FI SV EN

Palkatun henkilöstön osaamista kehitetään

30.6.2017 8.09
Tiedote
Palkatun henkilöstön osaamista kehitetään

Reagointi toimintaympäristön jatkuvaan muutokseen vaatii Maavoimilta ja sen henkilöstöltä vahvaa kykyä oppimiseen, toimintojen kehittämiseen ja uudistumiseen. Palkatun henkilöstön osaamisen kehittäminen edellyttää monipuolista keinovalikoimaa, jonka avulla luodaan kokonaan uutta osaamista sekä syvennetään, laajennetaan ja päivitetään jo olemassa olevaa osaamista. Yhteistä tälle kaikelle on se, että osaamista kehitetään organisaation tarpeeseen henkilön nykyisen tai tulevan tehtävän vaatimusten mukaisesti. Osaamisen kehittäminen on organisoitua ja suunnitelmallista. Sen keskeisiä keinoja ovat koulutus, työssä oppiminen sekä perehtyminen ja perehdyttäminen.

Maavoimien palkatun henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu Puolustusvoimien henkilöstöstrategiaan, Pääesikunnan normiohjaukseen sekä Maavoimien aselajien ja niiden kehittämisohjelmien vaatimuksiin. Henkilöstöstrategiassa kuvataan henkilöstön osaamisen kehittämisen pitkän tähtäimen tavoitteet ja strategiset vaatimukset. Pääesikunnan osaamisen kehittämisen normeissa määritellään osaamisen kehittämisen järjestelmän tavoitteet, rakenteet ja pääperiaatteet. Puolustusvoimien henkilöstöstrategian mukaan osaamisessa on kyse tietojen, taitojen, arvojen ja asenteiden kokonaisuudesta, jota voidaan hyödyntää haluttujen päämäärien saavuttamiseksi. Palkatun henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena Puolustusvoimissa on varmistaa henkilöstön osaaminen poikkeus- ja normaaliolojen tehtävissä Puolustusvoimien suorituskykyjen käyttämiseksi. Henkilöstön ammattitaito luodaan henkilöstöstrategiaan pohjautuen laadukkaalla peruskoulutuksella, työtilanteissa ja työtehtävissä oppimalla, esimiehiltä, alaisilta ja vertaisilta oppimalla sekä täydennyskoulutuksella.

Maavoimien palkatun henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat sen lakisääteiset tehtävät: Suomen maa-alueiden puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa ja osallistuminen käskettyihin kriisinhallintatehtäviin. Maavoimien perustehtävä jalkautuu johtamisen kautta aina yksittäisten työntekijöiden tehtäviksi. Näiden tehtävien suorittamiseen tarvittava osaaminen varmistetaan ylläpitämällä ja kehittämällä osaamisen kehittämisen järjestelmää. Maavoimien hallintoyksiköt vastaavat oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisen suunnittelusta ja toimeenpanosta. Osaamisen kehittäminen yksilötasolla perustuu vuosittain käytäviin kehityskeskusteluihin. Kehityskeskustelussa työntekijä ja esimies keskustelevat osaamisen kehittämisen tarpeista ja mahdollisista keinoista sekä laativat suunnitelman tarvittavan osaamisen hankkimiseksi.

Maavoimissa työskentelee monipuolinen joukko ammattilaisia, joiden tehtävät ja koulutustausta voivat erota toisistaan suurestikin. Tämä antaa palkatun henkilöstön osaamisen kehittämiselle oman erityispiirteensä. Maavoimissa työskentelee sotilashenkilöstön rinnalla runsaasti siviilityöntekijöitä. Henkilöstöön kuuluu esimerkiksi siviiliasiantuntijoita tai erikoisupseereita, jotka ovat rekrytoituneet siksi, että heillä on koulutus- ja kokemustaustansa vuoksi organisaatiolle tärkeää osaamista. Tämä osaaminen on sellaista, mitä ei ole puolustusvoimallisesti järkevää tuottaa itse, vaan kyseinen tietotaito kannattaa rekrytoida ulkopuolelta. Tällaisten asiantuntijatehtävässä toimivien osaamisen kehittämisen painopiste on Puolustusvoimallisen toimintaympäristön ja poikkeusolojen toiminnan ymmärryksessä. Sotilashenkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu oman työtehtävän vaatiman sisällöllisen osaamisen kehittämisestä.

Puolustusvoimien henkilöstöstrategian mukaan palkatun henkilöstön osaamisen perusta luodaan korkeatasoisella opetuksella ja laadukkaalla koulutuksella. Maavoimien erityispiirteenä on sen henkilöstön tehtäväkenttien monipuolisuuden lisäksi se, että Maavoimat on Puolustusvoimien suurin koulutusorganisaatio. Työnantajakouluttajana Maavoimat kouluttaa itse omaa henkilöstöään. Tällöin ne tehtävät, joihin opiskelijat sijoittuvat koulutuksen jälkeen, on mahdollista tunnistaa tarkasti. Näin osaamisvaatimusten kuvaaminen on esimerkiksi siviilioppilaitoksiin verrattuna täsmällisempää ja osin helpompaa. Työelämä ja opetus ovat jo luonnostaankin lähellä toisiaan.

Maavoimallinen täydennyskoulutustarjonta ja henkilöstön osaamistarpeet saatetaan yhteen koulutuksen ylivuotisessa suunnittelussa, jonka kautta varataan tarvittavat resurssit ja varmistetaan aselajien johdon edellyttämän osaamisen kehittäminen. Maavoimien puolustushaarakouluna Maasotakoulu toteuttaa pääosan Maavoimien täydennyskoulutuksesta ja antaa lisäksi korkeakoulutasoista upseerikoulutusta. Voidaan sanoa, että jokainen maavoimien työntekijä käy jossain vaiheessa uraansa kehittämässä omaa osaamistaan Maasotakoululla. Maavoimien henkilöstöä opiskelee laajalti myös muissa Puolustusvoimien sotakouluissa ja osaamiskeskuksissa.

Yleisesti upseerin uralla vuorottelevat työssä olo ja opinnot aina eläkkeelle siirtymiseen saakka. Upseeri opiskelee tutkintotavoitteisesti urallaan kuudesta vuodesta kahdeksaan vuoteen riippuen tavoitellusta koulutustasosta. Tämän lisäksi upseeri suorittaa aselajista ja työtehtävästä riippuen vaihtelevaan määrän täydennyskoulutuksia. Myös muiden henkilöstöryhmien osaamisen kehittäminen on suunniteltu siten, että oppiminen jatkuu nousujohteisesti läpi työuran. Aliupseeriston koulutusjärjestelmä perustuu eri tehtävätasoilla vaadittavien normaali- ja poikkeusolojen osaamisten kehittämiseen, jolloin opinnot ja työtehtävissä eteneminen kulkevat käsi kädessä. Korkeasti koulutetuille siviilityöntekijöille ja erikoisupseereille on luotu oma opintopolkunsa, jolla varmistetaan aiemmin mainittu puolustusvoimallinen ymmärrys normaali- ja poikkeusolojen toiminnasta.

Perus- ja täydennyskoulutuksella vastataan merkittävään osaan työelämän osaamistarpeista, mutta ei suinkaan kaikkiin. Suuri osa osaamisen kehittämisestä tapahtuu työtä tekemällä ja muilta oppimalla. Työssä oppimista tapahtuu sekä suunnittelematta että suunnitellusti. Molemmat tavat ovat tärkeitä, mutta vain suunnitelmallisuuden kautta voidaan varmistaa, että organisaatiolle tärkeät osaamiset todella saavutetaan. Suunnitelmallista työssä oppimista käytetään Maavoimissa erityisesti sellaisten osaamisten hankkimiseen, jotka ovat hallintoyksikkökohtaista ja perustuvat esimerkiksi joukon oman erityiskaluston kouluttamiseen. Tätä varten Maavoimien hallintoyksiköihin on luotu työssä oppimisen järjestelmä. Työssä oppimista toteutetaan kotimaan lisäksi kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kriisinhallintatehtäviin osallistuminen tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden kehittää työn hoitamiseen liittyvää tehtäväkohtaista osaamista sekä yleisemmin muun muassa kielitaitoa, valmiuksia monikansallisten operaatioiden suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä kokemusta toiminnasta sota- ja kriisialueella.