FI EN

Panssarijoukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta

Panssariprikaati 11.5.2019 19.11
Uutinen
Panssarijoukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta
Leopard 2A6

Kansainvälinen harjoitustoiminta on oleellinen osa Puolustusvoimien harjoitustoimintaa. Se harjaannuttaa ja todentaa johtajien ja joukkojen osaamista sekä suorituskykyä Suomen kansalliseen puolustukseen, kriisinhallintaan ja ulkomaisen avun antamiseen ja vastaanottoon liittyen. Millaista on panssarijoukkojen kansainvälinen yhteistoiminta ja mikä on sen merkitys?

Maavoimien mekanisoitu harjoitus Arrow kansainvälisen harjoituksen toimintaympäristönä

Arrow -harjoitukseen kootaan vuosittain keväällä Niinisalon ampumakenttä- ja harjoitusalueelle joukkoja useasta joukko-osastosta ympäri Suomea - pääosat tulevat Panssariprikaatista, Porin prikaatista sekä Karjalan prikaatista.  Ulkomaisia joukkoja harjoitukseen on osallistunut vuodesta 2016 alkaen. Harjoitukseen saapuu edellisvuosien tapaan joukkoja Yhdysvaltain Euroopan maavoimajoukoista (USAREUR) sekä Yhdysvaltain merijalkaväen Euroopan ja Afrikan joukoista (Marine Corps Forces Europe and Africa).  Tänä vuonna harjoitukseen osallistuu joukkoja myös Virosta ja Iso-Britanniasta.   Harjoitusjoukkojen kokonaisvahvuus on noin 2800 henkilöä. Harjoituksessa on mukana noin 150 panssaroitua ajoneuvoa ja noin 300 muuta ajoneuvoa.

 

Kahden viikon mittainen harjoitus jakaantuu kahteen vaiheeseen ja antaa mahdollisuuden joukoille osallistua sekä taistelu- ja ampumaharjoitusvaiheeseen - joukko voi omien harjoitustavoitteidensa mukaisesti osallistua myös vain osaan niistä.  Harjoituksen pääopetuskohteena on mekanisoidun taisteluosaston ja pataljoonatason joukon taistelu kohtaamisolosuhteissa. Harjoittelu keskittyy taistelutekniikkaan ja taktiikkaan ennen kaikkea joukkue ja komppania tasolla. Ampumakoulutusvaiheessa pääpaino on joukkueen ampumakoulutuksessa komppanian osana. Ampumaharjoitusvaiheen lopussa ammutaan komppania ammunnnat sekä harjoituksen päättävä taisteluosaston hyökkäysammunta.

 

  

 

 


Mekanisoidun harjoituksen perusrakenne toimii

Mekanisoitu harjoitus on ollut samankaltainen rakenteeltaan jo vuosikymmeniä. Pieniä painotuseroja opetuskohteissa on vuosien aikana tehty, mutta sinänsä hyvin toimiva perusrakenne on säilynyt. Helikopteritoiminta ja elektronisen sodankäynnin elementit ovat olleet kiinteä osa harjoitusta jo vuosikymmeniä. Kansallisen puolustuksen kehittämisen myötä lennokkitoiminta ja ilmatulituen harjoittelu on viime vuosina otettu kiinteäksi osaksi toimintaa.  Taisteluharjoitusvaiheeseen on ulkomaalaisten joukkojen osallistumisen myötä liitetty yhteistoiminnan harjoittelu kansainvälisten joukkojen kanssa.  Ampumaharjoitusvaiheen opetustarkoitukset eivät sinällään ole muuttuneet ulkomaisten joukkojen osallistumisen myötä.

Yleensä kansainvälisissä operaatioissa ja kriisinhallinnassa kansallisuudet toimivat taisteluosasto- tai perusyksikkökokonaisuuksina ainakin tehtävissä, joissa on todennäköistä joutua taisteluun vastustajaa vastaan.  ARROW- harjoituksessa ulkomaiset joukot sijoitetaan osaksi taisteluosastoa ja pataljoonaa osin joukkueittain osaksi suomalaista komppaniaan.  Ulkomaisia joukkoja sijoitetaan myös molemmille osapuolille ja esimerkiksi amerikkalaisia joukkoja voi toimia vastakkaisilla osapuolilla. Tämä on vaikuttanut varsin toimivalta ratkaisulta. Kun joukkoja on molemmilla puolilla, mahdollistetaan johtajille ja joukoille entistä tehokkaampi yhteistoiminnan ulkomaisten joukkojen kanssa. On selvää, että paljon on totuttelemista puolin ja toisin ensimmäisten harjoituspäivien aikana.

 


Kevyt johtorakenne ja selkeä tilannekehys

ARROW- harjoitukseen ei ole perustettu kansainvälistä tai monikansallista esikuntaa.  Harjoituksen johtaminen kevyellä johtorakenteella tehdään normaaliin Panssariprikaatin malliin. On huomioitava, että opetuskohteet ovat taktisella ja taisteluteknisellä tasolla. Tästä syystä erillistä harjoitustilannetta turvallisuuspoliittisine näkökulmineen ja osapuolineen ei perinteisen kansainvälisen harjoituksen tapaan laadita. Toimiville joukoille tällä tasolla riittää hyvin tieto vastustajasta, sen kalustosta ja arvioidusta toiminnasta. Näillä perusteilla johtajat suunnittelevat taistelunsa ja antavat käskynsä. Joukon ja sen johtajien kannalta kyseessä on ennen kaikkea taistelun kulun seuranta ja sen johtaminen nopeasti kehittyvässä panssaroidun joukon taistelussa.  Haettaessa ennenkaikkea kansallisen osaamisen kehittämistä ei ulkomaisten joukkojen osallistumisen vuoksi aina tarvitse rakentaa keinotekoista lähtökohtatilannetta kriisin osapuolineen ja tilannekehityksineen. Vähemmilläkin perusteilla päästään suoraan opettelemaan ja harjoittelemaan sotilasjoukon perussuorituksia.

  

Harjoitusta käy vuosittain seuraamassa lukuisa määrä eri vierailuryhmiä. Niin vierailuryhmiä kuin mediaakin kiinnosta, miksi ulkomaiset kumppanit harjoittelevat Suomessa. On luonnollista, että kansainvälisessä harjoitustoiminnassa on poliittinen ulottuvuus mutta harjoitustilanteessa joukot keskittyvät kouluttamiseen ja oman tehtävänsä toteuttamiseen mahdollisimman hyvin. Sotilasjoukon asenne yhteistoimintaan on mutkatonta eli tärkeintä on sillä hetkellä harjoitella ja oppia.

 

Yhteistoiminnan monet muodot

ARROW - harjoituksen kansainvälinen yhteistoiminta on pelkistetysti harjoituksen suunnittelua ja valmistelua, ulkomaisen joukon siirtämistä harjoitukseen sekä tukijärjestelyjen, taisteluharjoituksen ja ammuntojen toteuttamista yhdessä ulkomaisten joukkojen kanssa.

Suunnittelu toteutetaan vakioiduilla tilaisuuksilla, joihin liittyy joukon perehtyminen toiminta-alueeseen. Suunnittelu on enimmäkseen tavoitteiden määrittämistä sekä asioiden sopimista oman joukon koulutukseen liittyen. Yleensä harjoituksesta saa sen, mitä on suunnitellut. Tämä tietenkin edellyttää, että suunnittelu ja valmistelu on tehty hyvin. Pelkkä kohteliaisuus ja vieraanvaraisuus eivät riitä vaan harjoitustoiminnassa on huolehdittava, että koulutus on kaikille mielekästä ja omat kansalliset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Kansainvälisessä harjoituksessa pelkkä osallistuminen ei riitä, kun on kyse oikeiden joukkojen toiminnasta.

Kun suunnittelu, valmistelu, joukon maahantuonti, keskittäminen harjoitusalueelle ja taisteluosaston perustaminen on tehty, niin loppu onkin yhdessä harjoittelua - oppimista onnistumisten ja erehdysten kautta. Tässäkin asiassa, niin kuin koulutuksessa yleensä, on keskeistä saavuttaa joukolle hyvä henki ja ilmapiiri harjoituksessa, jolloin motivaatio säilyy korkealla.

Harjoituksessa yhteistoiminta ja koulutus aloitetaan perehtymällä ensin toisten joukkoihin, kalustoon, suorituskykyyn sekä joukon käyttö- ja toimintaperiaatteisiin.  Keskeistä on yhteisten toimintatapojen sopiminen tarvittaessa. Esimerkiksi tulenkäyttöön ja havaintojen ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat saattavat eri mailla ja joukolla poiketa hieman toisistaan.

 

Yhteensopivuus ja yhtäläisyys korostuvat

ARROW- harjoitukseen osallistuu yleensä vajaat 3000 suomalaista sotilasta ja 200 -300 ulkomaalaista osallistujaa. Kansallisten tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi ei ole mielekästä rakentaa kaikkien joukkojen toimintaa pelkästään kansainvälisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Harjoitus onkin luonteeltaan enemmän monikansallinen kuin kansainvälinen.  Periaatteena on, että taistelussa suomalaista joukkoa käskytetään suomeksi, mutta taisteluosaston komentaja ja yksikön päällikkö käskee yhteiskäskyt ja ulkomaiset joukot englanniksi. Englannin kielen käyttö ei näytä harjoituksen aikana tuottavan sanottavampia ongelmia.
Esimerkkinä konkreettisesta yhteistoiminnasta harjoituksessa on suomalaisen taistelupioneerikomppanian ja amerikkalaisen ratsuväkiyksikön yhteistoiminta ylitettäessä jokea taistelun aikana. Suomalainen yksikkö rakentaa sillan ja opastaa amerikkalaisen komppanian sen yli jatkamaan tehtäväänsä. Asia kuulostaa kovin yksinkertaiselta, mutta tämäkin perustoiminta edellyttää, että yhteiset menettelytavat esimerkiksi johtajien paikasta ja toiminnasta, käytettävistä merkeistä, ilmoituksista ja opastuksesta on sovittu etukäteen.

Harjoituksissa korostuvat yhteensopivuus viestivälineiden ja johtajamisjärjestelmien kanssa. Oleellista tilanteiden kuvaamiseksi ja taistelujen erotuomaroinnin kannalta ovat yhteensopivat simulaattorivälineet.  Ammuntojen osalta ampuma ja varomääräyskäytäntöjen eroavaisuudet edellyttävät erityistä tarkkuutta varotoiminnassa. Näissä harjoituksissa huomaa konkreettisesti, mitä merkitsee yhteensopivuus toimintojen ja välineiden osalta, oli sitten kyseessä oma tai ulkomainen joukko.

Eroavaisuudet opettavat

Ammattisotilas on ammattisotilas, kaikissa maissa. Kansallisuuksien välillä on erojakin mutta ajatusmaailma on hyvin samankaltainen ja taktiset ratkaisut ovat monesti samanlaisia.  Taistelija pääsääntöisesti osaa asiansa hyvin ja se näkyy.  Haasteita tuottaa toiminta erilaisessa ympäristössä kuin mihin joukko on tottunut. Tämä näkyy erityisesti ensimmäisten päivien aikana taistelutekniikassa, esimerkiksi valittaessa panssarivaunujen tuliasemia.  Harjoituksen rakenne ja tilanteet sekä harjoitusalueet ovat meillä usein erilaisia kuin mihin ulkomainen joukko on tottunut. Asiat tehdään hieman eri tavalla eri ympäristössä.  Tällöin joukon toiminta on pitkälti riippuvainen sen johtajien, komppanianpäällikön ja joukkueenjohtajan taidosta ja osaamisesta. Toisaalta nämä erovaisuudet, uudet tilanteet ja uusi toimintaympäristö ovat juuri niitä oppeja, joita meiltä todennäköisimmin haetaan.

Suomalaiset joukot pärjäävät panssarijoukkojen kansainvälisissä harjoituksissa hyvin ja toiminta kestää vertailun. Erityisesti suomalaisten asevelvollisten hyvä motivaatio, tahto, yritys ja asenne keräävät ihailua ulkomaisilta joukoilta.  Käytettävään aikaan verrattuna koulutustasoamme pidetään hyvänä.

Ammattiarmeijankin joukon koulutustaso riippuu joukon vaiheesta.  Tehtävien ja henkilöstön vaihtuessa joukko on sekoitus kokemusta ja juuri palveluksensa aloittaneita sotilaita. Henkilöstön vaihtuminen asettaa haasteen ammattiarmeijan koulutuksen nousujohteisuuden suunnittelussa. Toisaalta heillä on selkeästi enemmän aikaa koulutukseen ja työtä voidaan tehdä pitkäjänteisemmin, koska joukon kotiutumisen määräaikaa ei ole kalenterissa. Meillä asevelvolliset ovat kaikki yleensä ensimmäistä kertaa kyseisessä harjoituksessa ja kotiutumiseen on joitain viikkoja. Henkilökunnalla ja reserviläisillä kokemusta on jo sitten vähän enemmän.

 

Mitä jää käteen?

Panssarijoukkojen kansainvälinen harjoitustoiminta tuottaa ennen kaikkea oppia, osaamista ja valmiutta täyttää Puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät paremmin ja kustannustehokkaammin. Kansallisen puolustuksen lisäksi korostuvat sotilaalliset kriisinhallintatehtäviin saatavat henkilöstön valmiudet.
Ilman näitä harjoituksia Suomessa on vaikeaa kuvitella saatavan sitä oppia, joka organisaatiolle saadaan ulkomaisten joukkojen harjoitukseen saapumisen ja logistisen tuen järjestelyjen osalta. Periaatteita on hyvä opetella pienellä määrällä joukkoja, jotta ne tarvittaessa osataan.

ARROW- harjoituksen tyyppinen toiminta kehittää organisaation osaamista uusimman lakisääteisen tehtävän, ulkomaisen avun antamisen ja vastaanoton toteuttamiseksi. Kansainvälinen harjoitustoiminta on osa normaaliolojen varautumista. Osiltaan sillä luodaan edellytykset poikkeusolojen kansainväliselle yhteistyölle

Oppia ja asennetta kaikille tasoille

Harjoitus tuottaa ennen kaikkea oppia eri tasoilla. Henkilöstön osaaminen kehittyy harjoituksen suunnittelun eri tehtävissä. Joukkojen yhteysupseereiksi taisteluharjoitukseen ja ammuntoihin nimetyt henkilöt saavat kokemusta toiminnasta ulkomaisten joukkojen kanssa. Tämä on hyödynnettävissä suoraan krisiinhallintatehtävissä. Koulutuksellisesti on löydettävissä uusia toimintatapoja ja menettelyjä. Joukkojen erilaisista toimintaperiaatteista on hyödynnettävissä meille parhaiten sopivat käytännöt. Usein näiden ulkomaisten osallistujien myötä kyetään harjoitusorganisaatio rakentamaan sellaiseksi, johon ei itse sillä hetkellä ilman merkittävää lisäresurssien käyttöä kyetä.

Toinen kokonaisuus on joukon henki ja asenne. Henkilöstö eri tehtävissä motivoituu erinomaisesti tietäessään harjoitukseen osallistuvan ulkomaisia joukkoja. Omassa toiminnassa ei haluta epäonnistua.  Ulkomaisen joukon kalusto, henkilöstön osaaminen sekä toimintatavat kiinnostavat erityisen paljon ruohonjuuritasollakin. Kansainvälinen harjoitus herättää aina myös median huomioita. Tämä antaa mahdollisuuden Puolustusvoimille näyttää mittavasti omaa toimintaansa.

Kansainvälinen harjoitustoiminta kehittää kansallista osaamista

Kansainvälistä harjoitustoimintaa tehdään pitkäjänteisesti ja se edellyttää jatkuvasti työtä, jotta toiminta pysyy eheänä ja tarkoituksenmukaisena. Eri kansallisuuksien yhteinen harjoittelu samassa ympäristössä on konkreettinen asia, jota kentällä tehdään ilman poliittista värinää. Toiminta muodostaa perustan luotettavalle yhteistyölle sekä lujittaa samalla kahden- ja monenvälisiä kumppanuussuhteita. Harjoitustoiminnan avulla muodostetaaan käsitystä Suomesta yleensäkin ja ennenkaikkea Suomen tahdosta ja kyvystä puolustaa maatansa. Kansainvälisen harjoitustoiminnan kautta juhlapuheet muuttuvat konkreettiseksi käytännön työksi ja koulutuksen kautta sotilasjoukon osaamiseksi.

 

Kirjotus perustuu prikaatikenraali Kari Nisulan ajatuksiin ja kokemuksiin  johtamassaan Arrow 18 -harjoituksessa vuonna 2018.

Harjoitukset ja ammunnat Joukko-osasto Parolannummi, Hattula