FI EN

Kansainvälinen yhteistoiminta hioo myös Iskukykyisen mekanisoidun joukon osaamistaan Arrow 18 -harjoituksessa

Maavoimat 12.5.2018 8.51
Tiedote
Kansainvälinen yhteistoiminta hioo myös Iskukykyisen mekanisoidun joukon osaamistaan Arrow 18 -harjoituksessa
Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunut hyökkäystaisteluharjoituksessa.

Mekanisoiduilla joukoilla on haastavat harjoitustavoitteet. Yksi haasteista on yhteistoiminta kansainvälisten harjoitusjoukon kanssa. Saavutettavat edut ovat kuitenkin merkittäviä niin yksilö- kuin koko harjoitusjoukon tasolla.

Mekanisoituja joukkoja puolustusvoimissa kouluttavat Kymen jääkäripataljoona Karjalan prikaatissa sekä Hämeen panssaripataljoona Panssariprikaatissa. Molempien joukko-osastojen mekanisoidut joukot harjoittelevat tällä viikolla yhdessä yhdysvaltalaisten ja norjalaisten joukkojen kanssa Arrow18 – harjoituksessa Niinisalossa, selvittää Hämeen Panssaripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jussi Toivanen Arrow 18 -harjoituksen taustoja.

Toivanen kertoo, että Arrow – harjoitus on järjestetty Suomessa vuodesta 2016 samantyyppisten perusteiden pohjalta. Tänä vuonna uutta ovat Yhdysvaltain merijalkaväen raskaat Abrams – taistelupanssarivaunut, joita on mukana joukkueellinen. Harjoitusalueena Niinisalo mahdollistaa suurtenkin joukkojen vapaan liikkumisen ja ryhmittymiset. Tämä on suuri etu moniin muihin harjoitusalueisiin esimerkiksi Rovajärveen verrattuna.

Hämeen panssaripataljoonan tärkeimpänä kalustona harjoituksessa ovat panssarivaunukomppanian Leopard 2A6 taistelupanssarivaunut, panssarijääkärikomppanian BMP-2MD rynnäkköpanssarivaunut (Suomessa modernisoitu ja digitalisoitu) sekä panssaripioneerikomppanian Leopard – pohjaiset silta- ja raivauspanssarivaunut.

Tulivoimaa ja liikkuvuutta

Everstiluutnantti Toivasen mukaan mekanisoidulla joukolla on suuri tulivoima sekä erittäin hyvä taktinen liikkuvuus.

- Tulivoima ja liikkuvuus pohjautuvat käytössä olevaan panssarivaunukalustoon. Näiden lisäksi joukkojen iskukyky muodostuu saumattomasta yhteistoiminnasta. Tärkeitä elementtejä ovat eri asejärjestelmien yhteisvaikutus, aselajien välinen yhteistoiminta, joukkojen voiman keskittäminen sekä joukkojen toimeenpanokyky ja toimeenpanon nopeus, summaa Jussi Toivanen.

- Olennaisia tukielementtejä ovat tiedustelu, epäsuoratuli, johtaminen ja huolto. Tässä harjoituksessa on käytössä minilennokkijärjestelmä (MUAS) eli Orbiter 2b, joilla toteutetaan aluevalvontaa sekä tulenjohtoa. Huollon merkitystä ei voi aliarvioida, ilman polttoainetta tai ampumatarvikkeita joukon toiminta ei jatku kovinkaan pitkää aikaa, selvittää everstiluutnantti.

Vaativat tavoitteet

Arrow 18 – harjoitus jakautuu taisteluharjoitus- ja ampuvaiheeseen. Toivasen mukaan taisteluharjoitusvaiheen tärkein päämäärä on harjoitella mekanisoidun joukon kohtaamistaistelua taisteluosaston kokonaisuudessa.

-Kohtaamistaistelu on erittäin vaativa taistelulaji molempien osapuolten ollessa liikkeessä, hän jatkaa.

- Komppanioiden ja erillisten joukkueiden tulee siis osata toimia osana taisteluosastoa tässä vaativassa toiminnassa. Hämeen panssaripataljoonan näkökulmasta on myös erittäin tärkeää harjoitella toimintaa yhdessä ulkomaisten joukkojen kanssa, Toivanen toteaa.

Ampuharjoitusvaiheessa tärkeimmät opetuskohteet ovat täyskaliperiammunnat taistelupanssarivaunuilla sekä ammunnat pitkille etäisyyksille.

Simulaattorit ovat keskeisessä roolissa taisteluharjoitusvaiheessa. Simulaattorit rekisteröivät kaikkien liikkeet, jokaisen laukauksen, miinoitteen ja epäsuorantulen iskemän. Ne antavat välittömän palautteen yksittäiselle panssarivaunulle tai sotilaalle. Johtajille harjoitustilanteet kerrataan päivän päätteeksi isolle valkokankaalle heijastetulta karttapohjalta simulaattorin nauhoitustoiminnan avulla.

Yhteistoiminta alkaa perusteista

-Yhteistoiminta ulkomaalaisten joukkojen kanssa aloitetaan perusteista. Jokaisella kansallisuudella on omat toimintatapansa mm. yksittäisen panssarivaunun opastamisessa, miinoitteen läpäisyssä, sillan ylittämisessä ja monessa muussa yksityiskohdassa. Perusteissa harjoittelemme toimimaan samalla alueella, opastamista sekä yhteydenpitoa ja tietojen välittämistä rinnalla toimivalle joukolle, everstiluutnantti Jussi Toivanen kertoo.

Kansainvälinen yhteistoiminta tuo harjoitukseen uuden ulottuvuuden, myös yksittäiselle varusmiehelle. Jokaisen pitää osata perusasiat myös ulkomaalaisen joukon kanssa. Tulee kyetä välittämään tiedot ja käskyt sekä opastamaan toisen yksittäistä vaunua tai koko joukkoa, Toivanen listaa vaatimuksia ja tavoitteita yksittäiselle taistelijalle. Haastavinta yhteistoiminnassa on johtamisjärjestelmäkaluston yhteensovittaminen. Varmistavana lenkkinä toimivat suomalaisella radiokalustolla varustetut yhteysupseerit.

Kansainvälinen yhteistoiminta- oppia ja vertailupohjaa

Tiedon ja kokemusten jakaminen auttaa meitä löytämään parhaat käytänteet sovellettavaksi omaan toimintaan. Toiminta kansainvälisten joukkojen kanssa antaa myös eräänlaisen mittarin oman joukkomme koulutus- ja osaamistasosta. Hyvä on pitää mielessä, että suomalaisten varusmiesten osaaminen on korkealla tasolla, emme vain aina itse sitä muista jokapäiväisessä toiminnassa, Toivanen toteaa tyytyväisenä.