2020-luku tuo muutoksia jalkaväen taisteluun

Maavoimat 15.11.2019 14.14
Uutinen
kuvassa on jalkaväen taistelija, jolla on modernisoitu rynnäkkökivääri.
"Jalkaväen kärkitaistelijat saavat käyttöönsä modernisoidun rynnäkkökiväärin erilaisine lisälaitteineen, uuden taisteluasun, suojaliivin ja kypärän sekä uuden kantolaitteen varusteille. Kaikki maailman ehdotonta kärkeä", Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko totesi jalkaväen vuosipäiväjuhlassa.

Jalkaväen vuosipäivää juhlistettiin Panssariprikaatissa perjantaina 15. marraskuuta. Vuosipäivän juhlassa palkittiin ansioituneita kouluttajia ja katsottiin tulevaan. Jalkaväkisotilaan rooli jatkuu merkittävänä myös alkavalla vuosikymmenellä.

Käynnistymässä oleva 2020-luku tuo mukanaan muutoksia ja vaatimuksia Puolustusvoimien toimintaan. Näitä ovat muun muassa globaalin toimintaympäristön ennalta-arvaamattomuus, uusi teknologia, Meri- ja Ilmavoimien strategiset hankkeet sekä Koulutus 2020 -uudistus

– Taaksemme on jäämässä vuosikymmen, jolloin on tapahtunut merkittäviä muutoksia Maavoimien ja koko puolustusjärjestelmämme kehittämisessä. Keskeisimpinä asioina on hyvä nostaa esille esimerkiksi toimintaympäristömme muutos epävakaammaksi, puolustusjärjestelmäuudistus sekä merkittävät panostukset Puolustusvoimien valmiuden kehittämiseen, kuvasi jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi.

kuva, jossa jalkaväen tarkastaja eversti Rainer Peltoniemi puhuu yleisölle

Tällä vuosikymmenellä jalkaväen suorituskykyä on parannettu suunnitellusti materiaalihankkeilla. Käynnistetty työ jatkuu seuraavalle 2020-luvulle.

–Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunuhanke on parantanut merkittävästi Maavoimien kohtaamistaistelukykyä. Hankkeen myötä maassamme on nyt 200 taistelupanssarivaunua. Olemme myös modernisoineet BMP2-rynnäkköpanssarivaunuja sekä Pasi XA-180 -kalustoa.

– Tulivoimaamme ovat lisänneet rynnäkkökiväärin modernisointi, panssarintorjuntahankkeet sekä kranaatinheitinyksiköiden varustaminen. Taistelija-hankkeen myötä taistelijoiden henkilökohtainen varustus paranee merkittävästi, mainitsi Peltoniemi.

Sodan ja taistelun kuvassa muutoksia

Käynnistymässä oleva 2020-luku tuo mukanaan muutoksia ja vaatimuksia Puolustusvoimien toimintaan.

– Näitä ovat muun muassa globaalin toimintaympäristön ennalta-arvaamattomuuden lisääntyminen, uuden teknologian esiinmarssi, Meri- ja Ilmavoimien strategiset hankkeet sekä Koulutus 2020 -uudistus, eversti Peltoniemi pohti.

– Hybridivaikuttaminen, kybersodankäynti ja avaruuden hyödyntäminen ovat jo tätä päivää. Näyttää vahvasti siltä, että 2020-luku on robotiikan, uuden sensoriteknologian, keinoälyn ja autonomisten järjestelmien laajemman operatiivisen käyttöönoton vuosikymmen, eversti Peltoniemi arvioi.

Yksittäinen sotilas kehittämisen keskiössä

Varustamme terävimmän kärjen kaikkein nykyaikaisimmalla varustuksella, mutta takaamme myös kaikille muille taistelijoille riittävän tehtävän mukaisen varustuksen.

– Edellä mainitut muutokset edellyttävät puolustusjärjestelmän kehittämistä, myös meillä jalkaväessä. Meidän tulee pystyä entistä paremmin vastaamaan nopeasti kehittyvään sotilaalliseen uhkaan ja laajamittaisen sotilaallisen hyökkäyksen torjuntaan. Puolustuksen valmius ja torjuntakyky rakennetaan yhdistämällä korkean teknologian kärkijärjestelmät ja Suomen olosuhteisiin mitoitettu laaja reservi, painotti Peltoniemi.

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko toi Maavoimien tervehdyksen vuosipäiväjuhlaan. Hulkon mukaan Maavoimien kehittämisen keskiössä on yksittäinen taistelija.

kuva, jossa juhlan yleisöä ja maavoimien komentaja puhuu

– Suomen kaltaisessa maassa, jonka puolustus perustuu suomalaiseen asevelvollisuuteen ja sitä kautta tuotettuun laajaan reserviin, on yksittäisen taistelijan rooli korostunut. Laatuun on tietenkin syytä panostaa, mutta jossain kohdin määräkin on laatua.

Hulkon mukaan yksilön ja joukon koulutukseen mutta myös varustukseen on panostettu.

– Varustamme terävimmän kärjen kaikkein nykyaikaisimmalla varustuksella, mutta takaamme myös kaikille muille taistelijoille riittävän tehtävän mukaisen varustuksen. Onneksi emme ole luopuneet uskottavan kansallisen puolustuksen ylläpidosta menneinä vuosikymmeninä, Hulkko totesi.

Maavoimat katsoo tulevaan

Jalkaväkisotilaan merkitys on ja pysyy. Tästä ei ole kahta sanaa.

Meri- ja ilmavoimien strategisten hankkeiden rinnalla maavoimien kehittäminen etenee suunnitellusti. Jalkaväkeä koskevat painotukset liittyvät moderniin liikkuvuuteen, panssarintorjuntaan, joukon tulitukeen ja henkilökohtaiseen varustukseen.

– Jalkaväen kärkitaistelijat saavat käyttöönsä modernisoidun rynnäkkökiväärin erilaisine lisälaitteineen, uuden taisteluasun, suojaliivin ja kypärän sekä uuden kantolaitteen varusteille. Kaikki maailman ehdotonta kärkeä, Hulkko vakuutti.

Komentajan mukaan Maavoimat tutkii ja selvittää parhaillaan kehityslinjoja pitkälle tulevaisuuteen aina 2030-luvulle asti. Tulevalla 2020-luvulla jalkaväen suorituskykyä parannetaan muun muassa johtamisen, tilannetietoisuuden, tulenkäytön, panssarintorjunnan, liikkuvuuden, taistelijan varustuksen, tulivoiman ja suojan osalta. Kehitystyö on käynnissä ja jatkuu suunnitelmallisesti seuraaville vuosikymmenille.

– Jalkaväkisotilaan merkitys on ja pysyy. Tästä ei ole kahta sanaa, Hulkko painotti.

Tahtoa ja taitoa tarvitaan

Taito syntyy asevelvollisia kouluttamalla ja tahto rakentuu hyvän yhteishengen tuloksena.

Materiaalinen kehittäminen on vain yksi osa kokonaisuutta. Sotavarustuksen lisäksi tarvitaan myös taitoa ja tahtoa.

– Taito syntyy asevelvollisia kouluttamalla ja tahto rakentuu hyvän yhteishengen tuloksena. Haluan erityisesti korostaa, että jalkaväen päätyö tehdään nimenomaan kentällä, jossa käytössämme olevat välineet, hankkimamme uudet järjestelmät ja omaksumamme taktiset periaatteet koulutetaan yksittäiselle asevelvolliselle ja sen myötä sodan ajan joukoille, Peltoniemi korosti.

– Jalkaväen kouluttajat tekevät päivittäin arvokasta työtä Maavoimien lisäksi kaikissa puolustushaaroissa ja Rajavartiolaitoksessa, minkä ansiosta meillä on erittäin puolustustahtoinen, osaava ja iskukykyinen kenttäarmeija. Hyvät jalkaväen kouluttajat, kiitos työstänne jalkaväen ja isänmaan hyväksi, Peltoniemi kiitti.

 

Professori, eversti (evp) Petteri Jouko piti tilaisuudessa juhlaesitelmän, joka käsitteli Suomalaisten panssarijoukkojen satavuotisen historian murroskohtia. Jouko valotti mielenkiintoisella tavalla, miten suomalaisten panssarijoukkojen voima rakentuu aselajien välisestä yhteistyöstä.

 

Jalkaväen vuosipäivänä palkittiin jalkaväen kouluttajia ja muita ansioituneita

Vuoden jalkaväkiupseeri, yliluutnantti Joni Hurppu Raja- ja merivartiokoululta

Yliluutnantti Joni Hurppu on kehittänyt Rajavartiolaitoksen erikoisrajajääkärikoulutusta seitsemän vuoden ajan kouluttajan ja varapäällikön tehtävissä. Siirtyessään Puolustusvoimista Rajavartiolaitokseen hän vei mukanaan tarvittavaa erikoisjoukko-osaamista ja hän on ollut luomassa erikoisjoukkojen välistä yhteistoimintaa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen välillä.

Yliluutnantti Joni Hurppu toimii työssään esimerkillisesti ja on hieno esikuva niin henkilökunnalle kuin asevelvollisille. Hänen työotteensa on ammattimainen ja rauhallisen varma ja hän luo positiivisen ja oppimista kannustavan ilmapiirin.

Vuoden jalkaväkiopistoupseeri yliluutnantti Akseli Ruoranen Maasotakoululta

Yliluutnantti Akseli Ruoranen on kehittänyt panssarijääkäri- ja panssaritiedustelujoukkojen taktiikkaa ja osaamista yli viidentoista vuoden ajan eri tehtävissä Panssariprikaatissa ja Maasotakoululla. Hänen ammattitaitoaan on hyödynnetty niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Yliluutnantti Akseli Ruoranen on työyhteisössään suuresti arvostettu henkilö, jonka persoonallinen ja huumoria sisältävä koulutusote tuottaa kiitettäviä koulutustuloksia. Hän on ollut koko uransa ajan ollut kehityshakuinen ja uusia menetelmiä etsivä ja rohkeasti käyttöön ottava jalkaväen kouluttaja.

Vuoden jalkaväkialiupseeri ylikersantti Tommi Kuntsi Pääesikunnasta

Ylikersantti Tommi Kuntsin työpanos on ollut keskeistä Koulutus 2020 -ohjelman kurssisisältöjen ja aliupseerien koulutuksen kehittämisessä. Hänen erittäin vahva osaamisensa ja kokemuksensa erityisesti suojaamisessa ja voimankäytössä ovat olleet merkittävässä roolissa tarkoituksenmukaisten ja laadukkaiden kurssisisältöjen luomisessa.

Ylikersantti Tommi Kuntsi on kehyshaluinen ja itseohjautuva sotilas, joka pyrkii omalla toiminnallaan esimerkilliseen lopputulokseen. Työyhteisössään hänellä on hyvä tilannetaju ja hän pystyy omalla luontevalla käytöksellään edistämään hyvää työilmapiiriä.

kuva, jossa on ansioituneita jalkaväen kouluttajia saamassa palkinnon

Jalkaväen tarkastajan numeroitu pöytästandaari nro 40 prikaatikenraali Kari Nisulalle

Prikaatikenraali Kari Nisula on palvellut jalkaväen eri tehtävissä Panssariprikaatissa, Maanpuolustuskorkeakoululla, Pääesikunnassa ja ulkomaan kriisinhallintaoperaatiossa.  Prikaatikenraali Nisula on osallistunut ja vaikuttanut pitkäjänteisesti ja monipuolisesti Jalkaväkiaselajin eri henkilöstöryhmien kouluttamiseen ja aselajin kehittämiseen eri tasoilla esimerkillisellä tavalla. Nisulalla on osaltaan vahva kädenjälki siihen, miltä panssarijoukot näyttävät tänä päivänä.

Jalkaväen pöytästandaari on aselajin korkein huomionosoitus, joka on tarkoitettu myönnettäväksi palkinnoksi erityisen ansiokkaasta toiminnasta jalkaväen hyväksi tai muistoksi erityisissä tilaisuuksissa. Erityisistä ansioista jalkaväen hyväksi myönnetty Jalkaväen tarkastajan pöytästandaari luovutetaan numeroituna ja hopeisella laatalla varustettuna.

Jalkaväen standaari on myönnetty seuraaville henkilöille
  • professori, eversti (evp) Petteri Jouko
  • everstiluutnantti Tapio Huhtamella Satakunnan jääkäripataljoonan komentajana
  •  everstiluutnantti Tomi Pekurinen Kainuun jääkäripataljoonan komentajana
  • everstiluutnantti Markus Wahlstein Kymen jääkäripataljoonan komentajana
  • everstiluutnantti Jussi Toivanen Hämeen panssaripataljoonan komentajana
  • everstiluutnantti Janne Viitasalo Panssarikoulun johtajana
  • everstiluutnantti Vesa Volanen Kaartin pataljoonan komentajana
  • everstiluutnantti Ossi Suominen Maavoimien esikunnan aselajikoulutustiimin johtajana

kuva, jossa on jalkaväen vuosipäivänä standaarilla palkittuja sotilaita

Jalkaväen tarkastajan seinäplaketti myönnetään everstiluutnantti Jussi Viinamäelle.

Everstiluutnantti Jussi Viinamäki on toiminut aiemmissa tehtävissään mm. Kainuun jääkäripataljoonan komentajana ja 1.4.2018 alkaen Jalkaväkikoulun johtajana. Jalkaväkikoulun johtajana hän on kehittänyt jalkaväen upseeriston koulutusta sekä saavuttanut erinomaisia koulutustuloksia. Hän on työyhteisössään pidetty esimies ja esimerkillinen jalkaväen kärkitaistelija.

kuva, jossa everstiluutnantti Jussi Viinamäki saa palkinnon

Jalkaväen seinäplaketti on aselajin toiseksi korkein tunnustuspalkinto, joka voidaan myöntää ansioista jalkaväen hyväksi.

Jalkaväen tarkastaja on myöntänyt jalkaväen ansioristin ansioista jalkaväen hyväksi seuraaville henkilöille
  • everstiluutnantti Petri Toivonen
  • everstiluutnantti Pasi Tolvanen
  • everstiluutnantti Ville Valkeinen

kuva, jossa jalkaväen ansioristi luovutetaan

Onnittelut kaikille palkituille!