Tutkimuskeskus Maavoimien suorituskykyjen kehittämisen taustalla
Suorituskykyjen kehittämistä voi kevyellä mielellä verrata häihin valmistautuvaan morsiameen; pitää olla jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä. Ja toiveet on vielä sovitettava maksajan taloudelliseen kantokykyyn. Eihän suorituskyvyn tutkimus ja kehittäminen helppoa ole, mutta mielenkiintoista kyllä, kirjoittaa Maavoimien Tutkimuskeskuksen johtaja everstiluutnantti Antti Pajari. Miten kesällä 2018 päivitetty normi sotilaallisen suorituskyvyn käsitemallista on vaikuttanut Maavoimien Tutkimuskeskuksen (MAAVTKESK) työhön? Tässä artikkelissa tarkastellaan sen keskeisiä vaikutuksia tutkimuksiin.
Puolustusvoimissa otettiin käyttöön alkukesästä 2018 päivitetty normi sotilaallisen suorituskyvyn käsitemallista, jotta kaikki suorituskyvyn määrittämiseen ja kehittämiseen osallistuvat tahot käyttäisivät yhdenmukaisia termejä ja kykenisivät yhdenmukaiseen menettelyyn kehittämisohjelmien, hankkeiden ja hankintojen valmistelussa. Normi täydentää vuonna 2014 voimaantullutta suorituskyvyn käsitteistöä.
Selkeä ohje on tervetullut, mutta uusine käsitteineen, näkökulmineen ja toimintatapoineen se ravistelee aika lailla perinteistä lähestymistapaa suorituskyvyn kehittämisen tutkimuksessa.
Maavoimissa suorituskykyjen kehittämistä tukeva tutkimus toteutetaan pääosin Maasotakouluun kuuluvassa Maavoimien Tutkimuskeskuksessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on tuottaa Maavoimien johdolle keskipitkän ja pitkän aikajakson kehittämisen ja päätöksenteon tarvittava tietoperusta.
Tutkimustoiminnan painopisteenä on Maavoimien valmiuden kehittäminen sekä hankkeisiin liittyvät tutkimustehtävät.
Maavoimien Tutkimuskeskus (MAAVTKESK) aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2015. Se on vajaan seitsemänkymmenen hengen asiantuntijaorganisaatio, joka on jakaantunut maantieteellisesti Haminaan, Riihimäelle, Parolannummelle ja Niinisaloon. Henkilöstö koostuu upseereista, opistoupseereista, erikoisupseereista ja siviileistä. Yhteistä kaikille on vahva työn imu ja korkea työmotivaatio.
Keskus on jaettu toiminnallisesti kahteen osastoon:
1) Maataistelukeskuksen päätehtävänä on kehittää Maavoimien operaatiotaitoa ja taktiikkaa. Se tutkii ja kehittää uhkalähtöisesti Maavoimien taistelutapaa sekä tukee Maavoimien strategista tutkimusta ja kehittämistä.
2) Tutkimus- ja kehittämisosasto toteuttaa Maavoimien kehittämiseen liittyvää teknistä ja taktista tutkimus- ja testaustoimintaa.
Pelkistetysti voisi todeta, että Maataistelukeskus tutkii toimintaa ja Tutkimus- ja kehittämisosasto välinettä.
Voimaa ja uskottavuutta yhteistoiminnasta
Maavoimien Esikunta (MAAVE) Mikkelissä on tutkimuskeskukselle enemmän kuin yhteistoimintaosapuoli. Käytännössä MAAVE on kaikkien tutkimustöiden tilaajana ja hyvän nykykäytännön mukaisesti tilaajan ohjaus tutkimuksille on ollut aktiivista. Keskeisten, erityisesti suorituskyvyn kehittämiseen liittyvien, tutkimusten edistyminen raportoidaan säännöllisesti Maavoimien johdolle. Maavoimien tutkimusjohtaja Mikkelissä ohjaa ja koordinoi tutkimuskokonaisuutta.
Välttämätön linkki strategiseen tutkimukseen toteutuu Puolustusvoimien Tutkimuslaitoksen (PVTUTKL) Doktriiniosaston kautta. Tehokas tiedonvaihto ja tutkimusharjoituksissa toteutettu yhteistyö on varmistanut kehittämisvaatimusten ja -linjausten toimeenpanon sekä tutkimustehtävien eheyden PVTUTKL:n ja MAAVTKESK:n välillä.
Fyysisen tason tutkimus toteutuu Maavoimien Tutkimuskeskuksen Tutkimus- ja kehittämisosaston hankkeisiin liittyvän kehittämis-, testaus- ja kokeilutoiminnan kautta. Tällöin onnistumisen edellytyksenä on laadukas yhteistoiminta hankkeisiin liittyvien, pääosin kotimaisten, teollisuusyritysten kanssa.
Testaustoiminnassa elintärkeän tuen luo joukko-osastojen osoittama tuki testaustoiminnan käytännön järjestelyissä ja itse testaamisessa.
Taulukko. Tutkimuskenttä MAAVTKESK:n näkökulmasta.
Uhkalähtöinen, resurssit tunnistava tutkimus
Sotilaallisen suorituskyvyn käsitemallin (2018) mukaan sotilaallisen suorituskykylähtöisen kehittämisen tarve perustuu yleensä määritettyihin uhkaskenaarioihin, jotka ovat tiettyihin olettamuksiin pohjautuvia uhkaennusteita. Viime vuosina tapahtuneet nopeat ja mittavat muutokset ulkoisessa toimintaympäristössä ovat lisänneet tutkittavia uhkaskenaarioita ja laajentaneet yksittäisten uhkatilanteiden skaalaa.
Valitun uhkaskenaarion perusteella pyritään vastaamaan seuraaviin toisiinsa sidoksissa oleviin kysymyksiin:
- Mitä vaikuttavuutta halutaan saada aikaan?
- Mitä kyvykkyyksiä tarvitaan vaikuttavuuden aikaansaamiseksi?
- Miten ja millä ratkaisuilla vaaditut kyvykkyydet toteutetaan?
- Milloin suorituskyky on käytettävissä ja mitkä ovat sen kustannukset?
Maavoimien suorituskykyjen kehittämisen linjaukset ja sitä kautta Maavoimien tutkimustehtävät laaditaan Maavoimien Esikunnan johdolla eli vastataan kysymykseen: "Miksi on tarve suorituskyvyn rakentamiselle?"
Vaikuttavuusnäkökulma soveltuu käytettäväksi Maavoimien suorituskykyvaatimusten ja hankkeiden käynnistämistä edeltävien vaatimusten laadintaan. Käytännössä vaikuttavuus siis sisältyisi luontevasti tutkimustyötilaukseen, jonka tilaaja (MAAVE) ja asiakas (MAAVTKESK/Tutkimus- ja kehittämisosasto) yhdessä laativat käynnistääkseen tutkimuksen tai hankkeen.
Tarvittavat kokonaisuudet huomioidaan ja tutkimusvastuut jaetaan tarkoituksenmukaisesti.
Kyvykkyyden näkökulma korostuu erityisesti Maataistelukeskuksen tutkimussuunnitelmissa, joilla varmistetaan, että tarvittavat kokonaisuudet huomioidaan ja tutkimusvastuut jaetaan tarkoituksenmukaisesti.
Suorituskykyjen kehittämisen kannalta ratkaisevaa on tuottaa tutkimusten avulla vastaukset kysymyksiin "Miten ja millä?" sekä "Milloin?"
Tutkimusratkaisuvaihe sisältää Maataistelukeskukselle tyypillistä järjestelmävaatimusten laatimista ja Tutkimus- ja kehittämisosastolle luonteenomaista konkreettista hanketutkimusta.
Maavoimien suorituskykyvaatimukset jalostuvat vaatimustenhallinnan hierarkian mukaisesti materiaali- tai ei-materiaaliratkaisuiksi, joita hankkeet rakentavat.
Elinjaksonäkökulma korostuu hanketutkimuksissa ja näin ollen kohdentuu Maavoimien Tutkimuskeskuksessa tutkimus- ja kehittämisosaston tutkimusvastuulle.
Suorituskyvyn käsitemallin ja siihen liittyvän näkökulma-ajattelun "sisäänajo" vaikuttaa jokaiseen suorituskyvyn kehittämiseen liittyvään tutkimukseen ja pakottaa myös kriittiseen tarkasteluun tutkimuskeskuksen organisaation ja toimintatapojen osalta.
Tutkimusten liittyminen johonkin uhkatilanteeseen ja ymmärrys käytössä olevista resursseista säilyvät kuitenkin edelleen lähtökohtina.
Erityistarkastelussa kyvykkyysnäkökulma
Kyvykkyysnäkökulma kuvaa, mitä kyvykkyyksiä vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tarvitaan. Se ei ota kantaa ratkaisuun eli siihen miten kyvykkyydet toteutetaan.
Maavoimien Tutkimuskeskuksen Maataistelukeskuksen tutkimuksissa kyvykkyysnäkökulma on vahvasti esillä. Maataistelukeskuksessa edustettuina olevat tutkimusalat vastaavat hyvin pääkyvykkyysalueisiin;
- valmistautuminen (kaikki tutkimusalat),
- projisointi (JV-, JOJÄ- ja huollon tutkimusala),
- vaikuttaminen (kaikki tutkimusalat),
- taistelukyvyn ylläpito (pioneeri- ja huolto-tutkimusala),
- suoja (kaikki tutkimusalat) tilannetietoisuus (tied. ja JOJÄ-tutkimusala) ja
- johtaminen (kaikki tutkimusalat).
Valmistautumisen pääkyvykkyysalueessa korostuu erityisesti joukkojen valmistelu ja tuottaminen. Tutkitaan siis, mitä joukkoja tarvitaan ja mitä ja kenen kanssa niiden pitää osata.
Projisoinnin osalta tutkitaan mitä joukkojen perustaminen, siirrot, keskittämiset ja tukeutuminen edellyttävät.
Vaikuttamisen osalta tutkitaan, mitä taisteluliikkeitä, millaista tulenkäyttöä ja ei-kineettistä vaikuttamista tarvitaan.
Taistelukyvyn ylläpito on kyvykkyysalueena laaja kokonaisuus, johon sisältyy vaatimusten määrittelyä pioneeritoiminnan, kunnossapidon, täydennysten ja huoltopalvelun, kuljetusten sekä lääkintähuollon osalta. Tavoitteena on kyky toteuttaa joukon oikea-aikainen tuki ja taistelukyvyn ylläpito.
Suojan osalta tutkitaan kokonaisvaltaisesti, mitä henkilöstön, tilojen, materiaalin ja toiminnan haavoittuvuuden minimointi edellyttää kaikkia uhkia vastaan.
Mitä joukkoja tarvitaan ja mitä ja kenen kanssa niiden pitää osata?
Tilannetietoisuuden osalta tarkastellaan niitä toimia, joilla luodaan komentajille riittävä tilannetietoisuus oikea-aikaisten ja perusteltujen päätösten tekemiseksi.
Suomalaisessa toimintaympäristössä johtamisen pääkyvykkyysalueen tutkimus painottuu johtamisjärjestelmään ja sen kykyyn turvalliseen ja tehokkaaseen tiedon siirtoon, käsittelyyn ja tallentamiseen.
Pääkyvykkyysalueet alakäsitteineen ovat määritetty Nato-yhteensopiviksi ja vastaamaan Naton käytössä olevaa COPD-suunnitteluprosessia.
Routavaurioita tutkimuksen tiellä
Vaikka tutkimuskeskuksen tutkimukset ovat pääosin edenneet reilun viidenkymmenen tutkimuksen vuosivauhtia, kuin matkailuauto sileäpintaisella asfalttitiellä, on aika ajoin juututtu routakuoppiin ja rengasvaurioitakin on koettu. Routavauriot ovat tietyillä teillä jokavuotinen riesa. Niin tuntuu olevan myös tutkimukselliset haasteet.
Suurin haaste on kiihkeärytminen henkilöstön vaihtuvuus. Viimeisen vuoden aikana yli 40 prosenttia tutkimuskeskuksen henkilöstöstä on vaihtunut. Lyhimmät tutkijanurat ovat olleet alle puolivuotisia. Tutkimuksellisen jatkuvuuden saavuttaminen on vaikeaa, kun koko ajan on joku lähdössä ja joku tulossakin.
Suurin haaste on kiihkeärytminen henkilöstön vaihtuvuus.
Päivittäisen toiminnan kiihkeärytmisyys näkyy myös valitettavasti tutkimustoiminnassa. Liian usein tuloksia odotetaan niin nopeasti, että laajan ja perusteellisen tutkimuksen toteutusperiaatteista joudutaan tinkimään.
Kolmantena keskeisenä tutkimusta vaikeuttavana tekijänä on "villiksi" päässyt käsitemäärittely puolustustutkimuksen parissa. Käsitteitä tuntuu syntyvän ja lentelevän kuin itikoita sadesäällä. Ja yhden kun tappaa, on seuraava heti pyrkimässä iholle.
Käsitteitä tuntuu syntyvän ja lentelevän kuin itikoita sadesäällä.
Perinteisesti meillä on käytetty ohjesäännöissä (vast.) vahvistettuja käsitteitä, jotka ovat olleet yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä. Pääesikunta on julkaissut yksiselitteisen ohjeen käsitteiden elinjakson määrittelystä, mutta silti uusia käsitteitä ja lyhenteitä putkahtelee ovista ja ikkunoista. Tutkimustoiminnan kannaltahan tämä ongelma konkretisoituu, kun rinnakkaisissa tutkimuksissa puhutaan samoista asioista eri käsitteillä.
Näyttöäkin löytyy
Saadun palautteen perusteella Maavoimien Tutkimuskeskus on onnistunut hyvin tutkimustehtävissään tukiessaan maavoimallista suorituskykyjen kehittämistä. Vaikuttavimpina esimerkkeinä tästä ovat tykistösektorimme huikea työpanos tykistöjärjestelmän kehittämisessä, johtamisjärjestelmäsektorin valtakunnallista merkittävyyttä omaavat tutkimukset ja testaukset Rajapinta- ja integraatioharjoituksissa.
Merkittäviä tuloksia on saavutettu myös ilmatorjunnan suorituskykyjen korvaamistutkimuksessa, taistelijan hankkeen parissa, partiotiedustelun tutkimuksen piirissä, pioneerien suojeluhankkeen, liikkeenedistämisen ja linnoittamisen tutkimuksissa, uuden materiaalin kenttätestauksissa sekä lukuisissa huollon tutkimuksissa unohtamatta panssarisektorin tutkimusta liikkuvuuden kehittämiseksi.
Työskentelytilat, -välineet ja taloudelliset resurssit ovat osaltamme hyvät ja riittävät.
Puolustusvoimissa suorituskykyjen kehittäminen on osa strategista suunnittelua ja tutkimusta. Maa-, meri- ja ilmavoimat saavat perusteet Puolustusvoimien tavoitetilasta, kehittämisohjelmasta ja strategisista arvioista.
