Uhkalähtöistä ja haasteellista koulutusta

Karjalan prikaati 18.5.2018 18.22
Tiedote
Uhkalähtöistä ja haasteellista koulutusta

Uhka… painopiste… päätös… termejä joita jokainen on varmasti jossain vaiheessa koulutustaan kuullut. Palaan tähän asiaan myöhemmin ja ennen kuin mennään syvemmälle otsikon aiheeseen, on hyvä tuoda esille muutama mietintä koulutuksesta.

Esimerkiksi kenttäohjesääntö 1:ssä mainitaan koulutuksesta seuraavalla tavalla: "Koulutuksen tavoitteena on, että sodan ajan henkilöstö osaa tehtävänsä, hallitsee oman joukon käyttö- ja toimintaperiaatteet samoin kuin käytössään olevan kaluston ja sotamateriaalin sekä tuntee vastuut ja toimintatavat. Henkilöstöllä tulee olla tehtävän edellyttämä toimintakyky. Henkilöstön tulee lisäksi tuntea vastustajan joukkojen käyttö- ja toimintaperiaatteet". Tai toisena esimerkkinä, joka toisaalta ei ole mikään ohjesääntö, vaan ote J.V.Snellmannin vuonna 1878 pitämästään puheesta: "Melkein kuka korpraali tahansa kelpaa ohjaamaan ja valvomaan pelkkää sotilaallista harjoitusta. Mutta kasvattajan tehtävää hoitamaan kelpaa ainoastaan se, joka innostuneena siihen antautuu, jolla on tietoa ja kykyä nuorison johtamiseen ja riittävästi isänmaanrakkautta omistautuakseen tähän tehtäväänsä".

Suunnitelmallista opetusta

Ilmatorjuntakadetit ovat aselajiopinnoissaan yhteensä noin vuoden päivät Ilmasotakoulussa ja he pääsevät tuona aikana nauttimaan sekä syksyn että kevään ilmapuolustusharjoituksista. Tällä hetkellä he ovat suorittamassa viimeisimpiä viikkoja aselajiopinnoissa ja opettajat odottavat heiltä jo huomattavasti enemmän mitä aiemmin - ja syystäkin. Jotta lukijakin ymmärtää miksi heiltä vaaditaan esimerkiksi kykyä itsenäiseen toimintaan ja aloitteellisuuteen, tulee ymmärtää heille annettavan koulutuksen kokonaisuus.

Tähän kokonaisuuteen kuuluu mm. yksittäisten laitteiden, taistelutekniikan ja taktiikan koulutusta ilmatorjuntaohjusryhmän taistelusta aina ilmatorjuntapatteriston taisteluun sekä vahvasti myös tekniikkaa esimerkiksi ilma-aseen osalta. Näiden ja muiden opetettavien aiheiden osalta tavoite on päästä sille ymmärryksen tasolle, että kohta valmistuvat kadetit ymmärtävät yksinkertaistettuna ilmatorjunnan taistelun periaatteet. Heille annettava koulutus muodostaa siis loogisen jatkumon, jossa ensimmäisten opintojen jälkeen syksyn ilmapuolustusharjoituksessa he pääsevät toimimaan ensimmäistä kertaa ilmapuolustusharjoituksessa ilmatorjuntakonekiväärin aseen valvojana sekä harjoittelevat ryhmän ja patterin toimintaa. Tuolloin myös kouluttajien rooli on olla enemmän läsnä ja johtaa kadettien toimintaa.

Nyt kevään ilmapuolustusharjoituksessa kadetit pääsevät harjaantumaan ilmatorjuntakonekiväärin aseen valvojana, jotta he kykenevät valmistuttuaan toimimaan kyseisessä tehtävässä ilman ohjausta. Lisäksi he pääsevät tässä harjoituksessa harjaantumaan taistelunjohtamisessa sekä ilmatorjuntapatteriston esikunnan tehtävissä. Vaikka kouluttajat ovat edelleen läsnä, on heidän roolinsa olla enemmänkin taustalla ja ohjata heidän ajatteluaan oikeaan suuntaan.

Kadetti Silander odottaa työelämään pääsyä innoissaan

Kadettikoulun kolmannen vuosikurssin kadetti Kaarle Silander Rovaniemeltä osallistuu IPH118 -harjoitukseen mielellään. Ilmatorjunnan opintosuunta on hänelle ollut lopulta luonteva valinta, sillä jo varusmiespalveluksensa hän on suorittanut saman aselajin parissa. Aikanaan hän haki myös poliisikouluun, mutta lopulta kadettikoulukin valikoitui helposti, vaikka ovi oli auki myös poliisin ammattiin. -Ilmatorjunnassa kiehtoo laajat asiakokonaisuudet ja tekniikka. Aselaji sisältää paljon teknisiä asejärjestelmiä, johtamisjärjestelmiä ja paljon yhteistyötä ilmavoimien kanssa. Monipuolisuus ja suurpiirteisyys, mutta samalla tulee ymmärtää kuitenkin niitä pienempiä asiakokonaisuuksia, kertoo Silander.


Kadetti Kaarle Silander.

- Tämän Ilmapuolustusharjoituksen ampumavaiheessa on koulutuksen osalta kadeteilla aika rauhallista, tehtävänä on tuottaa tilannekuvaa ampuville joukoille ja valtaosa kadeteista on ilmatorjuntakonekiväärin valvojan tehtävissä. Taisteluvaiheessa alkaakin sitten varsinainen työ eli kadetit alkavat suunnitella ja toteuttaa ilmatorjuntapatteriston taistelua, kertoo kapteeni Jani Koskivuori Ilmasotakoulusta, joka toimii Ilmasotakoulun harjoitusjoukon pääkouluttajana.

Kapteeni Jani Koskivuori.

-Isoja asiakokonaisuuksia suunnitellaan, kun mennään sinne patteriston tasalle. On ensinnäkin paljon alaisia eri ilmatorjuntayksiköistä, pitää ymmärtää monitahoista tilannekuvaa. Ilma- ja maavastustaja on olemassa erikseen, jatkuva yhteydenpito ylempään johtoportaaseen on tärkeää, jotta saadaan perusteita alaisten johtamiseen, selvittää kadetti Silander taisteluvaiheen monimuotoista työkenttää.

Miten se sitten tehdään, millaisilla luonteenpiirteillä se onnistuu? -Aidosti kiinnostunut siitä, että ihmiset oppii ja tehtävä täytetään sekä tavoitteet saavutetaan, on kapteeni Koskivuoren mielipide hyvästä kouluttajasta. - Mun mielestä kouluttajalta vaaditaan sellaista rauhallista, ohjaavaa, selkeää otetta, miten varusmiehiä voisi sitten opettaa toimimaan oikein. Koen, että istun tähän ammattiin oikein hyvin. Olen rauhallinen, mutta jämäkkä ja minussa hieman opettajan vikaakin. Mielestäni hyvä kouluttaja osaa ottaa yksilöt huomioon, mutta tarvittaessa jämäkkä ja sotilaallinen - ei katso mitään löysäilyä silmien läpi, vaan osaa myös patistaa, pystyy ansaitsemaan alaistensa luottamuksen ja kouluttaa heistä hyvän sodan ajan joukon, kertoo Silander vakuuttavasti.

Vastustaja analysointi koulutuksen välineenä

Palataanpa sitten ensimmäisen kappaleen termeihin ja otsikkoon. Kadettien koko opintojen ajan, olipa kyse sitten taistelutekniikasta tai vaikkapa taktiikasta, heille on pyritty luomaan ajattelumalli jonka mukaan toiminta mitoitetaan vastaamaan arvioitua uhkaa ja sen kehittymistä. Vastustajan muodostama uhka harvemmin on samanlainen vaan sitä pitää arvioida ja analysoida aktiivisesti. Tiettyjä peruspalikoita vastustajasta on löydettävissä kuten esimerkiksi konetyypit tai konemäärät (sekä niihin ripustettava aseistus), mutta se miten vastustaja aikanaan todellisuudessa toimii on vaikeampi analysoida. Ja tässä on yksi esimerkki haasteellisuudesta - pitää hallita perusperiaatteet, osata analysoida tilannetta ja mukautua tulevaan (joka voi olla sietämättömän hankalaa). Näiden perusteella pitäisi vielä luoda itselleen päätös siitä miten taistellaan ja siten tarvittaessa muodostaa painopiste, johon resurssit halutaan suunnata ja saada haluttu vaikutus aikaiseksi.

Joukko-osasto Kouvola, Vekaranjärvi