Suomella on tehokkaat ja osaavat maavoimat

Maavoimat 30.11.2019 11.45
Uutinen

Ruotsin maavoimien komentaja, kenraalimajuri Karl Engelbrektson, tutustui Kaakko 19 -harjoitukseen 29.-30.11. Hän on tyytyväinen Suomen ja Ruotsin väliseen yhteistyöhön ja kehuu Suomen maavoimien suorituskykyä.

- Suomen ja Ruotsin maavoimien yhteistyö on erittäin hyvää, hedelmällistä ja tärkeää niin poliittisella kuin taktisella tasollakin. Kyseessä on Ruotsin puolustusvoimien tärkein yhteistyö. Maavoimat ovat kulkeneet jo pitkän matkan yhdessä, kenraalimajuri Engelbrektson toteaa.

Engelbrektson ja Suomen maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko tapaavat tai keskustelevat vähintään kerran kuussa. Kun jompikumpi maa järjestää suuren harjoituksen, on enemmän sääntö kuin poikkeus, että toinen osapuoli kutsutaan seuraamaan harjoitusta tai osallistumaan siihen. Yhteistyö koskee tarvittaessa myös harjoitusten suunnittelua.

Ruotsin ja Suomen maavoimien komentajat
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko isännöi Engelbrektsonin vierailua Kaakko 19 -harjoituksessa.

Yhteistoiminta ei koske vain komentajia, vaan Engelbrektson korostaa joukko-osastojen välistä yhteistyötä.

- Varsinainen toimintahan tapahtuu nimenomaan rykmentti- ja pataljoonatasolla sekä aselajien välillä. Erityisen säännöllistä se on esimerkiksi kenttätykistön harjoitusten osalta. Yritämme myös yhdenmukaistaa asevoimiemme tulevaisuuden hankintoja. Seuraavana askeleena voisi olla, että ruotsalaisia sotilaita työskentelee Suomen puolustusvoimissa ja päinvastoin, Engelbrektson visioi.

Kansallinen puolustus taas keskiöön

Ruotsin puolustusvoimien ja maavoimien nykytilaa Ruotsin maavoimien komentaja luonnehtii kehittyväksi.

- Meillä oli ennen iso asevelvollisuusarmeija, jonka pääpaino oli kansallisessa puolustuksessa. Siitä luovuttiin lähes kokonaan ja keskityttiin kansainvälisiin tehtäviin ja ammattiarmeijaan. Vuodesta 2015 lähtien olemme palanneet osittaiseen asevelvollisuuteen ja olemme alkaneet keskittyä taas kansalliseen puolustukseen.

- Me keksimme kokonaismaanpuolustuksen, te omaksuitte sen ja kehititte sitä, me melkein hylkäsimme sen ja nyt tuomme sen takaisin teiltä, kenraalimajuri naurahtaa.

Ruotsin puolustusvoimat tunnustetaan taas tarpeellisiksi, ja siellä on palattu joukkojen kokoonpanoon, jolla voidaan antaa tukea muille ja vastaanottaa sitä. Ei riitä, että pyydettäessä apua lähetetään pataljoonatason joukkoja, vaan tarvitaan myös prikaateja. Suomi ei koskaan luopunut yhtymistä, joissa ovat edustettuina lähes kaikki aselajit, ja siihen halutaan palata myös Ruotsissa.

Toinen konkreettinen asia, josta Engelbrektson haluaisi ottaa mallia, on Suomen puolustusvoimien selkeä komentorakenne. Maavoimat on siitä erinomainen esimerkki.

Osaavia varusmiehiä ja reserviläisiä

Engelbrektson painottaa, että vaikka Suomella on asevelvollisuusarmeija, se on onnistunut sisällyttämään siihen myös korkean valmiustason. Maavoimien toimintastrategian muutos valmiusorganisaatioksi saatiin tapahtumaan todella nopeasti. Yhteistoiminnassa maat täydentävät toisiaan: Ruotsilla on annettavaa meri- ja ilmavoimien ja Suomella maavoimien osalta.

Suomen ja Ruotsin maavoimien komentajat

Kaakko 19 on Puolustusvoimien tämän vuoden pääsotaharjoitus. Harjoitukseen osallistuvista varusmiehistä Ruotsin maavoimien komentajalla on selkeä näkemys:

- Tulen varmasti näkemään tässä harjoituksessa osaamisestaan ylpeitä sotilaita, jotka tietävät, mitä tekevät ja joita johdetaan hyvin. Saan jälleen todistaa, että teillä on koulutusjärjestelmä, joka tuottaa lyhyessä ajassa joukkoja, jotka osaavat tehtävänsä. Tämä koskee niin kuorma-auton kuljettajia, panssarivaunujen miehistöjä kuin ilmatorjuntamiehiäkin.

- Hämmästelen joka kerta sitä, kuinka vähäisellä kantahenkilökunnan määrällä voitte komentaa ja johtaa yksiköitä, joita olette kouluttaneet määrällisesti paljon. Koska Puolustusvoimat järjestää vuosittain useita isoja harjoituksia, ammattisotilaat joutuvat suunnittelemaan ja toteuttamaan niitä säännöllisesti, ja se on huomionarvoista kansainvälisestikin.

Kaakko 19 -harjoituksessa on varusmiesten lisäksi 3200 reserviläistä. Engelbrektsonin mielestä on yhtä tärkeää kouluttaa reserviläisiä kuin varusmiehiä. Suomen tapa kutsua reserviläisiä harjoituksiin jopa parikin kertaa vuodessa on vaikuttavaa.

- Reserviläisyys on osa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria, kenraalimajuri Engelbrektson tiivistää lopuksi.

Teksti: ylil (res) Sampo Puoskari