Tykistökoulu vietti perinnepäivää

Tykistökoulun perinnepäivä on 7. helmikuuta. Tänä vuonna Tykistökoulu vietti perinnepäivää Niinisalossa pienimuotoisesti ilman ulkopuolisia vieraita koronavarotoimenpiteenä. Lue tästä artikkelista 104-vuotiaan aselajikoulun historiasta ja katso historiallisia kuvia Tykistökoulun kuva-arkistosta:

Tykistökoulu vietti maanantaina 7.2.2022 perinnepäiväänsä ja samalla 104-vuotispäivää.

Tykistökoulu perustettiin Pietarsaaressa everstiluutnantti Vilho Petter Nenosen toimesta 7.2.1918. Ensimmäisiä opiskelijoita rekrytoitiin sanomalehti-ilmoituksella, jossa kehotettiin ”ylioppilaita, polyteknikoita, nuoria miehiä teknillisillä tiedoilla, koneseppiä ja telefoonimekaanikkoja asettumaan Isänmaan palvelukseen täyttääkseen teknillisen henkilökunnan tarpeen tykistössä”.

Allekirjoittajana oli ylipäällikkö Mannerheim. Kurssilaisia koulutettiin aluksi käytännössä suoraan rintamalle. Tuolloin oli käynnissä Suomessa vapaussota. 

Tykistökoulu on vanhin Suomen aselajikouluista ja on sijainnut Pietarsaaren lisäksi Tampereella, Lappeenrannassa, Vaasassa, Suvi-Kumsassa, Helsingissä, Tuusulassa ja vuodesta 1969 Niinisalossa.

Kuvassa kurssilaisia 1918: Tykistökoulun oppilaita Kaukjärven tykistöleirillä heinäkuussa 1918.

Kuvassa Tykistökoulun päärakennus Suvi-Kumsassa Itä-Karjalassa vuosina 1943 – 1944.

Kuvassa ampumatarvikkeiden opiskelua: Yliupseerikurssi 4 tutkimassa ampumatarvikkeita 1958.

Kuvassa Yliupseerikurssi 4 maastolaatikkotulenjohtoharjoituksessa Tykistökoululla 1958. Luokka sijaitsi Maurinkadulla Helsingissä.

Tykistökoulun lipun naulaus. Tykistökoulu sai oman lippunsa koulun 50-vuotisjuhlassa 1968. Lippua naulaamassa puolustusministeri Sulo Suorttanen ja avustamassa kapteeni Matti Koskimaa.

Tykistökoulun lippu on edelleen käytössä juhlissa ja tapahtumissa. Kun lippu menee vanhaksi, uusi lippu naulataan ja otetaan käyttöön. Vanhat liput siirretään mm. Sotamuseoon.