”Varusmiesvalmiusyksiköiden käynnistäminen ja paikallispuolustus ovat olleen komentajakauteni alkuvaiheen painopisteitä. Molempien kehittämistä jatketaan aktiivisesti”, totesi Maavoimien komentaja kenraalimajuri Petri Hulkko tänään Maavoimien komentajan mediapäivässä.
Maavoimia on kehitetty johdonmukaisesti koko 2010-luvun ajan. Materiaalihankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti jopa hämmästyttävällä tarkkuudella. Tavoitteena on, että 2020-luvun alussa Maavoimien suorituskyky kantaa 2020-luvun ajan kun puolustusvoimallinen painopiste siirtyy Meri- ja Ilmavoimien strategisten hankkeiden toteutukseen.
”Maavoimat on ehkä historiansa parhaimmassa materiaalisessa kunnossa 2020-luvun taitteessa. Kaiken kaikkiaan Maavoimilla menee erittäin hyvin”, kenraalimajuri Hulkko arvioi.
Puolustusvoimat sai viime vuonna 50 miljoonan euron lisämäärärahan kohdennettavaksi valmiuden parantamiseen. Lisämäärärahoja on käytetty muun muassa Maavoimien valmiusyksiköiden koulutuksen tehostamiseen ja materiaalien käyttövalmiuden parantamiseen.
Tänä vuonna valmiusyksiköihin palkataan lisää sopimussotilaita, mikä tukee Maavoimien valmiutta entisestään. Palautteiden perusteella valmiusyksiköissä palvelevat varusmiehet ovat kokeneet valmiusyksikkökoulutuksen haastavana ja mielekkäänä.
”Olen tyytyväinen joukkojen koulutustuloksiin ja näkemiini harjoituksiin. Palkattu henkilöstö toimii joukon mukana ja johtaa omalla esimerkillään. Se nostaa selvästi myös varusmiesten motivaatiota. Yhteishenki on hyvä”, Hulkko kertoi.
Valmiusyksiköiden kehittämistä jatketaan aktiivisesti. Myös lainsäädännössä on tunnistettu kehittämistarve. Nykylainsäädäntö kun ei salli varusmiesten tai reserviläisten osallistumista vaativiin virka-aputehtäviin, jotka saattavat vaarantaa henkilön terveyden tai hengen.
Tällä hetkellä vaativissa virka-aputehtävissä käytetään ainoastaan palkatusta henkilöstöstä muodostettuja virka-apuosastoja. Hyvin koulutetut valmiusyksiköt toisivat kuitenkin merkittävän lisätuen poliisille, raja-vartiolaitokselle ja pelastustoimelle vaativissa virka-aputehtävissä tai mahdollisissa hybridiuhkatilanteissa.
Valmiusyksiköiden lisäksi Maavoimat varautuu uusiin turvallisuusuhkiin parantamalla paikallispataljoonien johtamiskykyä, valmiutta ja kalustoa. Koulutusyhteistyötä MPK:n kanssa jatketaan.
”Paikallispuolustus on merkittävä osa ennaltaehkäisykykyämme. Haluamme näkyä ja osoittaa, että jokaista Suomen kolkkaa puolustetaan niin rauhan kuin kriisinkin aikana”, Hulkko kertoi.
Maavoimien vuoden 2018 tärkeimmät harjoitukset sijoittuvat tänä vuonna Pohjois-Suomeen. Maavoimien pääharjoitus Pohjoinen 18 järjestetään touko-kesäkuussa Rovajärvellä. Loppuvuodesta Rovajärvellä järjestetään Arctic Shield 18 -harjoitus, joka on Maavoimien suurin Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen harjoitus tähän mennessä. Maavoimien mekanisoitujen joukkojen harjoitukseen Arrow 18:aan osallistuu tänä vuonna Yhdysvaltain Euroopan maavoimien lisäksi Yhdysvaltain merijalkaväen ja norjalainen osasto.
