Tehtävä suoritettu UNDOF:ssa

Maavoimat 4.6.2018 10.11
Tiedote
Tehtävä suoritettu UNDOF:ssa

Suomen osallistuminen YK:n UNDOF-operaatioon (United Nations Disengagement Observer Force) päättyi suunnitellusti 4. kesäkuuta 2018. Operaation apulaiskomentajan tehtävästä kotiutuvan prikaatikenraali Mauri Koskelan mukaan operaatiolla on ollut suuri merkitys sekä alueen vakauteen että Suomelle.

Suomi on osallistunut UNDOF-operaatioon tasavallan presidentin päätöksellä vuodesta 2016 lähtien enintään kolmella sotilaalla. YK valitsi tuolloin operaation apulaiskomentajaksi prikaatikenraali Mauri Koskelan. Vuoden määräaikaista osallistumista ja apulaiskomentajan tehtävää jatkettiin toisella vuodella vuonna 2017. Suomen osallistuminen operaatioon päättyy suunnitellusti maanantaina 4. kesäkuuta.

UNDOF-operaatio käynnistyi vuonna 1974, ja sen tehtävänä on valvoa Syyrian ja Israelin joukkojen välistä aselepoa sekä aseleposopimuksen ehtoja. Operaatio toimii Golanilla, Israelin ja Syyrian välisellä loitontamisvyöhykkeellä, ja siellä palvelee parhaillaan noin 1 000 henkilöä yhdeksästä eri maasta.

Aikaisemmin Suomi on osallistunut UNDOF:iin vuosina 1979–1993, jolloin yhteensä noin 6 000 suomalaista rauhanturvaajaa palveli operaatiossa.

Puolueeton toimija ennaltaehkäisee kriisejä

Prikaatikenraali Mauri Koskela on ennen UNDOF:n apulaiskomentajan tehtävää ehtinyt palvella useissa kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioissa ml. UNDOF:ssa vuosina 1989–1991. Hänen mukaansa suomalaisen valinta operaation apulaiskomentajaksi vuonna 2016 oli merkittävä asia Suomelle ja maineellemme kansainvälisesti.

- Operaatioon osallistumisen kautta Suomi sai merkittävää näkyvyyttä sekä operaation sisällä että erityisesti ulkopuolella erilaisten diplomaattisten kohtaamisten ja kanssakäymisen kautta. Suuri näkyvyys operaation johdossa antaa myös positiivisen kuvan Suomen vastuunkannosta kansainvälisissä kriiseissä ja suomalaisen sotilaskoulutuksen tasosta, hän arvioi.

Apulaiskomentajan tehtävänä UNDOF:ssa on muun muassa sijaistaa komentajaa hänen poissa ollessaan. Apulaiskomentaja vastaa operaation johdon tehtävänjaon mukaisesti komentajan linjausten toimeenpanosta sekä siihen liittyvästä koordinoinnista. Koskela nostaa esille myös operaation teknisen kehittämisen ja apulaiskomentajan roolin yhteydenpidossa israelilaisten ja Israelissa toimivien eri tahojen sekä syyrialaisten kanssa.

- Yleisesti voidaan sanoa, että apulaiskomentaja toimii osapuolten välisten konfliktien aikana välittäjänä ja moderaattorina UNDOF:n roolin mukaisesti. Osapuolilla ei ole suoria kontakteja toisiinsa, vaan toiminta tapahtuu UNDOF:n johdon kautta. Lisäksi tehtäviin oli lisätty vastuu sotilas- ja siviilikomponentin yhteensovittamisesta sekä vastaava tehtävä UNDOF:n ja UNTSO:n, joka asettaa tarkkailijoita tukemaan UNDOF:ia, välillä.

UNDOF:lla on suuri merkitys eri osapuolten välisten kriisien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa. Tähän on Koskelan mukaan useita syitä. Puolueeton toimija voi muun muassa jo läsnäolollaan ehkäistä mahdollisten loukkausten syntymisen, jotka osaltaan voisivat vaarantaa laadittua aseleposopimusta.

- Samalla operaatio kykenee lieventämään osapuolten välistä epäluottamusta varmistamalla, että toinen puoli myös noudattaa sopimuksen ehtoja.

Kansainvälistä vastuunkantoa ja oman osaamisen kehittämistä

Suomi osallistuu UNDOF:n päätyttyä edelleen yhdeksään kriisinhallintaoperaatioon Euroopassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Sotilastarkkailuoperaatioista jäljelle jää Lähi-idässä toimiva UNTSO. Prikaatikenraali Koskela pitää osallistumista kansainväliseen vastuunkantoon eri kriisipesäkkeissä hyvin tärkeänä.

- Usein unohdamme konfliktinratkaisun tärkeyden sen synty- ja kotisijoilla. Haastattelemieni paikallisten näkemys kriisialueilla on, etteivät he halua lähteä pakoon konflikteja maansa ulkopuolelle, vaan toivovat ympäristöä ja olosuhteita, jotka mahdollistavat asumisen ja elämisen omilla kotikonnuillaan.

Toisena yleisesti merkittävänä tekijänä kriisinhallintaan osallistumisessa Koskela mainitsee kotimaan puolustukseen saatavan hyödyn. Näitä ovat hänen mukaansa mm. yleiset johtamisen ja kriisiajan rauhanturvaajan taidot, jotka usein ovat verrattavissa kotimaan puolustajien taitoihin.

- Rauhanturvatehtävissä kehitetään esimerkiksi paineensietokykyä toimimalla kaukana kotoa, välillä ankarissa keli- tai asuinolosuhteissa sekä aidoissa henkeä ja terveyttä uhkaavissa toimintaympäristöissä. Unohtaa ei voi myöskään henkistä kasvua, joka usein liittyy palvelukseen ulkomailla ja erilaisten kulttuureiden parissa.

Suomalaisten maine UNDOF:ssa, aivan kuten muissakin operaatioissa, on hyvä. Koskela kertoo, että erityisesti toiminnan organisoitunutta luonnetta, suunnittelukykyä sekä kykyä päätöksentekoon on kehuttu paljon.

- Suomea pidetään hyvänä ja luotettavana toimijana, Koskela kiteyttää.

 

Lue tiedote Suomen osallistumisen päättymisestä