Kapteeni Antti Paronen tutkii maataistelun tulevaisuutta

Maasotakoulu 30.10.2019 11.55
Tiedote
Kapteeni Antti Paronen maastopuvussa seisoo Maavoimien tutkimuskeskuksen ja RUK:n rakennuksen edessä.
Kapteeni Antti Paronen näkyy usein haastateltavana uutisissa arvioimassa etenkin kansainvälisen terrorismin tilannetta.

Kapteeni Antti Paronen aloitti Maavoimien tutkimuskeskuksen Maataistelukeskuksessa tutkijaesiupseerina elokuussa 2019. Hänen tittelinsä on tutkimusalajohtaja. Koulutukseltaan Paronen on sotatieteiden tohtori ja on väitellyt kansainvälisestä terrorismista. Hän on työskennellyt aiemmin Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkijaupseerina ja opettajana. Hän näkyy usein uutisissa. Toimittajat kysyvät, mikä radikalisoi ihmisen. Se on vaikea kysymys.

- Otan osaa Maavoimien tutkimukseen ja koordinoin oman aselajini eli pioneeriaselajin tutkimusta, kapteeni Antti Paronen sanoo.
- Yhtäältä tehtäväni on operatiivis-taktista tutkimusta, toisaalta Maavoimissa tapahtumaa suunnittelua, konseptityötä siitä, millaista on tulevaisuuden maasodankäynti. Johdan myös projekteja, eli jaan tutkijoille tutkimustehtäviä pioneeriaselajissa, Paronen kertoo.
Maataistelukeskus ja siten myös kapteeni Paronen työskentelee tällä hetkellä tiiviisti maavoimatutkimuksen parissa. Se tähtää pitkälle tulevaisuuteen.
- Maavoimatutkimus on mielenkiintoinen kokonaisuus. Me tarkastelemme tulevaisuutta ja suomalaista maataistelua 2035 - 2040 -luvulle asti. Kartoitamme trendejä, puhumme keinoälystä ja niin edelleen, sanoo kapteeni Paronen.
- Tässä tehtävässä katsotaan tulevaisuuteen tieteellisen systemaattisesti. Se on minulle, historian tutkimuksen taustan omaavalle tutkijalle, mielenkiintoista. Tässä oppii päivittäin jotain uutta tutkimuksen tekemisestä. Eli antoisaa ja palkitsevaa työtä.


”Miksi ihminen radikalisoituu?”


Koulutukseltaan kapteeni Antti Paronen on sotatieteiden tohtori ja on väitellyt kansainvälisestä terrorismista. Hän on työskennellyt aiemmin Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkijaupseerina ja opettajana. Paronen näkyy usein uutisissa. Toimittajat kysyvät, mikä radikalisoi ihmisen.
- Monimutkaisiin ilmiöihin haetaan usein yksinkertaisia vastauksia. Yhteiskunnalliset ilmiöt ovat hirveän monimutkaisia ja niihin on vaikea antaa yksiselitteisiä vastauksia, varsinkin jos niihin liittyy poliittisia intohimoja. Esimerkiksi islamin radikalisoitumisen selittämiseen on tarjottu koraania tai köyhyyttä. Mutta se ei ole niin.
Ne selittävät asiaa osittain ja kertovat vain osatotuuden.
- Ne kaikki asiat liittyvät toisiinsa.
- Kummallisimmat toimittajien kysymykset ovat olleet, että tuleeko nyt sota. Eihän sitä voi tietää. Nuo kysymykset ovat tutkijalle epäkiitollisia vastata. En voi antaa jyrkkiä ennusteita.


Villiä luovuutta ja kyseenalaistamista


Tutkimusalajohtaja kapteeni Antti Paronen on uusi maasotakoululainen ja työskentelee nyt Haminassa. Miltä Maasotakoulu ja Reserviupseerikoulu vaikuttavat työpaikkana ja työyhteisöinä?
- Rukkilaisten ja tutkimuskeskuksen kanssa on valtavan hyvä yhteishenki. Työyhteisössä on pilke silmäkulmassa ja luova ote.
- Armeijassa ei yleensä ulkopuolisille korosteta propellihattumeininkiä, mutta täällä saa olla luova. Täällä on pitkät perinteet ja traditioita kunnioitetaan. Kuitenkin jos tarvitsee kyseenalaistaa asioita villisti, siihen on luova vapaus. Se on tällaiselle tutkimusorientoituneelle sotilaalle nautinnollista.
Meininki ei mene hulinaksi, vaikka luovuutta ei tukahduteta.
- Kyllä sitten keskitytään asiaan ja katsotaan mitä villi luovuus on tuonut tutkimushankkeeseen.
Upseerien toimipaikka vaihtuu viimeistään muutaman vuoden kuluttua. Upseerit työskentelevät eri joukko-osastoissa ja Puolustusvoimien organisaatioissa yleensä kahdesta neljään vuoteen, kunnes toimipaikka ja tehtävä vaihtuu. Omia toiveita voi esittää seuraavasta paikasta ja tehtävästä. Oma osaaminen toki otetaan huomioon.
- Upseerin uralla ei tiedä mihin seuraavaksi komennetaan. Toivottavasti tässä tehtävässä saisi olla hetken. Mutta nautitaan nyt tässä, Paronen toteaa.


Voimanosto vastapainona


Paronen harrastaa voimanostoa. Se on hyvä vastapaino tutkijan työlle. Paino sanalla paino.
- Vastapaino on kuvaava termi. Jos töissäkin käsittelen isoja asioita, niin pyrin käsittelemään myös salilla mahdollisimman isoja painoja. Kun oma tutkimusala on monimutkaista, niin voimanosto on yksinkertaista ja helposti, numeraalisesti mitattavissa.

Maavoimien tutkimuskeskus kuuluu Maasotakouluun yhtenä joukkoyksikkönä. Maasotakoulun muita joukkoyksikköjä ovat Reserviupseerikoulu ja Koulutuskeskus aselajikouluineen.

Tämä juttu julkaistaan myös Maasotakoulun Maasoturi-lehdessä joulukuussa 2019.