Ilmavoimien komentajan puhe Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatikatselmuksessa

Kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen piti puheen Jyväskylässä 4.6.2023.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat kutsuvieraat, sotilaat, mina damer och herrar.

Ei koskaan enää yksin. Tämä niin monen taisteluissa ja kotirintamalla kokeneen sotiemme veteraanin toive, kenraali Adolf Ehnroothin julkisuudessakin korostama – on nyt totta. 
Juhlistamme lippujuhlanpäivää ensimmäisen kerran Naton jäsenenä Jyväskylässä – Ilmavoimien pääkaupungissa. Tämä on hyvä paikka käynnistää juhlinta Naton jäsenenä. Ilmavoimat on nuori verrattuna maa- ja meriveljiin ja olemme toimintamme alusta saakka verkottuneet kansainvälisiin kumppaneihin. Ilmassa toimitaan reaaliaikaisesti yhdessä samalla alueella, jolloin järjestelmiä, kommunikaatiota ja toimintatapoja on standardisoitu toiminnan alusta alkaen. Tämä myös nähdään tänään konkreettisesti.  

Puolustusliiton jäsenyys tuo turvaa Suomelle, ja Suomi puolestaan tuo turvaa liittokunnalle. Tasavallan presidentti totesi Naton liittymisseremoniassa, että Suomesta tulee luotettava liittolainen, joka vahvistaa alueellista vakautta omilla suorituskyvyillä. Suomi sitoutui kaikkien Naton jäsenmaiden turvallisuuteen. Ylipäällikkö ohjasi selkeästi Puolustusvoimien kehittämistä Naton jäsenenä. 

Nato-jäsenyys ei vähennä sotilaalliselle suorituskyvyllemme asetettuja vaatimuksia. Maantieteellinen asemamme Venäjän rajanaapurina ja pitkä yhteinen rajamme asettaa kansakunnallemme erityisvaatimuksia. Naton jäsenmaana olemme sitoutuneet kehittämään ja ylläpitämään kansallista ja yhteistä kykyä puolustautua aseellista hyökkäystä vastaan. ”Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta” -periaate tuo maanpuolustuksellemme merkittävästi lisää suorituskykyjä parantaen ennaltaehkäisevää pelotetta sodan ehkäisemiseksi. 

Nato-sopimus myös laajentaa suomalaisten toimintakenttää ja asennoitumista koko turvallisuusyhteisön puolustamiseen. Nato korostaa 360 asteen toimintavalmutta jokaisen jäsenmaan turvaksi. Meille suomalaisille tämä tarkoittaa vaatimuksia kollektiivisen puolustuksen tehtäviin. Konkreettisesti, Suomella pitää jatkossa olla nopeasti toimeenpantavia joukkoja Naton tehtäviin. Tämä vaikuttaa Puolustusvoimien joukkorakenteeseen ja henkilöstötarpeisiin. 
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on konkretisoinut sodan julmuuden suurelle yleisölle. Harhakuvitelmaa oli joidenkin ajatus nopeasta ja oheisvauriot minivoimasta sodasta. Määrällä on myös väliä. Suomalaisille asia on ollut itsestään selvä. Itsenäisen historiamme aikana Suomen sodat on käyty omalla alueellamme. 

Tämä on opettanut meidät toimimaan tehokkaasti yhteiskuntana. Kokonaisturvallisuuden malli toimii hyvin, ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan se kiinnostaa liittolaisiamme. Usein kysytty kysymys onkin, että onko oikeasti jokainen suomalainen velvollinen osallistumaan maanpuolustukseen. Toinen kunnioitusta herättävä asia on korkea maanpuolustustahtomme. Ukrainalaiset osoittavat käytännössä, mitä korkealla maanpuolustustahdolla ja ulkomaisella tuella saadaan aikaan. Suomessa pidämme kiinni hyviksi koetuista toimintatavoista - ja varautumisesta myös pahimpaan.  
On itsestään selvää, että puolustusjärjestelmän perusratkaisuna tulevaisuutemme rakentuu yleiseen asevelvollisuuteen. Asevelvollisille avautuu varmasti myös uuden tyyppisiä mahdollisuuksia Naton meille asettamassa tehtäväkentässä. Toiminta Naton komentorakenteessa, osallistuminen Naton ennaltaehkäisevän pelotteen edellyttämiin tehtäviin sekä harjoittelu artikla viiden, kollektiivisen puolustuksen tehtäviin tarjoaa henkilökunnalle, reserviläisille ja varusmiehille uusia mahdollisuuksia. Emme hätiköi asialla, vaan ajatuksella suunnittelemme yhdessä Naton eri johtoportaiden kanssa parhaan toimintatavan. Lakimuutoksiakin tarvitaan. 

Hyvät kuulijat, kansainvälisyys on lisääntynyt merkittävästi. Suomalaiset sotilaat osallistuivat Ruotsissa vuosikymmeniin heidän suurimpaan sotaharjoitukseen. Suomessa on ollut useita jokaista taistelutilaa ja puolustushaaroja koskettavia harjoituksia. Suomalainen pärjää hyvin, erityisesti täällä kotikentällä. Henkilökunta luonnollisesti, mutta myös varusmiehet ja reserviläiset ovat suoriutuneet erinomaisesti. Suomen hyvä koulutustaso, nuorten kielitaito ja esiintymisvalmius sekä sotilaan peruskoulutus antavat hyvän pohjan toimia kumppaneiden kanssa. 

On meillä varmasti myös opeteltavaa. Meidän pitää ymmärtää eri jäsenmaiden turvallisympäristö turvallisuusratkaisuineen. Osattava toiminta Naton esikunnissa ja osana joukkoja, sekä erityisesti luoda toimintamallit keskittää joukkojamme liittolaisten tueksi. 

Ilmavoimissa olen sitoutunut pohjoismaiden kollegoiden kanssa käyttämään suorituskykyämme, ilmavoimaa yhtenä kokonaisuutena. Rakennamme yhdessä toimintatavan, joka mahdollistaa koko 250 modernin hävittäjälaivaston tehokkaan käytön rauhan ajasta kriisi- ja poikkeusolosuhteisiin. 
Tämän vuoden lippujuhlapäivän teemana on ”Vahvat Yhdessä -Ilmassa, maalla ja merellä”. Puolustushaarat ylittävä yhteistyö ja yhteisoperointi on ollut jo pitkään hyvällä tasolla. Ilma- ja merivoimille käyttöön tulevat Pohjanmaa-luokka ja F-35 laivasto parantavat entisestään kykyämme toimia yhdessä. Ilmapuolustusta vahvistaa myös uusi David’s Sling järjestelmä, joka kasvattaa torjuntatilavuutta merkittävästi. Lisäpanostuksia on myös tulossa. 

Suorituskykyjen pitää olla tasapainossa ja seuraavaksi on maapuolustuksen vuoro. Puolustusvoimissa tarkastelemme, millaisia kykyjä ja joukkoja tarvitaan tulevaisuuden maaoperaatioissa. Luotamme osaamiseemme. 

Vahvat yhdessä tarkoittaa myös, että kokonaisturvallisuus toimii myös tulevaisuudessa. Puolustusvoimat osaltaan on sitoutunut yhteiseen toimintaan viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. 

Sotilaat, kohottakaamme kolminkertainen eläköön-huuto: isänmaalle, liittolaisillemme ja Ukrainan kansalle: ”Eläköön, eläköön, eläköön”!