Viestikoulun johtaja vaihtui
Everstiluutnantti Peltomäki siirtyi Maavoimien esikuntaan, uutena Viestikoulun johtajana aloitti everstiluutnantti Kantola.
Everstiluutnantti Juha Peltomäki toimi Maasotakouluun kuuluvan Viestikoulun johtajana vuoden ja neljä kuukautta eli elokuun alusta 2018 asti. Joulukuun alussa 2019 hän siirtyi uusiin tehtäviin Maavoimien esikuntaan johtamisjärjestelmäosaston apulaispäälliköksi.
Millaista oli työskennellä Viestikoulun johtajana?
"Mukavaa - monestakin näkökulmasta. Edeltävät tehtävät tukivat hyvin Viestikoulun johtajan tehtävässä. Kokemus Maavoimien esikunnasta, Pääesikunnasta, pataljoonan komentajan tehtävästä sekä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta eli PVJJK:sta mahdollisti sujuvan yhteistyön syntyneiden verkostojen kautta ja antoi kokonaisvaltaisen kuvan Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäalan toiminnasta ja toimijoista", kertoo everstiluutnantti Peltomäki.
"Omaa osaamista pystyi hyödyntämään niin yksittäisisissä opetustehtävissä kuin laajemmissakin kokonaisuuksissa. Lähes koko Viestikoulun henkilöstö oli minulle entuudestaan tuttua Viestirykmentin ajalta. Ihmisten kanssa oli helppo työskennellä ja toiminta yli osastorajojen oli sujuvaa. Työilmapiiri oli avoin, huumoripitoinen ja kannustava."
Peltomäen oli helppo työskennellä Viestikoulussa.
"Varsin tuttu toimintaympäristö, tarvittava substanssiosaaminen, ´helppo´ henkilöstö, asuminen työssäkäyntialueella sekä tehtävien määrä ja käytössä oleva aika olivat suurin piirtein tasapainossa. Edellä mainitut asiat takasivat erinomaisen työmotivaation. Toimintaympäristöön liittyen Maasotakoulu ja Panssariprikaatin Riihimäki - Hattula -monitoimijavaruskunta eivät olleet kovin tuttuja, mutta niiden tietoaukkojen paikkaamiseen löytyi aina apua Viestikoulun ja muiden maasotakoululaisten opastuksella, tai sitten opin kantapään kautta."
Ei aina suju kuin tanssi, humppaa riittää
"Työtahti on kaikkialla kova ja vaatimukset vain kasvavat", everstiluutnantti Juha Peltomäki sanoo.
Valmius ja operatiiviset asiat vievät oman osansa, aikansa ja resurssinsa, opetustilaisuuksien ja oppilaiden määrä kasvaa - varsinkin pitkillä upseeri- ja aliupseerikursseilla.
"Koulutusohjelmia uudistetaan jatkuvasti, hallinnollinen humppa kuluttaa yhä enemmän aikaa ja sotaharjoituksia on melkoinen määrä henkilöä kohti."
Hän olisi halunnut enemmän osallistua Viestikoulun oppitunneille oppilaana, mutta aika ei riitä kaikkeen. Se harmittaa.
Kuitenkin sotilaan uralle ominainen "reppurielämä" sai taukoa Viestikoulun aikana, koska hän asuu työssäkäyntialueella. Sotilaalla työ on usein eri paikkakunnalla kuin koti ja perhe.
"Kahden reppuritehtävän jälkeen, jotka kestivät neljä ja puoli vuotta, pääsin taas käymään kotoa käsin töissä. ´Reppuruus´ on iso asia, jonka vaikutukset on helppo luetella, mutta käytännön voi oikeasti ymmärtää vain ´reppurina´ ollut henkilö."
Viestikoulu oli muutenkin kuin paluu kotiin.
"Tunnetasolla suurin asia oli paluu tuttuun, mutta hurjasti muuttuneeseen ´kotivaruskuntaan´ 10 vuoden tauon jälkeen. Onneksi henkilöstö oli pääosin entuudestaan tuttua. Tiesin, että henkilöstöön voin luottaa ja heidän kanssaan pärjään."
Hän kuvailee, että Viestikoululla oli "helppo hengittää".
"Pystyin olemaan juuri sellainen kuin olen - niin hyvien kuin huonojenkin piirteiden osalta. Työn pääkohdat: sisältö, henkilöstö ja oma hyvinvointi olivat kohdallaan. Koli virkaurani vähintään toiseksi parhain, ellei jopa parhain tehtävä."
Valmiussauvat, materiaalimonot, kybersukset -sekä luistoa ja pitoa
Peltomäki työskenteli Viestikoulussa muun muassa valmius- ja kyberasioiden äärellä. Niissä on päästy hyvin eteenpäin. Seuraaja jatkaa työtä.
Mitä vinkkejä ja ajatuksia annat seuraajallesi?
"Älä jätä kovin paljoa tekemistä kolmivuotiskautesi jälkimmäiselle puoliskolle - aika saattaa loppua kesken! Hiihtäen uraa eteenpäin: Kädessä ´valmiussauvat, jalassa ´materiaalimonot´, hiihtiminä ´kybersukset´, luistovoiteena hyvä henki ja pitona luottamus alaisiin."
Uusi johtaja on everstiluutnantti Harry Kantola
Uutena Viestikoulun johtajana aloitti joulukuun alussa everstiluutnantti Harry Kantola. Hän palveli aiemmin Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa kyberosaston osastopäällikkönä.
- Tärkeimpänä tehtävänäni oli kehittää ja luoda kyberpuolustuksen suorituskykyä Puolustusvoimille, Kantola kertoo.
- Ennen kyberosaston tehtävää palvelin Pääesikunnassa johtamisjärjestelmäosastolla kyberpuolustussektorilla.
Hän on työskennellyt muun muassa myös opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa (MPKK) taktiikan ja operaatiotaidon opettajana.
- Olen saanut peruskoulutukseni viestiaselajin piirissä. Kadettikoulun jälkeen palvelin Panssariprikaatissa ensin panssariviestikomppaniassa, mutta olin myös panssarireserviupseerikoulun viestiopettajana. Ennen esiupseerikurssia palvelin myös Panssariprikaatin sekä viesti- että tietohallintopäällikkönä. Siinä välissä ehdin myös käydä kansainvälisissä tehtävissä, joista yksi oli monikansallisen viestikomppanian päällikkyys EURFOR-operaatiossa. Yleisesikuntaupseerikurssin jälkeen toimin viestin opettajana MPKK:lla taktiikan ja operaatiotaidon laitoksella, kuten sotataidon laitoksen nimi oli silloin.
- Yleisesiupseerikurssin aikana aloin panostaa kyberturvallisuuden opiskeluun muun muassa opiskelemalla kyberturvallisuutta Iso-Britanniassa suorittamalla Cyber defence and information assurance Post degree Certifikaatin, Kantola sanoo.
Mitä Viestikoulussa pitää saada aikaan lähitulevaisuudessa? Miten kehittäisit aselajikouluasi?
- Aselajin piirissä on jo useamman vuoden aikana keskusteltu johtamisjärjestelmäalan koulutuksesta ja johtamisjärjestelmäalan koulusta. Tälle on selkeästi tarve. Johtamisjärjestelmäalan koulutuksen lisäksi tulisi kyberpuolustuksen koulutusta ja kouluttamista kehittää, everstiluutnantti Harry Kantola pohtii.
Viestikoulu sijaitsee Riihimäellä ja on yksi Maavoimien aselajikouluista, jotka kuuluvat Maasotakouluun. Muita Maasotakoulun alaisia aselajikouluja ovat Jalkaväkikoulu ja Pioneerikoulu Lappeenrannassa, Panssarikoulu Hattulan Parolannummella ja Tykistökoulu Kankaanpään Niinisalossa.
