Maavoimien joukko-osasto alueellisena toimijana

28.9.2016 9.59
Tiedote
Maavoimien joukko-osasto alueellisena toimijana

Joukko-osastot ovat merkittäviä alueellisia toimijoita. Valmiuden ylläpidon ja asevelvollisten koulutuksen lisäksi ne vastaavat toimialueensa maanpuolustustyöstä.

Vuoden 2015 puolustusvoimauudistus oli monella tapaa merkittävä, ja se näkyi ja tuntui myös joukko-osastoissa. Uudistuksen tavoitteena oli puolustuskyvystä huolehtiminen, mutta myös pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimien henkilöstökokoonpanoa pienennettiin tuntuvasti. Sotilasläänit ja osa joukko-osastoista lakkautettiin. Sotilasläänien tehtävät jaettiin Maavoimien esikunnan ja maavoimien joukko-osastojen kesken. Aluetoimistot alueellisine tehtävineen organisoitiin osaksi joukko-osastoja, joille määritettiin toiminta-alueet. Johtamisen virtaviivaistamisen seurauksen maavoimien kahdeksan joukko-osastoa ovat nyt suoraan maavoimien komentajan johdossa. Näistä kuudella on aluevastuu ja osana näitä joukko-osastoja toimii 1-3 aluetoimistoa.

Nykyisin maavoimien joukko-osastojen päätehtävänä on ylläpitää toimialueensa maapuolustuksen valmiutta ja antaa laadukasta varusmies- ja reserviläiskoulutusta. Aluevastuussa olevista joukko-osastoista tuli merkittäviä alueellisia toimijoita. Esimerkiksi Kainuun prikaatin toiminta-alue käsittää nyt neljä maakuntaa Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Sen vastuulla on kolmasosa Suomesta, yhteensä 103 000 neliökilometrin alue. Kainuun prikaati on myös varusmiesmäärältään Suomen suurimpia joukko-osastoja. Prikaatin pääosat sijaitsevat Kajaanissa noin kolme kilometriä Kajaanin keskustasta etelään. Prikaatiin kuuluvat asevelvollisten asioita hoitavat aluetoimistot, jotka sijaitsevat Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa.

Laajan alueen haaste on pitkät välimatkat muihin viranomaisiin, järjestöihin, kuntiin ja yhteistyöosapuoliin. Tähän haasteeseen vastaamiseksi joukko-osastoihin on muun muassa perustettu apulaiskomentajan tehtävä. Apulaiskomentajan vastuulla ovat esimerkiksi viranomaisyhteistoiminta, maanpuolustustyö, vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus ja aluetoimistojen suunnittelutyön ohjaus.

Vastuu koko toimialueen maapuolustuksesta

Vuoden 2015 uudistuksessa joukko-osastojen esikunnan työtehtävät laajenivat merkittävästi. Joukko-osaston esikunnan koulutusala koordinoi vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja sen resursointia Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) osalta. Henkilöstöala suunnittelee maakuntien maanpuolustustyön yhdessä aluetoimistojen, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien kanssa. Operatiivinen ala valmistelee ja yhteensovittaa viranomaisyhteistoiminnan puolustussuunnitteluun sekä toimeenpanee virka-aputehtävät koko laajalla toimialueella.

Paikallisesti toimineista joukko-osastosta on tullut laaja-alaisia alueellisia toimijoita. Maavoimien joukko-osastot vastaavat toimialueensa maapuolustuksen suunnittelusta ja toimeenpanosta. Joukko-osastoissa koulutetaan maavoimien operatiivisia joukkoja, alueellisia joukkoja ja aselajijoukkoja sekä Rajavartiolaitoksen joukkoja. Joukko-osastot vastaavat toimialueensa maanpuolustustyöstä, antavat viranomaisapua sekä hoitavat toimialueensa asevelvollisuusasiat.

Vähitellen toimintamallit viranomaisten ja lukuisien yhteistoimintaosapuolten kanssa ovat alkaneet vakiintua ja eri tehtävissä toimiva henkilöstö on oppinut uuteen rooliin, johon kuuluu iso osa entisten maanpuolustusalueiden ja sotilasläänien tehtäviä. Aiempien organisaatioiden tehtävät hoidetaan nyt vähemmällä henkilöstöllä joukko-osastoissa. Tämän päivän aluevastuussa olevat maavoimien joukko-osastot ovat pitkälti sitä, mitä vuonna 2008 sotilasläänit, aluetoimistot ja joukko-osastot olivat yhdessä.