Kuka tukee? Logistiikan ja huollon suunnittelu vaatii aikaa ja yhteistyötä

Maavoimat 17.3.2019 20.17
Uutinen
Kuvassa sotilas ajattaa ajoneuvoa junan kyydistä. Räntää sataa.

Northern Wind 2019 -harjoitukseen osallistuu joukkoja neljästä Maavoimien joukko-osastosta, yhteensä yli 1 500 henkilöä ja noin 500 ajoneuvoa. Ruotsissa järjestettävässä harjoituksessa Maavoimien osasto onkin lähihistorian suurin. Logistiikan ja huollon suunnittelulla varmistetaan, että joukot kykenevät aloittamaan ja suorittamaan tehtävänsä suunnitellusti. Kansainväliseen harjoitukseen osallistuminen edellyttää merkittäviä etukäteisvalmisteluja Puolustusvoimien eri toimialoilla.

Logistiikka mahdollistaa joukolle annetun tehtävän täyttämisen. Ennen harjoitusta joukot varustetaan tehtävän vaatimusten mukaisesti. Joukkojen oikea-aikaiset siirrot harjoitusalueelle ovat ratkaisevassa asemassa. Taistelukyky ylläpidetään harjoituksen ajan tukemalla joukkoja erityisesti täydennyksissä, kunnossapidossa ja lääkintähuollossa. Tehtävän päätyttyä joukkojen taistelukyky palautetaan ja joukot siirretään seuraavaan tehtävään.

Kansainvälisen harjoituksen logistiikan ja huollon suunnittelu, valmistelu ja toimeenpano edellyttävät toimenpiteitä valtionhallinnosta aina harjoitukseen osallistuviin joukkoihin. Harjoituksen huollon onnistuminen edellyttää monen eri toimijan panosta. Osan vastuulla on harjoituksen huoltoon vaikuttavien sopimusten laatiminen, toinen vastaa huollon suunnittelusta ja kolmas huollon toimeenpanosta.

Ulkomaille suuntautuvan harjoituksen suunnittelussa on tärkeä määrittää harjoitukseen osallistuva joukko ja sen tehtävä harjoituksessa. Kun joukon tukitarpeet ja huollon joukkojen kokoonpano on määritetty, voidaan suunnitella tuen toteutus. Joukkoja tuetaan pääsääntöisesti kolmella tavalla: harjoitukseen osallistuvien huoltojoukkojen tuella, isäntämaan antamalla tuella ja joukon ulkopuolisella tuella.

Tuen tarpeeseen vaikuttaa joukkojen ja tehtävän lisäksi harjoitusalueen sijainti ja käytössä olevat siirtymistavat ja -reitit harjoitusalueelle. Tästä kokonaisuudesta muodostuvat harjoitusjoukon huollon tehtävät, tukipyynnöt isäntämaalle ja tukipyynnöt kolmansille osapuolille, jollaisia ovat esimerkiksi toinen joukko-osasto, kumppani ja kaupallinen toimija.

Northern Wind -harjoituksen logistiikan ja huollon suunnitteluun on osallistunut henkilöitä Maavoimien esikunnasta, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta, Puolustusvoimien järjestelmäkeskuksesta ja osallistuvista Maavoimien joukko-osastoista.

Joukkojen siirrot ratkaisevat onnistuneen tehtävän aloittamisen

Joukkojen keskittämisen tavoitteena on henkilöstön, kaluston sekä materiaalin siirtäminen harjoitusalueelle. Joukkojen keskittäminen valtion rajojen yli on ohjeistettu RSOM-prosessissa (Reception, Staging and Onward Movement), jossa on määritetty siirtoihin liittyvät vastuut ja velvoitteet.

Valtioiden rajan ylittäminen edellyttää etukäteen valmisteltuja asiakirjoja ja toimenpiteitä. Valmisteluihin vaikuttavat joukkojen siirtotavat - eli viedäänkö joukot ja kalusto rajan yli maa-, meri-, rauta- vai ilmateitse. Valmisteluun vaikuttaa myös lähtö- ja tulomaan ympäristöterveyden tilanne. Joukkojen mukana ei saa kulkeutua rajojen yli esimerkiksi maaperässä olevia eläintauteja, joten kaluston puhdistamiselle määritetään toimenpiteet ennen rajojen ylittämistä.

Sotilas- ja siviiliviranomaiset valvovat rajanylitystä. Rajan ylityksen jälkeen siirrot jatkuvat suunniteltuja reittejä pitkin harjoitusalueelle, jossa henkilöstö, kalusto sekä materiaali kohtaavat ja joukko on valmis aloittamaan harjoituksen.

Huolto tukee tehtävän täyttämistä

Harjoituksen aikaisella huollolla ylläpidetään joukkojen kykyä toteuttaa tehtävänsä harjoituksessa. Huollon joukkojen tuki yltää huoltokomppaniasta aina etulinjan iskevään yksikköön. Ruotsalaisten isäntämaatuki Suomelle muodostuu pääasiassa täydennyksistä, joista tärkeimpiä täydennettäviä kokonaisuuksia ovat elintarvikkeet, polttoaineet ja polttopuut. Kunnossapidon tukea saadaan harjoitukseen osallistuvalta Puolustusvoimien strategiselta kumppanilta, Millog Oy:ltä.

Harjoitusjoukon tueksi on perustettu kansallinen tukiosa (NSE, National Support Element). Kansallinen tukiosa on vakiintunut käytäntö kansainvälisissä harjoituksissa, ja se vastaa suomalaisjoukon harjoituksen käytännön järjestelyistä. Näin harjoitusjoukko voi täysimääräisesti keskittyä harjoitustilanteeseen ja siihen liittyvien tehtävien täyttämiseen. Kansallinen tukiosa on myös yhteydessä harjoituskumppaneihin ja kerää havaintoja tulevaisuuden harjoitustoiminnan kehittämiseksi.

Huollon harjoitus ei lopu kotiinpaluuseen

Harjoitustilanteen päätyttyä joukkojen taistelukyky palautetaan sellaiselle tasolle, että joukot kykenevät siirtymään takaisin kotivaruskuntiin ja jatkamaan toimintaansa. Joukkojen paluu kotivaruskuntiin toteutetaan pääpiirteittäin kuten harjoitukseen keskittäminenkin.

Kansallinen tukiosa varmistaa, että isäntämaan tarjoama tuki on toteutettu sovitun mukaisesti ja hyväksyy vastaanotetun isäntämaatuen kulutuksen ja päättää näiltä osin harjoituksen tukeutumisjärjestelyt isäntämaan kanssa.

Kotivaruskunnissa joukot täydennetään ja huolletaan seuraavan tehtävän edellyttämällä tavalla. Huolto on onnistunut, kun joukot tehtävän täytettyään kykenevät jatkamaan toimintaansa kotimaassa.