FI SV EN

Simulaattorikoulutusta luokassa ja maastossa

Maasotakoulu 4.3.2019 0.01 | Julkaistu suomeksi 4.3.2019 klo 8.46
Uutinen
Ammattisotilas kouluttaa ja antaa palautetta varusmiehille maastoharjoituksen jälkeen.
Kouluttaja antaa varusmiehille palautetta heti maastoharjoituksen päätteeksi Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueella. Sotilaiden liikkeet ja toiminta tallentuvat KASI-järjestelmään.

Maasotakoulun Koulutuskeskuksessa toimii Maavoimien Simulaattoriosaamiskeskus (SIMUOSKESK). Maavoimat päätti perustaa sen vuonna 2016 ja toiminta alkoi vuoden 2017 alussa. Kahden vuoden aikana Simulaattoriosaamiskeskus on tuottanut Puolustusvoimille muun muassa virtuaalikoulutusympäristön.

"Virtuaalikoulutusympäristö tarkoittaa 32 luokkaa 20 paikkakunnalle, joista kolme Rajavartiolaitokselle. Luokissa on yhteensä noin 1 250 tietokonetta ja niissä toimii virtuaalinen taistelukoulutusohjelmisto VBS eli Virtual Battle Space", kertoo Simulaattoriosaamiskeskuksen apulaisjohtaja majuri Mika Kärsämä.

Ohjelmisto näyttää siviilin silmiin tavalliselta tietokonepeliltä, mutta se auttaa taistelukoulutuksessa. Simulaattoreiden avulla sotilas voi harjoitella tehtävää useita kertoja.

"Simulaattorit mahdollistavat suuremmat toistomäärät nopeasti ja turvallisesti. Lisäksi virtuaalisimulaattorit mahdollistavat harjoittelun alueilla, joihin oikeasti käytännön syistä ei voida mennä."

Näin harjoitus ei häiritse siviiliyhteiskuntaa eikä harjoitus häiriinny siviiliyhteiskunnan toiminnoista.

"Voimme simulaattorien avulla käyttää sellaisiakin suorituskykyjä kuten aseita ja ajoneuvoja, joita muussa harjoittelussa ei ole aina saatavilla", Kärsämä sanoo.

Kouluttaja antaa varusmiehille palautetta heti maastoharjoituksen päätteeksi Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueella. Sotilaiden liikkeet ja toiminta tallentuvat KASI-järjestelmään. Harjoitus katsotaan yhdessä sähköiseltä näytöltä -ja otetaan opiksi virheistä ja onnistumisista.

Virtuaalikoulutusta käytetään eri joukko-osastoissa ja eri puolustushaaroissa eli Maa-, Meri- ja Ilmavoimissa eri tavalla. Useissa paikoissa sillä koulutetaan asioita, joita ei mitenkään realistisesti voisi muuten kouluttaa. Joissain paikoissa sillä opetellaan toiminta ja mennään sen jälkeen toteuttamaan se metsään.

Virheet ja onnistumiset taltioituvat

Luokkahuoneiden ja tietokoneiden lisäksi Simulaattoriosaamiskeskus on tuottanut Puolustusvoimille myös muun muassa KASI-simulaattorijärjestelmän eli kaksipuolisen taistelun simulointijärjestelmän. Siinä sotilas maastoharjoitukseen mennessään pukee ylleen simulaattoriliivin ja kypärään kiinnitettävän vastaanottimen. Sotilas saa KASI-laitteiden avulla tiedon vaikkapa osumasta tai tiedon läheltä menneestä laukauksesta.

Harjoituksen jälkeen kouluttaja antaa sotilaille palautteen. KASI-järjestelmä on tallentanut kunkin sotilaan liikkeet ja toiminnan talteen. Harjoituksen kulku katsotaan sähköiseltä näytöltä maastossa heti harjoituksen päätteeksi. Virheliikkeet ja myös onnistumiset antavat oppia sotilaille.

Maasotakoulussa simulaattoreita, esimerkiksi KASI-järjestelmää, käyttävät varusmiehet, reserviläiset ja myös ammattisotilaat.

Reserviläinen maastoharjoituksessa Kasi-järjestelmän varustuksessa.

Reserviläisellä on tässä yllään KASI-laitteet eli muun muassa kypärään kiinnitetään vastaanotin. Kuva Maasotakoulun harjoituksesta syksyllä 2018 Taipalsaaren ampuma- ja harjoitusalueella.

Simulaattori ei korvaa vaan täydentää

KASI- ja muut simulaattorijärjestelmät täydentävät perinteisiä koulutusmuotoja. Simulaattoreita käytetään luokkahuoneissa, maastoharjoituksissa ja myös niin kutsutuissa loppusodissa, joissa varusmiehet koettelevat taitojaan asepalveluksen päätteeksi.

"KASI-laitteita käytetään noin 100 vuorokautta vuodessa. Kannattaa muistaa, ettei tämä(kään) koulutusväline korvaa kaikkia muita koulutustapoja", apulaisjohtaja majuri Mika Kärsämä Maavoimien Simulaattoriosaamiskeskuksesta korostaa.

Säästöjä sivutuotteena

Simulaattorit mahdollistavat entistä todenmukaisemmat koulutusolosuhteet. Oikein käytettyinä niistä saa myös merkittäviä kustannussäästöjä. Säästöt eivät kuitenkaan ole ollut itsetarkoitus.

"Mitään simulaattoria ei ole hankittu rahojen säästämismielessä. Säästöt ovat tulleet sivutuotteena", Kärsämä sanoo.

Simulaattoriosaamiskeskus tekee myös moniin hankkeisiin liittyvää johto-, suunnittelu-, asiantuntija- ja valmistelutyötä. Keskus johtaa Maavoimien simulaattoritoiminnan suunnittelua ja toteuttamista.

"Tämän lisäksi osallistumme Puolustusvoimien simulaattorihankkeiden toteuttamiseen", majuri Kärsämä kertoo.

Keskus toimii usealla eri paikkakunnalla: Johto- ja tutkimusosa on Lappeenrannassa osana joukko-osastoaan eli Maasotakoulua, KASI-osasto sijaitsee Säkylässä Porin prikaatin yhteydessä ja Virtuaalikoulutusosasto Hattulassa Panssariprikaatin yhteydessä.

Millaisia hankkeita Simulaattoriosaamiskeskuksessa on tällä hetkellä käynnissä?

"Muun muassa Simuloinnin laajennus- eli SILLA-hanke, johon kuuluu kaksi projektia: Sisäampumasimulaattori ja Komentaja- ja esikuntasimulaattori 2. Sisäampumasimulaattoreiden hankkiminen alkaa tänä vuonna (2019). Hanketta johtaa Pääesikunnan koulutusosasto ja minä toimin molemmissa projekteissa projektipäällikkönä", Simulaattorisaamiskeskuksen apulaisjohtaja majuri Kärsämä kertoo.

"Yksi merkittävä käynnissä olevista tutkimusprojekteista lienee Maavoimien ampumaohjelmiston päivitystyö, johon liittyy simulaattoreiden käytön suunnittelu osaksi ampumakoulutusta."

Simulaattoreita käytetään Maavoimissa ja myös koko Puolustusvoimissa jatkuvasti ja jo vuosien ajan. Simulaattoriosaaminen ei ole sinänsä Suomessa uusi asia, mutta sitä kehitetään ja laajennetaan yhä enemmän ja yhä tehokkaammaksi.