Valmiusyksiköstä lisää valmiutta

Karjalan prikaati on Kaakkois-Suomen puolustaja. Prikaati tuottaa puolustusvoimille suorituskykyä kouluttamalla jääkäriprikaatin joukkoja, alueellisia joukkoja ja paikallisjoukkoja sekä pitää yllä käskettyä puolustusvalmiutta. Yhtenä osana puolustusvalmiuden kokonaisuutta on valmiusvuoronsa aloittanut varusmiehistä ja henkilökunnasta koottu valmiusyksikkö. Valmiusyksikkökoulutus alkoi kesäkuussa.

KYMI217 -harjoituksessa valmiusyksikkö harjaantui tehtävässään.

Katso YOUTUBE-video valmiusyksikön KYMI217 -harjoituksesta

Jokaisesta saapumiserästä noin 5–10 prosenttia varusmiehistä valitaan valmiusyksikköön, jossa niin varusmiesjohtajat kuin miehistö palvelevat 347 vuorokautta. Yksikkö on koottu Karjalan prikaatin kaikista joukkoyksiköistä ja aselajeista. Valmiusyksiköiden muodostamista varten ei luotu erillistä hakujärjestelmää. Oma halu ja motivaatio ovat plussaa, ja siksi on hienoa, että halukkaita tammikuun saapumiserässä oli prikaatissa riittävästi.

Karjalan prikaatin valmius paranee valmiusyksiköiden myötä

Varusmiehistä ja henkilökunnasta muodostettuja valmiusyksiköitä voidaan käyttää sotilaallisiin maanpuolustuksen taistelu-, suojaus- ja tukitehtäviin sekä virka-aputehtäviin. Siksi tehtävät vaihtelevat sotilaallisesta maanpuolustuksesta muiden viranomaisten tukemiseen. Oleellista on, että valmiusyksiköt ovat nopeasti käytettävissä.

Yksikkö etenee kohti viholliskosketusta.

Moniulotteisia uhkia vastaan puolustaudutaan eri viranomaisten laajalla yhteistyöllä. Pelastustehtävässä tai virka-apua annettaessa asevelvolliset eivät saa osallistua vaarallisten henkilöiden kiinniottamiseen, räjähteiden raivaamiseen, aseellista voimankäyttöä edellyttäviin tehtäviin eikä muihin vastaaviin vaarallisiin tehtäviin.

KYMI217 -harjoituksen satamaharjoituksessa edettiin nopeasti, mutta harkiten kohti vihollista.

Valmiusyksikkö oli mukana KYMI217 -paikallispuolustusharjoituksessa, jonka Karjalan prikaati järjesti yhteistoiminnassa alueen eri viranomaisten kanssa Kymenlaakson, Etelä-Karjalan sekä Etelä-Savon alueella 4.-8.9.2017. Harjoituksen päämääränä oli kehittää puolustusvoimien joukkojen ja viranomaisten kykyä toimia yhdessä nopeassa tilannekehityksessä.

KYMI217 -harjoituksessa valmiusyksikkö harjoitteli satamaolosuhteissa.

Valmiusyksikön tuoreet kokelaat pitävät harjoitusta erittäin hyvänä. - Johdettava joukko on toki erilainen aiempaan kokemukseen verrattuna, kun eri aselajit ja yhteistoiminta niiden välillä on otettava kaikessa huomioon, kertoo joukkueen varajohtaja ja vaununjohtaja. - Vähän erikoisempi RoadTrip tämä vaunulla maantietä pitkin ajelu sekä tankkaaminen tavallisella huoltoasemalla, hyvin se kuitenkin meni, kehuu vaununjohtaja joukkonsa suoritusta Heituinlahden huoltoasemalla KYMI217 -harjoituksessa.

KYMI217 -harjoituksen RoadTrip. Tankki täyteen Heituinlahdessa, matkalla Taipalsaareen.

Varusmiehille on aiemmin koulutettu lähinnä omaa aselajia, mutta puolen vuoden aikana valmiusyksikössä varusmiehet saavat koulutusta muistakin aselajeista. Karjalan prikaatin valmiusyksikössä varusmiehille koulutetaan kaikkien aselajien toimintoja, jotka ovat jalkaväki, kenttätykistö, ilmatorjunta, pioneeri, viesti ja huolto. Valmiusyksikkökoulutus ja valmiusaika alkavat joukkokoulutuskauden jälkeen.

Valmiusyksikkö koulutetaan ristiin

Valmiusyksikön koulutuksessa Karjalan prikaatissa korostuvat kaikilla aselajeilla muun muassa taistelu rakennetulla alueella, aselajien välinen yhteistoiminta, mekanisoidun joukon toiminta, panssarikalusto ja kamppailukoulutus. Vuoden aikana valmiusyksikön varusmiehet saavat varmuutta ja toistoja suorituksista, jolloin heidän suoritustasonsa on korkeampi kuin puoli vuotta palvelevilla miehistön varusmiehillä. Valmiusyksikössä on myös enemmän soveltavaa koulutusta. Rutiininomainen suorittaminen ei riitä, vaan on osattava päätellä ja ajatella entistä enemmän.

Tähän joukkoon tarvitaan monenlaista osaajaa: tiedustelumiehiä, vaunumiehiä, panssarijääkäreitä, tulenjohtajia, viestimiehiä, pioneereja, tykistön tuliasemamiehiä, ilmatorjuntamiehiä ja huollon eri alueiden osaajia. Tämän joukon kouluttavat Karjalan prikaatin kaikki joukkoyksiköt. Kymen jääkäripataljoona kouluttaa tiedustelijat, tulenjohtajat, panssarijääkärit ja panssarivaunuryhmät. Karjalan tykistörykmentti kouluttaa tykkiryhmät, tasoryhmät ja komento-osat. Kymen pioneeripataljoona kouluttaa pioneeriryhmät ja koneryhmän. Salpausselän ilmatorjuntapatteristo kouluttaa ohjusryhmät, tutkamittaajat ja johtokeskuksen. Itä-Suomen viestipataljoona kouluttaa komento- ja viestiryhmät sekä Karjalan huoltopataljoona kouluttaa ensihoitoryhmän, täydennysryhmän ja kunnossapitoryhmän.

Valmiusyksikön pioneerijoukkueen, ilmatorjuntajoukkueen sekä huoltojoukkueen varusmiehiä opiskelemassa taistelukentän raivaamista.

Yksikkö koulutetaan ristiin. - Yhteistoiminta eri aselajien kanssa on ollut aiemmin lähinnä johtajien yhteistoimintaa, nyt miehistö koulutetaan muihinkin aselajeihin tutustuttamalla muiden tehtäviin, kertoo pioneerijoukkueen johtaja Karjalan prikaatin valmiusyksiköstä. - Tarkoitus on laajentaa kokonaiskuvaa eri aselajeista, ei tehdä jokaisen aselajin asiantuntijaa, jatkaa kouluttaja.

Valmiusyksikön pioneerijoukkueen, ilmatorjuntajoukkueen sekä huoltojoukkueen varusmiehiä opiskelemassa taistelukentän raivaamista.

Valmiusyksikön koulutusjärjestelmä on rakennettu nousujohteiseksi ja haastavaksi kokonaisuudeksi, jonka tavoitteena on perustaistelumenetelmiin pohjautuva taistelutekniikka ja -taktiikka. Koulutus antaa kyvyn toimia vaativissa taistelutehtävissä uusimmalla kalustolla ja varustuksella.

Valmiusyksikkö osallistuu monipuolisesti taistelu- ja viranomaisharjoituksiin kotimaassa. Valmiusyksikkö osallistuu myös harjoituksiin ulkomailla mahdollisuuksien mukaan. Valmiusyksikkökoulutus katsotaan eduksi hakeuduttaessa Maavoimien kriisinhallintatehtäviin.