut, miinat, panokset ja ryhmän toiminta. Joukkue harjoitteli myös nopeaa suluttamista ja siihen kuuluvia liikeratoja, tarkoituksena oli katsoa miten toiminta lähtee parin vuoden tauon jälkeen. -Asiat ei varsinaisesti olleet unohtuneet, mutta kun niitä ei ole joutunut ajattelemaan, niin tekemisen kautta sitten vanhat opit alkoi muistua mieleen. Pari ensimmäistä päivää meni vähän muistellessa miten sulutteita tehtiinkään ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, joukkueenjohtaja vänrikki Kari kertoo.

Teksti: Jaana Kuusisto
Kuvat: Karjalan prikaatin mediavarusmiehet