Osaava reservi osana maanpuolustusta

Panssariprikaati 16.5.2016 13.40
Tiedote

Suomalainen asevelvollisuus kestää 43 vuotta. Asevelvollisuus alkaa kutsunnoissa täysi-ikäisyyden kynnyksellä.

Sotilaan osaaminen luodaan varusmieskoulutuksessa. Varusmiespalveluksen jälkeen siirrytään reserviin, jolle on olennaista ylläpitää opittuja taitoja ja kehittää omaa osaamista. Puolustusvoimille osaava reservi on korvaamaton osa maanpuolustusta. Reservin osaamiseen ja kehittämiseen ollaan Puolustusvoimissa valmiita panostamaan - samoin aktiiviset reserviläiset ovat innokkaita oppimaan uutta ja antamaan oman osaamisensa maanpuolustuksen käyttöön.

Moninainen reservi

Asevelvollisen opintie ei lopu varusmiespalveluksen päättymiseen vaan siitä käynnistyy koko asevelvollisuusajan kestävä reserviläisen urapolku. Jokainen reserviläinen on puolustusvoimille tärkeä ja kaikkia tarvitaan, sillä sodan ajan tehtävät ovat moninaisia ja vaativat erityyppistä osaamista. Varusmiespalveluksen aikana asevelvollinen perehtyy omaan sodanajan tehtäväänsä. Osa reserviin siirtyvistä asevelvollisista saa kutsun kertaamaan hyvinkin nopeasti ja kertausharjoituksia järjestetään säännöllisesti vaikkapa vuosittain. Kaikki sijoitukset ja sodan ajan tehtävät eivät vaadi säännöllistä päivittämistä vaan kutsuja voi tulla hyvinkin harvoin. Kaikki riippuu yksittäisen tehtävän luonteesta ja siitä SA- joukosta, johon asevelvollinen on sijoitettu.

Reserviläiskoulutuksen kolme ulottuvuutta

Puolustusvoimissa reservin koulutus nähdään kolmena toisiaan tukevana kokonaisuutena: velvollisuus, vapaaehtoisuus ja omatoimisuus. Reserviläisen kohdalla velvollisuus tarkoittaa käytännössä puolustusvoimien järjestämää koulutusta, johon siihen käsketyllä reserviläisellä on tietyin poikkeuksin lakisääteinen velvollisuus osallistua. Tällöin puhutaan puolustusvoimien kertausharjoituksista.

Puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoitukset ovat nimensä mukaisesti vapaaehtoisia ja niille osallistuminen on reserviläisen oman aktiivisuuden varassa. Vapaaehtoiset harjoitukset ovat yleensä lyhyitä kokonaisuuksia. Vapaaehtoisia harjoituksia ovat myös puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamat kurssit, jotka on räätälöity puolustusvoimien tarpeita vastaaviksi. Näitä kursseja puolustusvoimat tukee mm tarjoamalla tilat ja materiaalista tukea. Myös vapaaehtoiset harjoitukset kerryttävät ylennyksiin vaadittavien kertausharjoitusvuorokausien määrää.

Omatoimisuudella tarkoitetaan reservin omaehtoista osaamisen ja oman toimintakyvyn kehittämistä. Tällöin puhutaan reserviläisestä, jolla on henkilökohtainen halu kehittyä tehtävässään ja joka on myös omaehtoisesti halukas näkemään vaivaa ja ylläpitämään toimintakykyään. Yleensä myös reserviläisen siviiliosaaminen tukee monesti SA -tehtävässä suoriutumista.

Aktiivisen reserviläisen urapolku on nousujohteinen

Vuodesta 2012 on reservin kertausharjoitusvuorokausien määrä kymmenkertaistunut. Motivoituneella ja aktiivisella reserviläisellä on halutessaan useita vaihtoehtoja olla osana maanpuolustusorganisaatioiden kenttää. Vaikka varusmiespalveluksen jälkeinen aika ei heti toisikaan kutsuja kertausharjoituksiin, voi asiaan saada muutosta omalla aktiivisuudella. Varusmiespalveluksen jälkeiset opinnot ja työkokemus voivat vaikuttaa merkittävästi reserviläisen urapolkuun, mikäli hän näin haluaa.

Varusmiespalveluksen jälkeen reserviläisen asioita hoitavat aluetoimistot. Aluetoimistossa on aina viimeisin tieto reserviläisen sijoituksesta. Aluetoimistot osaavat myös ohjata reserviläistä oman urapolun alkuun vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentällä on mahdollista osallistua toimintaan, jossa pääsee hyödyntämään omaa siviiliosaamistaan koulutusorganisaation eritasoisissa tehtävissä.

Aluetoimistojen kautta voi hakeutua myös paikallisesti toimivan maakunnallisen paikallispuolustuksen joukkoihin. Tällaisia ovat mm paikallispataljoonat, jotka ovat paikallisesti toimivia sodan ajan joukkoja. Paikallispataljooniin kuuluvia Maakuntakomppanioita voidaan käyttää myös rauhan aikana erilaisiin virka-aputehtäviin, joissa tuetaan muita viranomaisia. Paikallisjoukkojen koulutuksessa hyödynnetään laajasti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen resursseja sekä vapaaehtoisuutta. Näissä joukoissa kulminoituvat reservin osaaminen, suorituskyky ja motivaatio! Oman sijoituksensa voi käydä tarkastamassa aluetoimistosta ja siihen on mahdollista itsekin vaikuttaa. Avainasemassa ovat tässä tapauksessa oma aktiivisuus, harrastuneisuus sekä siviilielämässä hankittu osaaminen.

Reserviläiskoulutus - iso osa joukko-osaston arkea

Puolustusvoimien lakisääteisistä kertausharjoituksista vastaavat joukko-osastot. Joukko-osastojen päätehtävä on varusmieskoulutus. Varusmieskoulutuksen ja reserviläiskoulutuksen yhteensovittaminen joukko-osastossa on haastavaa, sillä käytännössä käytetään samoja resursseja, eli reservinkoulutus aiheuttaa hetkellisen resurssivajeen varusmieskoulutukseen. Panssariprikaatissa yliluutnantti Vesa Sarja koulutusalan osastoupseerina vastaa reservin koulutuskokonaisuudesta. Sarjan tehtävänä on suunnitella, seurata ja tukea reserviläiskoulutuksen kokonaisuutta sekä toimia asiantuntijana - koulutuksen sisällön suunnittelee kouluttava joukkoyksikkö ja aluetoimisto mutta Sarjan vastuulla on antaa perusteita ja tarjota resurssit onnistuneelle harjoitukselle. Ajankäytöllisesti haastavinta onkin hoitaa usean harjoituksen käytäntöä, suunnittelua ja valvontaa yhtä aikaa!

­ Reserviläiskoulutus on suuri ja haastava työ joukko-osastolle. Meillä ei ole olemassa mitään erillistä kouluttajapankkia vaan reserviläisiä kouluttavat samat henkilöt, jotka kouluttavat myös varusmiehiä, Sarja kertoo. Vesa Sarjan mukaan kertausharjoitukset vaativat pitkän linjan suunnittelua niin ajankäytön, sisällön, materiaalien ja varustamisen suhteen. - Reserviläiskoulutus on iso osa kouluttavan joukon arkea mutta vaikuttaa myös tukiorganisaation elämään niin ennen kuin jälkeen harjoituksen. Yliluutnantti Vesa Sarja korostaa reservin koulutuksen tärkeyttä ja säännöllisyyttä, mikäli joukko halutaan säilyttää suorituskykyisenä. Mahdollisessa kriisitilanteessa kertausharjoitetun joukon perustaminen ja ensimmäiseen tehtävään lähtö sujuu jouhevasti, mikäli se on edes silloin tällöin ollut koossa ja kertaamassa.

Reservin koulutusmäärät ovat olleet viime aikoina nousussa. Panssariprikaatissa järjestetään vuosittain 80 - 100 erimittaista reservin harjoitusta. Suunnittelun perusteet tulevat Maavoimien esikunnalta mutta joukko-osastot suunnittelevat omat harjoituksensa annetuissa puitteissa. Yliluutnantti Vesa Sarja kertoo, että myös Panssariprikaatilla on panssarijoukkojen lisäksi omat erityispiirteensä reserviläiskoulutuksessa. Panssariprikaati on ilmatorjunnan tärkein koulutuskeskus Suomessa, mikä luonnollisesti näkyy ilmatorjunnan kertausharjoitusten määrässä. Samoin Panssariprikaatiin kuuluva Elektronisen sodankäynnin keskus Riihimäellä on oman alansa erikoisosaaja ja valtakunnallinen toimija. Panssariprikaatissa koulutetaan myös puolustusvoimien varusmiessoittajat - osa Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan soitoista tapahtuu kertausharjoituksina.

Motivoitunut reserviläinen ylläpitää taitojaan omaehtoisesti

Reservin kapteeni Jouni Vidqvist suoritti varusmiespalveluksensa Turun Ilmatorjuntapatterissa 1987 - 88. Siviilikoulutukseltaan hän on DI. Vidqvistillä on takanaan yli 100 kertausharjoituspäivää. Vidqvist kertoo, että hänen aselajinsa sekä oma tehtävänsä on tekninen, mikä puolestaan edellyttää säännöllistä kertausta.

Kertausharjoituksia onkin Vidqvistilla riittänyt noin 18 kk välein. Aluksi oli tärkeää ylentyä reservissä mutta nykyään pyrkimys on hoitaa tehtävä mahdollisimman hyvin. Harjoitusten puitteissa ja erityisesti oman ryhmän sisällä on syntynyt tärkeitä ystävyyssuhteita. Erityisesti Jouni Vidqvist nostaa esiin taisteluharjoitukset, joissa omaa osaamista pääsee hyödyntämään paineen alla tiukassa aikataulussa. Hän toteaa, että reserviläiselle on tärkeää ylläpitää omaa osaamista ja tätä kautta sitoutua omaan reservin tehtäväänsä. Siviilipuolella Vidqvist toimii johto- ja esimiestehtävissä, joissa varusmiehenä ja reserviläisenä saadut esimiestaidot ovat olleet hyödyksi.

Suomessa on ainutlaatuinen asevelvollisuusjärjestelmä, jonka toimivuuden kulmakiviä ovat yleinen asevelvollisuus ja sitä kautta syntyvä osaava reservi. Reservin kertausharjoitusten määrä on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina ja siihen on panostettu paitsi määrässä mutta myös laadussa. Laadun takeena on tässäkin reserviläisen oma motivaatio, joka takaa niin taidon kuin sitoutumisen omaan tehtävään. Maamme reserviläisten sitoutuneisuus ja tahto kertovat siitä, että yleinen asevelvollisuus toimii!