Maavoimien harjoitustoiminta

Maavoimat toteuttaa laissa puolustusvoimille määrättyä koulutustehtävää. Joukkojen suorituskyvyn saavuttaminen edellyttää harjoittelua ampuma- ja harjoitusalueilla.

Suorituskyvyn saavuttaminen edellyttää riittävää harjoittelua myös erilaisissa olosuhteissa. Harjoitustoimintaa toteutetaan maavoimissa ympärivuoden, eri paikkakunnilla. Ympärivuotinen harjoitustoiminta on välttämätöntä kahden saapumiserän järjestelmässä, jotta yhtäläiset koulutusedellytykset voidaan taata molemmille saapumiserille. Suurempien harjoitusten osalta painopisteenä on palvelusajan loppupuoli. Vilkkainta harjoitustoiminta on touko – kesäkuun vaihteessa sekä marras – joulukuun vaihteessa.

Kovapanosammunnat osana suorituskyvyn luontia

Ampuma- ja harjoitusalueet muodostavat todenmukaisen koulutusympäristön kovapanosammuntoja varten. Kovapanosammunnat ovat osa koulutukselliselle suorituskyvylle asetettuja vaatimuksia. Lisäksi kalustojen, ampumatarvikkeiden ja järjestelmien kenttäkelpoisuus edellyttää ammuntoja kovilla ampumatarvikkeilla. Myös poikkeusoloja varten varattujen tarvikkeiden elinkaaren hallinta edellyttää suunnitelmallista käyttöä ja kulutusta.

Sotilas opetetaan toimimaan ja selviytymään taistelukentän olosuhteissa. Vain opetetut ja koetut taidot osataan tilanteessa, joka vaatii aseellisen voiman käyttöä. Aseiden käyttötaidossa on kyse asevelvollisten palvelusturvallisuudesta.

Tiettyjä asejärjestelmiä voidaan kouluttaa simulaattorein, mutta riittävää suorituskykyä ei voida saavuttaa simulaatioilla ja harjoitusampumatarvikkeilla. Simulaattoreita on lisäksi erittäin rajallinen määrä, eikä kaikille aseille ja asejärjestelmille ole saatavissa simulaattoreita.

Maavoimien harjoitusalueet

Maavoimien joukot harjoittelevat pääasiassa Metsähallituksen omistamilla ampuma- ja harjoitusalueilla ja lähiharjoitusalueilla sekä sopimusalueilla. Näiden alueiden ulkopuolella harjoittelu perustuu kriittiseen tarveharkintaan ja tapauskohtaiseen hallinnolliseen päätökseen lain perusteella. Valtakunnallisesti merkittävien suurten harjoitusten kohdalla joudutaan turvautumaan lisäksi muihin kuin edellä mainittuihin alueisiin, koska joukkojen suorituskyvyn kannalta on tarve harjoitella joukkojen toimintaa laajoilla alueilla.

Maavoimat noudattaa maankäyttöön ja ympäristönsuojeluun liittyviä lakeja ja määräyksiä sekä pyrkii vähentämään harjoitusten aiheuttamia haitallisia ympäristövaikutuksia. Harjoitustoimintaa maastossa kehitetään tekemällä yhteistyötä eri yhteistyötahojen, kuten elinkeinon harjoittajien ja maanomistajien kanssa. Maastolle aiheutuneita vahinkoja pyritään ennaltaehkäisemään ohjeistamalla ja kouluttamalla joukkoja tuntemaan harjoituksen ympäristövaikutukset. Maastolle mahdollisesti harjoituksista aiheutetut vahingot korjataan pääsääntöisesti heti tai ne korvataan maanomistajille.

Hiukkavaara

Hiukkavaaran ampuma- ja harjoitusalue sijaitsee Metsähallituksen omistamalla alueella Oulussa. Metsähallitus on vuokrannut alueen puolustusvoimille ampuma- ja harjoitusalueeksi. Alueen laajuus on noin 570 hehtaaria.

Käyttö

Taisteluampumapaikan rajat on merkitty maastoon erikokoisilla kylteillä. Teiden ja polkujen suunnissa liikkumisrajoitukset ilmaistaan varoitustauluilla, joita alueella liikkuvien tulee ehdottomasti noudattaa. Taisteluampumapaikan rajat on merkitty maastoon sinivalkoisella rengastuksella puihin.

Ammunnat

Hiukkavaarassa on mahdollista harjoitella taistelua ja ampumista jalkaväen ja panssarintorjunta-aseilla sekä toteuttaa pienimuotoisia räjäytyksiä. Räjäytyspaikka sijaitsee Haukkasuon länsipuolella. Räjäytyspaikan ja taisteluampumapaikan käyttö on vuosittain vähäistä.

Alueella on viisi vakioitua vartiopaikkaa ja viisi kiinteää puomia. Yleensä ammunnoissa käytetään vakioituja vartiopaikkoja, jotka estävät liikenteen ammuntojen ollessa käynnissä.

Aluetta käyttää pääsääntöisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto omissa kertausharjoituksissaan.

Ampumarata

Ampumarata-alue koostuu

Puolustusvoimien radoista

  • 150 metrin rata
  • 300 metrin rata
  • 25 metrin rata (A)
  • TP. Taisteluampumapaikka (vain puolustusvoimien ammunnat)

Ampumaseurojen radoista

  1. 25 metrin rata (B)
  2. 50 metrin rata
  3. 100 metrin liikemaalirata (hirvi)
  4. Practical-rata (A-E), 6 D ja E käytössä vain Kainuun prikaatin luvalla
  5. Villikarjurata
  6. Haulikkorata

Alueen käyttöoikeuden hankkineet siviiliseurat ja -ampujat voivat käyttää kaikkia ampumaratoja ampumaharjoitteluun pois lukien taisteluampumapaikka maalialueineen ja räjäytyspaikka (vain puolustusvoimien käytössä).

Ampumaseurat vastaavat omilla radoillaan:

  • ampumatoiminnasta,
  • turvallisuudesta,
  • kunnossapidosta,
  • ylläpidosta,
  • siisteydestä sekä
  • oman toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista.

Puolustusvoimien johtamat ammunnat radoilla on kielletty.

Puolustusvoimien joukoilla sekä yksittäisillä ammunnan harjoittelijoilla on mahdollisuus ampua radoilla

  • maanantai-perjantai klo 8-20,
  • lauantai klo 10-18 ja
  • sunnuntai klo 12-18.
  • Ratojen käyttö on kielletty juhlapyhinä, joulu- ja juhannusaattona ja pääsiäislauantaina.

Yhteystiedot

Hiukkavaaran ampuma- ja harjoitusalueen vastuullinen hoitaja ja pääkäyttäjä on Kainuun prikaati. Alueen meluhaitoista voi ottaa yhteyttä virka-aikana Kainuun prikaatin esikunnan koulutusosastoon puh. 0299 451 150 ja 0299 451 151 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjaamo.kaipr@mil.fi.

Huovinrinne, Säkylä

Säkylän ampuma- ja harjoitusalue sijaitsee Säkylän varuskunta-alueen välittömässä läheisyydessä. Alue käsittää kasarmi-, virkistys- ja asuntoalueen, harjoitusalueen, perusampumaradat sekä ampuma-alueen. Säkylän alueiden kokonaispinta-ala on Huovinrinteellä 4344 ha. Puolustusvoimista annetun lain (31.5.1974/402) 2b §:n nojalla Porin prikaatin komentaja on määrännyt ulkopuolisten luvattoman liikkumisen puolustusvoimien käytössä olevalla Säkylän taisteluampuma-alueella 1.1.2008 lukien pysyvästi kielletyksi. Alue sijaitsee pääosin I-luokan pohjavesialueella.

Käyttö

Alue soveltuu erilaisten harjoitusten, ammuntojen ja taisteluammuntojen järjestämiseen. Lisäksi alueella toteutetaan vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen, metsästykseen, liikuntaan sekä ulkopuolisten järjestöjen ja seurojen toimintaan liittyviä tapahtumia erillisten esitysten ja sopimusten puitteissa.

Ammunnat

Ampuma-alueella ammutaan kovapanosammuntoja, joissa ovat käytössä jalkaväen eri aseet.

Yhteystiedot

Säkylän ampuma- ja harjoitusalueen vastuullinen hoitaja ja pääkäyttäjä on Porin prikaati. Alueeseen liittyen voi ottaa yhteyttä Porin prikaatin esikunnan koulutusosastoon puh. 0299 441 260 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjaamo.porpr@mil.fi.

Ammuntojen aikana voi ottaa yhteyttä harjoituksen varoupseeriin, puh. 0299 441 950.

Hälvälä

Hollolan kunnassa sijaitseva Hälvälän ampuma-alue on Panssariprikaatin ylläpitämä. Sitä käyttävät Panssariprikaatin lisäksi myös Kaartin jääkärirykmentti, puolustusvoimien logistiikkalaitos ja -keskus sekä ampumaseurat ja yhdistykset. Puolustusvoimat luopuu alueesta vuoteen 2035 mennessä. Alueen koko on 682. Alueen maapohjan omistaa Metsähallitus ja kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt. Harjoitusalue kuuluu pohjavesialueeseen, joka on huomioitu kaikessa toiminnassa myös ympäristövahinkojen torjumisessa.

Käyttö

Puolustusvoimat harjoittelee Hälvälässä noin 270 vuorokautta vuodessa. Lisäksi aluetta käyttävät siviilimetsästys- ja -ampumaseurat. Siellä on järjestetty myös iltarasti-suunnistuksia sekä erilaisia hiihtotapahtumia.

Ammunnat

Alueella ammutaan jalkaväen kevyillä, lähinnä kiväärikaliiperisilla aseilla ja siellä liikutaan henkilö-, paketti-, kuorma- ja telakuorma-autoilla sekä panssaroiduilla miehistönkuljetusajoneuvoilla. Ampumarata-aluetta kehitetään edelleen.

Yhteystiedot

Harjoitusalueesta vastaa Panssariprikaati. Vääpeli Erkki Jurkkola, 0299 442 768.

Hämeenkangas

Hämeenkankaan harjoitusalue sijaitsee Niinisalon varuskunnan eteläpuolella jakautuen Kankaanpään kaupungin, Ikaalisten kaupungin ja Jämijärven kunnan alueella. Harjoitusalueen koko on n. 5000 ha.

Käyttö

Harjoitusaluetta käyttävät pääosin Porin prikaatin joukot. Hämeenkankaan harjoitusaluetta käytetään taistelukoulutukseen ja harjoitteluun lähes päivittäin. Eri tykistöaseilla harjoitellaan toimintaa, mutta ei suoriteta kovapanosammuntoja.

Harjoitusalueella käytetään lähes kaikkia Puolustusvoimien ajoneuvoja mukaan lukien tela-ajoneuvot.

Ammunnat

Alueella ei suoriteta kovapanosammuntoja, mutta käytetään harjoitusampumatarvikkeita eri jalkaväenaseilla.

Yhteystiedot

Hämeenkankaan alueella liikkuminen virkistyskäyttöön on sallittu ilman erillistä lupaa.

Hätilä

Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan alueella sijaitsevat, Metsähallituksen omistamat, Puolustusvoimien hallintaan luovutetut alueet. Ampuma-alue jaetaan Etu-, Taka- ja Perä-Hätilään. Ampuma- ja harjoitusalueen pinta-ala on 2011,44 hehtaaria. Hätilän harjoitusalue sijaitsee Hämeenlinnan kaupugin itäpuolisella alueella VT 10:n läheisyydessä.

Käyttö

Alue on tarkoitettu Puolustusvoimien ampumaradoilla suoritettavien ammuntojen, taisteluammuntojen, räjäytys- ja taistelukoulutusharjoitusten sekä muiden asevelvollisten koulutukseen liittyvien toimintojen järjestämiseen.

Ammunnat

Harjoitusalueella käytetään pääsääntöisesti jalkaväki- ja panssarivaunuaseita. Suurimmat alueella järjestettävät ammunnat ovat Hämeen panssaripataljoonan mekanisoitujen joukkojen taisteluammunnat.

Yhteystiedot

Harjoitusalueesta vastaa Panssariprikaati. Kapteeni Raimo Huhtala, 0299 442 723.

Kassunkuru

Kainuun prikaatin lähiharjoitusalueella noin viisi kilometriä varuskunnasta etelään on Kassunkurun ampuma- ja harjoitusalue. Alue sijaitsee rautatien - Mustantien - Lehtovaarantien ja Kivimäen välisellä alueella. Alueen omistaa metsähallitus. Ampuma- ja harjoitusalueen laajuus on 1 620 hehtaaria, maalialueen koko on 172 hehtaaria.

Käyttö

Kassunkurun ampuma- ja harjoitusaluetta käytetään lähes viikoittain lukuunottamatta tammikuu, kesä-heinäkuu ja joulukuu. Ampumapäiviä vuodessa on noin 90.

Käytössä on lähes kaikki Puolustusvoimien ajoneuvot, mm. telakuorma-autot, erilaiset panssari- ja pyöräajoneuvot.

Siviileillä on vapaa kulkuoikeus ampuma- ja harjoitusalueella aikana, jolloin ei ole kovapanosammuntoja tai kun aluetta ei käytetä joukkojen ryhmitysalueena. Jos aluetta käytetään ryhmitysalueena ammuntojen ulkopuolella, siviilien (esim. metsästäjät) liikkumista ei estetä teiden suunnassa.

Kassunkurun pääasiallinen käyttötarkoitus on

  • Sodan ajan joukkojen koulutukseen liittyvät kovapanosammunnat
  • Joukkojen taisteluharjoitukset ja koulutustapahtumat

Ammunnat

Kassunkurussa harjoitellaan taistelua ja ampumista jalkaväen, panssarintorjunnan, kranaatinheittimistön ja ilmatorjunnan aseilla ja asejärjestelmillä sekä räjäytystoimintaa.

Alueen rajat on merkitty maastoon varoitustauluilla sekä keltaisilla maalimerkinnöillä joko puihin tai rajapaaluihin. Maalialue on merkitty maastoon punaisilla maalimerkinnöillä joko puihin tai erillisiin rajapaaluihin.

Ampuma- ja harjoitusalueella on kolme vartiopaikkaa sekä kiinteitä puomeja, jotka miehitetään ja/tai suljetaan ammuntojen aikana johtosäännön mukaisesti.

Yhteystiedot

Kassunkurun ampuma- ja harjoitusalueen vastuullinen hoitaja ja pääkäyttäjä on Kainuun prikaati. Alueen meluhaitoista voi ottaa yhteyttä Kainuun prikaatin esikunnan koulutusosastoon puh. 0299 451 150 ja 0299 451 151 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjaamo.kaipr@mil.fi.

Ammuntojen aikana voi ottaa yhteyttä harjoituksen varoupseeriin, puh. 0299 451 961 tai puh. 0299 451 962.

Hoikanportin ampumarata-alue

Hoikanportin ampumarata-alue sijaitsee noin viisi kilometriä varuskunnasta etelään Kassunkurun itäpuolella. Alue on tarkoitettu pienikaliiperisilla aseilla suoritettaviin perusammuntoihin, kilpailuammunnan harjoitteluun, ampumakilpailuihin sekä raskaiden aseiden apuase-, sisäpiippu- ja sivuaseammuntoihin.

Hoikanportin ampumarata-alueeseen kuuluvat seuraavat radat:

  • kivääriradat 1-5
  • rata 6 Riistanhoitoyhdistyksen liikemaalirata
  • rata 7 liikemaalirata
  • rata 8 pienoiskiväärirata
  • rata 9 pistoolirata
  • haulikkorata, Kajaanin Ampujat ry:n hallinnoima rata

Ampujat ilmoittautuvat ampumarata-alueelle tullessaan tauluvarastolla.

Hoikanportin ampumarata-alueen ampuma-ajat ovat

  • maanantai - lauantai päivittäin kello 7-22
  • sunnuntaisin kello 12-22

Yhteystiedot

  • Ampumarata-alueen hoitaja puh. 0299 451 198
  • Esikunta-aliupseeri puh. 0299 451 195
  • Teknisen sektorin johtaja puh. 0299 451 194

Kyläjärvi

Kyläjärven ampuma- ja harjoitusalueen koko on noin 110 neliökilometriä ja se sijaitsee Sodankylän ja Kittilän välisen valtatien etelä- ja pohjoispuolilla. Kyläjärven aluetta on laajennettu noin 30 neliökilometrillä, minkä ansiosta siellä voidaan ampua nykyisin myös ilmatorjunta-aseilla. Kyläjärven alue on puolustusvoimien käytössä olevista harjoitusalueista neljänneksi suurin.

Ammunnat

Kyläjärven harjoitusalue on Jääkäriprikaatin harjoitusalue, jota käytetään ensisijaisesti jalkaväen taisteluammuntoihin mukaan luettuna ammunnat panssarintorjuntaohjuksilla ja käsikranaatinheittoharjoitukset, panssarintorjuntajoukkojen taisteluammuntoihin, kenttätykistö- ja kranaatinheitinjoukkojen ammuntoihin ja taisteluammuntoihin, ilmatorjunnan pinta-ammuntoihin ja pioneeriaselajin toimintoihin, kuten linnoittamiseen, miinojen ja kohteiden räjäyttämiseen sekä urien rakentamiseen.

Yhteystiedot

Harjoitusalueesta vastaa Jääkäriprikaati.

Lohtaja

Luokiteltu valtakunnalliseksi ampuma- ja harjoitusalueeksi, jonka pääkäyttäjä on ilmatorjunta-aselaji.

Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue on maavoimien kehitettävä ampuma- ja harjoitusalue, jonka pääkäyttäjä on ilmatorjunta-aselaji. Panssariprikaati on alueen vastaava hoitaja ja valvoo ampuma- ja harjoitusalueen käyttöä.

Lohtajan Vattajanniemessä sijaitseva ampuma-alue perustettiin vuonna 1952 ilmatorjunta-aselajin ampumakenttäalueeksi. Kun Puolustusvoimat aikanaan valitsi aluetta, puolsivat useat tekijät Lohtajan Vattajanniemen valintaa; alue mahdollisti laajan ampumasektorin hyödyntämisen, sisälsi riittävän laajan ampuma-alueen sekä varoalueena toimivan saarettoman merialueen. Lisäksi hyvät kulkuyhteydet alueelle niin rauta- kuin lentoteitsekin tukivat alueen valintaa.

Alue soveltuu kovapanosammuntoihin ohjus-, tykistö- ja jalkaväkiaseilla sekä räjäytys- ja raivauskoulutukseen. Siihen kuuluu majoitus- ja huoltoalue, ampuma-alueet, maalialue sekä suoja-alue.

Ampuma- ja harjoitusalueesta n. 1200 ha kuuluu EU:n Natura 2000- verkostoon ja on Pohjois-Euroopan tärkein dyyniluontotyyppien suojelualue.

Alue on liitetty Natura 2000- verkostoon sillä edellytyksellä, että Puolustusvoimien toimintamahdollisuudet alueella säilyvät.

Käyttö

Ampuma- ja harjoitusalue on kokonaisuudessaan julistettu liikkumiskieltoalueeksi ammuntojen aikana sekä maalialue pysyvästi (Vaasan lääninhallituksen päätös n:o A 246 / 28.6.1982).

Vaasan sotilasläänin komentajan päätöksellä majoitus- ja huoltoalue on toistaiseksi liikkumiskieltoaluetta.

Ampuma-aluetta käytetään ympäri vuoden ja alueen käyttöaste on vakiintunut vuodesta riippuen noin 150- 190 vuorokauteen painottuen kevääseen ja syksyyn. Harjoitusvuorokausista noin 80- 100 vuorokautta on kovapanosammuntoja, jolloin alueella on voimassa laajempia liikkumisrajoituksia. Alueen alustava seuraavan vuoden käyttösuunnitelma julkaistaan aina edellisen vuoden toukokuuhun mennessä. Suunnitelma on alustava ja siihen voi tulla muutoksia.

Tarkemmat tiedot harjoituksista julkaistaan varoilmoituksina. Paikallisesti ammunnoista ja muista rajoitteista tiedotetaan Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueelle johtavien teiden varsilla olevilla informaatiotauluilla (nämä ilmoitukset toimitetaan paikoilleen kolme vuorokautta ennen ammuntoja). Informaatiotauluilta löytyy myös perustietoa alueen käytöstä ja rajoituksista.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Alueen käytössä ja kehittämisessä on otettu huomioon ympäristönsuojelu; mm rantojen- ja harjujensuojeluohjelmat. Natura 2000-ohjelma sekä alueen monimuotoisuuden kannalta kartoitetut arvokkaimmat luonto-tyypit eli avainbiotoopit.

Alueella noudatetaan jätehuoltosuunnitelmaa ja alueelle on laadittu maankäyttösuunnitelma. Ampuma- ja harjoitusalue kuuluu lähes kokonaisuudessaan EU:n Natura 2000- verkostoon ja on Pohjois-Euroopan tärkein dyyniluontotyyppien suojelualue. Alue on liitetty Natura 2000- verkostoon sillä edellytyksellä, että Puolustusvoimien toimintamahdollisuudet alueella säilyvät.

Vattajan dyyni -Life projektin koulutusmateriaali löytyy alueen hoitajalta, Panssariprikaatin kansliasta ja Ilmasotakoululta. Materiaali on jaettu koulutusta suunnitteleville joukoille CD levynä vuoden 2010 aikana.

Alueen virkistyskäyttö

Ainutlaatuisen luonnonympäristön vuoksi aluetta käytetään luontoretkeilyyn ja ulkoiluun. Alueella on voimassa jokamiehenoikeudet silloin, kun alueella ei ole harjoitustoimintaa. Liikkuminen alueella tapahtuu omalla vastuulla. Jokamiehenoikeudet eivät ole voimassa liikkumiskieltoalueilla eli maalialueella, käsikranaatinheittopaikoilla ja majoitus- ja huoltoalueella. Jokamiehen oikeuksiin ei kuulu esim. moottoriajoneuvoilla ajo maastossa.

Metsähallitus vastaa Natura-alueella viranomaisena alueen virkistyskäytöstä ja sen ohjauksesta. Metsähallituksen antamia virkistyskäytön ohjeita löytyy mm. Pitkänpauhan uimarannalta, sotilaskodin pihalta sekä muualla lähialueen tiestön varrella sijaitsevista informaatio tauluilta. Tarkempia tietoja mm. virkistyskäytöstä löytyy metsähallituksen julkaisemasta Vattajanniemen Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta.

Alueen virkistyskäytöstä on muutoin sovittu erillisillä vuokrasopimuksilla. Kokkolan kaupungin ylläpitämä Uimaranta sijaitsee ampuma-alueen pohjoisosassa Pitkäpauhan alueella.

Alueella sijaitsee myös muutamia rajoitetun käytön vuokramökkejä (2) ja kesäaikainen kioski. Mainituista toiminnoista sopimukset on tehty Metsähallituksen ja Kokkolan kaupungin välillä.

Pitkäpauhalta kulkee lisäksi Karipolun ulkoilureitti etelään Hautakankaalle.

Yhteystiedot

Harjoitusalueesta vastaa Panssariprikaati. Kapteeni Mika Knuuttila (alueen hoitaja), 0299 442 780.

Pahkajärvi

Pahkajärven ampuma-alue sijaitsee Kouvolan kaupungin ja Mäntyharjun kunnan alueilla. Alueen pinta-ala on n. 8100 ha, josta suoja-aluetta on n. 2770 ha. Ampuma-alue käsittää maalialueet osa-alueineen, tuliasema- ja harjoitusalueet, suoja-alueet sekä majoitus- ja huoltoalueen.

Käyttö

Ampuma-aluetta käytetään asevelvollisten koulutukseen sisältyviin kovapanosammuntoihin ja räjäytysharjoituksiin sekä muuhun harjoitustoimintaan. Puolustusvoimat käyttää ampuma-aluetta n. 250 vrk/vuosi, joista ampumaharjoituksia on n. 210 vrk/vuosi. Ampuma-alueen pääkäyttäjä on Karjalan prikaati, minkä lisäksi aluetta käyttävät mm. Reserviupseerikoulu, Utin jääkärirykmentti.

Ammunnat

Alueella käytetään jalkaväen, panssarivaunu-, ilmatorjunta- ja tykistöaseita sekä tela- ja pyöräajoneuvoja.

Yhteystiedot

Puolustusvoimista annetun lain (Laki puolustusvoimista (551/2007 15§ 1 mom.) nojalla on Pahkajärven ampuma-alueelle määrätty liikkumisrajoitus. Harjoitusalueesta vastaa Karjalan prikaati.

Pohjankangas

Pohjankankaan ampuma-alue sijaitsee Niinisalon varuskunnan pohjoispuolen harjualueella jakautuen Kankaanpään, Karvian ja Honkajoen kuntien alueille. Pohjankankaan ampuma-alueen koko on hieman yli sata neliökilometriä.

Käyttö

Ampuma-aluetta käyttävät Porin prikaatin lisäksi myös muut Länsi-Suomessa harjoittelevat joukot. Ampuma-alue on harjoitusjoukkojen käytössä n. 220–250 vrk / vuosi. Muina vuorokausina aluetta käyttää Koeampumalaitos.

Suurimmat järjestettävät harjoitukset ovat yhtymä- ja/ tai alueellisia taisteluharjoituksia. Suurimmat harjoitukset järjestetään kesä- ja joulukuussa.

Ammunnat

Pohjankankaalla ammutaan kovapanosammuntoja, joissa ovat käytössä tykistön sekä jalkaväen eri aseet. Harjoitusalueella käytetään tela-ajoneuvojen ohella lähes kaikkia muita puolustusvoimien ajoneuvoja.

Yhteystiedot

Harjoitusalueen hoidosta ja käytöstä vastaa Porin prikaati. Ampumakenttäalueista vastaa Porin prikaatin koulutusosasto. Joukkojen toimiessa ampumakenttäalueella toiminnasta vastaavat varoupseerit, puh. 0299 443 950 (Niinisalo) ja 0299 441 950 (Säkylä).

Rovajärvi

Rovajärven harjoitusalue on puolustusvoimien käytössä olevista harjoitusalueista suurin ja sijaitsee Rovaniemen, Kemijärven, Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien alueilla. Se on Länsi-Euroopan suurin sotilaiden harjoitusalue. Rovajärvi on puolustusvoimien pääampuma-alue ja sen pinta-ala on 1070 neliökilometriä, josta maalialuetta on noin kolmannes.

Käyttö

Rovajärven aluetta käytetään erityisesti suurimpiin valtakunnallisiin sotaharjoituksiin, joihin voi osallistua jopa 3500 henkilöä. Harjoitusaluetta käytetään noin 200 päivänä vuodessa, joista ammuntapäiviä on keskimäärin 135. Ammuntapäivinä alueen muu käyttö on kokonaan tai osittain rajoitettu.

Yhteystiedot

Santahamina

Santahaminan ampuma- ja harjoitusalue on Kaartin jääkärirykmentin ylläpitämä. Se sijaitsee Laajasalon eteläpuolella Itä-Helsingissä, Helsingin Itäsaaristossa. Santahamina on ollut sotilaskäytössä jo yli 200 vuotta. Ampuma- ja harjoitusalueen koko on noin 100 ha.

Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen pääsääntöinen käyttäjä on Kaartin jääkärirykmentti. Muita ampuma- ja harjoitusalueen vakituisia käyttäjiä ovat useat puolustusvoimien joukko-osastot sekä viranomaiset ja maanpuolustusjärjestöt.

Käyttö

Santahaminan ampuma- ja harjoitusalue on tarkoitettu ampumaradoilla suoritettavien ammuntojen, taisteluammuntojen, räjäytys- ja taistelukoulutusharjoitusten sekä muiden asevelvollisten koulutukseen liittyvien toimintojen järjestämiseen.

Santahaminan ampuma- ja harjoitusaluetta käytetään päivittäin. Taisteluammuntoja järjestetään noin 180 päivänä vuodessa.

Ammunnat

Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella ammutaan kovapanosammuntoja, joissa käytetään jalkaväen aseita. Lisäksi ampuma- ja harjoitusalueella suoritetaan räjäytysharjoituksia ja harjoitellaan paukkupatruunoilla.

Ampuma- ja harjoitusalueella liikutaan jalan, henkilö-, paketti- ja kuorma-autoilla sekä erilaisilla panssari- ja pyöräajoneuvoilla.

Yhteystiedot

Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueiden sekä perusampumaratojen vastuullinen hoitaja on Kaartin jääkärirykmentti.

Sotinpuro

Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalue sijaitsee Metsähallituksen omistamalla alueella Nurmeksessa. Metsähallitus on vuokrannut alueen puolustusvoimille ampuma- ja harjoitusalueeksi. Alueen laajuus on noin 7545 hehtaaria.

Ampuma-alueen rajat on merkitty puihin tehdyin puna-keltaisin maalauksin, teiden ja polkujen suunnissa liikkumisrajoitukset ilmaistaan varoitustauluilla.

Käyttö

Sotinpuron ampuma- ja harjoitusaluetta käytetään vuosittain noin 120 vuorokautta, josta ampumapäiviä on noin 80. Siviileillä on vapaa kulkuoikeus ampuma- ja harjoitusalueella aikana, jolloin ei ole kovapanosammuntoja tai kun aluetta ei käytetä joukkojen ryhmitysalueena.

Alueen pääkäyttäjä on Ilmavoimat. Muita käyttäjiä ovat mm. Kainuun prikaati, Maasotakoulu, Maavoimien esikunta ja Pohjoiskarjalan rajavartiosto.

Harjoitukset 2017 (muutokset mahdollisia)

  • 30.1.- 3.2 Karjalan lennosto
  • 13. -17.3 Karjalan lennosto
  • 3.-7.4 Kainuun prikaati
  • 8. - 12.4 Porin prikaati
  • 18. - 22.4 Karjalan lennosto
  • 24.- 28.4 Kainuun prikaati
  • 2.5 - 6.5 Karjalan lennosto
  • 8.5–12.5 Pohjois-Karjalan raja
  • 8.5 -12.5 Kainuun prikaati
  • 15.5- 19.5 Ilmasotakoulu
  • 16.5- 20.5 Karjalan lennosto
  • 29.5- 2.6 Karjalan lennosto
  • 29.5–4.6 Utin jääkärirykmentti
  • 5.-9.6 Kainuun prikaati
  • 20.–21.6 Kainuun prikaati
  • 31.7- 4.8 Karjalan lennosto
  • 25.8- 27.8 Maanpuolustuskurssi
  • 26.9 - 30.9 Karjalan lennosto
  • 26. - 30.9 Karjalan lennosto
  • 25.- 1.10 Maajärjestelmäosasto
  • 2.-6.10 Maajärjestelmäosasto
  • 7.-13.10 Kainuun prikaati
  • 16.- 20.10 Kainuun prikaati
  • 23.- 27.10 Karjalan lennosto
  • 6.-9.11 Pohjois-Karjalan raja
  • 14. -18.11 Karjalan lennosto
  • 27.11- 1.12 Karjalan lennosto
  • 4.12- 8.12 Kainuun prikaati

Ammunnat

Sotinpurolla harjoitellaan taistelua ja ampumista jalkaväen, panssarintorjunnan, kranaatinheittimistön, tykistön ja ilmatorjunnan aseilla ja asejärjestelmillä sekä räjäytystoimintaa. Käytössä on lähes kaikki puolustusvoimien ajoneuvot, mm. telakuorma-autot, erilaiset panssari- ja pyöräajoneuvot.

Sotinpuron pääasiallinen käyttötarkoitus on

  • Sodan ajan joukkojen koulutukseen liittyvät kovapanosammunnat
  • Joukkojen taisteluharjoitukset ja koulutustapahtumat

Alueella on kolme vakioitua vartiopaikkaa ja kiinteitä puomeja. Varoupseeri voi asettaa näiden lisäksi tarvittavan määrän erillisiä vartiomiehiä ja tilapäispuomeja. Yleensä ammunnoissa käytetään yhtä vakioitua vartiopaikkaa.

Yhteystiedot

Sotinpuron vastuullinen hoitaja ja pääkäyttäjä on Kainuun prikaati. Alueen meluhaitoista voi ottaa yhteyttä Kainuun prikaatin esikunnan koulutusosastoon puh. 0299 451 150 ja 0299 451 151 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjaamo.kaipr@mil.fi.

  • Varoupseeri (ammuntojen aikana), puhelin 0299 451 871.

Taipalsaari

Taipalsaaren ampuma-alue sijaitsee Metsähallituksen omistamalla alueella Taipalsaarella. Metsähallitus on vuokrannut alueen Puolustusvoimille (Maasotakoulu). Taipalsaaren ampuma-alueen laajuus on noin 2400 hehtaaria. Ampuma-alueen vieressä sijaitseva Sarviniemen alue kuuluu myös Maasotakoulun hallintaan.

Puolustusvoimien hallinnassa olevan alueen rajat on merkitty puihin tehdyin sini-valkoisin maalauksin. Ampuma-alueen ympäriltä löytyy myös infotauluja, joissa ilmoitetaan tarkemmin ampuma-alueen käytöstä.

Käyttö

Taipalsaaren ampuma-aluetta käytetään vuosittain n. 300 vrk erilaisissa harjoituksissa. Maasotakoulu vastaa alueen ylläpidosta ja on alueen pääkäyttäjä. Muita alueella harjoittelevia joukko-osastoja ovat esimerkiksi Karjalan prikaati ja Utin jääkärirykmentti. Lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys käyttää aluetta.

Ammunnat

Taipalsaaren ampuma-alueella harjoitellaan taistelua ja ampumista jalkaväen perusasejärjestelmillä. Lisäksi alueella harjoitellaan pioneeriaselajin eri toimintoja. Taipalsaaren ampuma-alueella käytetään harjoituksissa puolustusvoimien ajoneuvoista mm. telakuorma-autoja ja erilaisia panssari- ja pyöräajoneuvoja. Kesälomakaudella melua tuottavia harjoituksia pyritään rajoittamaan puolustusvoimien omalla suunnittelulla.

Yhteystiedot

Taipalsaaren ampuma-alueen käytöstä vastaa Maasotakoulu. Yhteyshenkilö Maasotakoululla on kapteeni Jari Kuhmonen, p. 0299 800 (vaihde), sähköposti: koulutusosasto.maask@mil.fi.

Valkjärvi

Valkjärven ampuma-alue sijaitsee Metsähallituksen omistamalla alueella Virolahdella. Metsähallitus on vuokrannut alueen Puolustusvoimille (Maasotakoulu). Alueen laajuus on noin 800 hehtaaria.

Puolustusvoimien hallinnassa olevan alueen rajat on merkitty puihin tehdyin sini-valkoisin maalauksin. Ampuma-alueen ympäriltä löytyy infotauluja, joissa ilmoitetaan tarkemmin ampuma-alueen käytöstä.

Käyttö

Valkjärven ampuma-aluetta käytetään vuosittain n. 150 vrk erilaisissa harjoituksissa. Maasotakoulu vastaan alueen ylläpidosta ja on alueen pääkäyttäjä. Alueella harjoittelee myös esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys.

Ammunnat

Valkjärven ampuma-alueella harjoitellaan taistelua ja ampumista jalkaväen perusasejärjestelmillä. Valkjärven ampuma-alueella käytetään harjoituksissa puolustusvoimien ajoneuvoista mm. telakuorma-autoja ja erilaisia panssari- ja pyöräajoneuvoja.

Yhteystiedot

Taipalsaaren ampuma-alueen käytöstä vastaa Maasotakoulu. Yhteyshenkilö Maasotakoululla on kapteeni Jari Kuhmonen, p. 0299 800 (vaihde), sähköposti: koulutusosasto.maask@mil.fi.

Vuosanka

Vuosangan ampuma- ja harjoitusalue sijaitsee Metsähallituksen omistamalla alueella Kuhmossa. Metsähallitus on vuokrannut alueen Puolustusvoimille ampuma- ja harjoitusalueeksi. Alueen laajuus on noin 13 850 hehtaaria, josta maalialuetta on 3 374 hehtaaria.

Koko ampuma-alue on merkitty maastoon puihin maalatuin keltaisin merkinnöin ja tiestön varteen asetetuin kieltotauluin. Maalialue on merkitty maastoon punaisilla maalimerkinnöillä joko puihin tai erillisiin rajapaaluihin.

Käyttö

Alueella on viisi vakioitua vartiopaikkaa ja kiinteitä puomeja. Varoupseeri voi asettaa vakioitujen vartiopaikkojen ja kiinteiden puomien lisäksi tarvittavan määrän erillisiä vartiomiehiä ja tilapäispuomeja. Yleensä ammunnoissa käytetään kahta vakioitua vartiopaikkaa.

Aluetta käytetään vuosittain noin 160 vuorokautta, josta ampumapäiviä on noin 100. Siviileillä on vapaa kulkuoikeus ampuma- ja harjoitusalueella aikana, jolloin ei ole kovapanosammuntoja tai, kun aluetta ei käytetä joukkojen ryhmitysalueena.

Jos aluetta käytetään ryhmitysalueena ammuntojen ulkopuolella, siviilien (esim. metsästäjät) liikkumista ei estetä teiden suunnassa.

Alueen pääkäyttäjä on Kainuun prikaati. Muita käyttäjiä ovat mm. Maanpuolustuskorkeakoulu, Maasotakoulu, Jääkäriprikaati ja Kainuun rajavartiosto.

Harjoitukset 2017 (muutokset mahdollisia)

  • 8.1.- 27.1. Maanpuolustuskorkeakoulu
  • 7. - 11.2 Kainuun prikaati
  • 13. - 17.3 Kainuun prikaati
  • 3. - 6.4 Kainuun prikaati
  • 8. - 12.4 Porin prikaati
  • 19. - 25.4 Kainuun prikaati
  • 2.- 6.5 Kainuun prikaati
  • 8. - 12.5 Kainuun prikaati
  • 15. - 22.5 Kainuun prikaati
  • 5. - 9.6 Kainuun prikaati
  • 27. - 28.6 Kainuun prikaati
  • 8. - 12.8 Kainuun prikaati
  • 19.- 24.8 Logistiikkalaitos & Kainuun raja
  • 4. - 8.9 Kainuun prikaati
  • 18. - 22.9 Kainuun prikaati
  • 2. - 5.10 Kainuun prikaati
  • 6. - 13.10 Kainuun prikaati
  • 23. - 28.10 Kainuun prikaati
  • 6. - 10.11 Kainuun prikaati
  • 13. - 21.11 Kainuun prikaati
  • 27.11.- 1.12 Kainuun prikaati
  • 4. - 8.12 Kainuun prikaati

Ammunnat

Vuosangassa harjoitellaan taistelua ja ampumista jalkaväen, panssarintorjunnan, kranaatinheittimistön, tykistön ja ilmatorjunnan aseilla ja asejärjestelmillä sekä räjäytystoimintaa. Käytössä on lähes kaikki Puolustusvoimien ajoneuvot, mm. telakuorma-autot, erilaiset panssari- ja pyöräajoneuvot.

Vuosangan pääasiallinen käyttötarkoitus on

  • Sodan ajan joukkojen koulutukseen liittyvät kovapanosammunnat
  • Joukkojen taisteluharjoitukset ja koulutustapahtumat

Ampumarata

Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella oleva Särkilammen ampumarata on tarkoitettu pienikaliiperisilla aseilla suoritettaviin perusammuntoihin, kilpailuammunnan harjoitteluun, ampumakilpailuihin sekä raskaiden aseiden apuase-, sisäpiippu- ja sivuaseammuntoihin.

Yhteystiedot

Vuosangan vastuullinen hoitaja ja pääkäyttäjä on Kainuun prikaati. Alueen meluhaitoista voi ottaa yhteyttä Kainuun prikaatin esikunnan koulutusosastoon puh. 0299 451 150 ja 0299 451 151 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjaamo.kaipr@mil.fi.

  • Varoupseeri ammuntojen aikana puh. 0299 451 870.

Ympäristövaikutukset

Maavoimat tutkii harjoitus- ja ampumatoiminnan ympäristövaikutuksia ja kehittää jatkuvasti toimenpiteitä ja menettelytapoja, joilla haitalliset vaikutukset voidaan hallita. Ympäristövaikutusten hallinnalla tarkoitetaan vaikutuksen tunnistamista, sen haitallisuuden arviointia, haitan vähentämistä mahdollisuuksien mukaan sekä vaikutuksen tarkkailua.

Ympäristönsuojelu on osa jokaisen maavoimien henkilöstöön kuuluvan ammattitaitoa. Periaatteena on, että jokainen on selvillä oman toimintansa ympäristövaikutuksista ja motivoitunut minimoimaan haitalliset ympäristövaikutukset. Tukena tässä toimivat ympäristöasiantuntijat organisaation jokaisella tasolla. Heidän tehtävänsä on varmistua siitä, että johdolla on riittävästi tietoa ympäristöasioista niiden huomioon ottamiseksi päätöksenteossa.

Tavoite on ottaa huomioon ja minimoida haitalliset ympäristövaikutukset sekä toiminnan suunnittelussa että toteutuksessa. Minimitaso on lainsäädännön vaatimusten noudattaminen. Lisäksi maavoimissa selvitetään aktiivisesti toiminnan ympäristövaikutuksia, muun muassa tehdään ja teetetään meluselvityksiä, tarkkaillaan pohjaveden tilaa sekä etsitään keinoja haittojen vähentämiseksi.

Yleiset toimintaperiaatteet harjoituksissa

  • Harjoitellaan sovituilla alueilla ja noudatetaan paino- sekä muita aluetta koskevia rajoituksia
  • Harjoitellaan pihapiirin ulkopuolella eikä vaikeuteta elinkeinon harjoittamista
  • Varoitetaan ja ohjataan liikennettä - ei rajoiteta tarpeettomasti asukkaiden liikkumista
  • Siivotaan jäljet ja roskat
  • Sovitaan aiheutettujen vahinkojen korjaaminen tai korvaaminen
  • Pidetään jatkuvaa yhteyttä alueen asukkaisiin ja maanomistajiin