Pohjanmaan aluetoimiston uusi päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua kehuu reserviläisten maanpuolustushenkeä. Alueupseeri majuri Matti Rantanen puolestaan toimii linkkinä Puolustusvoimien ja reserviläisten välillä. He ovat paikallispuolustuksen Puolustusvoimien kasvot Pohjanmaalla.

Wasalandian tyhjillään olevan huvipuiston sisällä taisteleva sotilaspoliisiryhmä ottaa kiinni vaarallisia henkilöitä. Kova pauke kaikuu huvipuiston lautaseinistä. Paikka sopii täydellisesti Vaasa 22 -paikallispuolustusharjoitukseen, jota everstiluutnantti Pasi Heinua seuraa tarkasti lähietäisyydeltä.

- Huomaa, että kommunikaatio paranee harjoitellessa. Siinä pitää puhua toisilleen samalla tapaa kuin jalkapallojoukkue viestii toisilleen ottelussa: syötä tänne, varo, käänny, Heinua vertaa.
Kokkolalainen Heinua aloitti työnsä Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimiston päällikkönä maaliskuun alussa. Heinua hyppää lähes liikkuvaan junaan, kun viikonloppuna alkoi 900 henkilön voimalla Vaasa 22 -paikallispuolustusharjoitus.

Pohjanmaa on tuttu paikka, sillä vuosina 2005-2007 Heinua työskenteli Vaasan sotilasläänin esikunnassa koulutuspäällikkönä. Vaasaan hän siirtyy Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan hallinto-osaston apulaisosastopäällikön tehtävistä.

Teoria yhdistyy käytäntöön

Heinua voi työssään yhdistää teoriaa käytäntöön, sillä hän on tehnyt kaksi opinnäytetyötä maakuntajoukkojen kouluttamisesta. Hän pitääkin maakuntajoukkoja erittäin tärkeinä Suomen puolustajina.
- Reserviläisiä ei tarvitse erikseen motivoida, sillä oman kodin puolustaminen on kaikille hyvin selvä asia.

Suomen puolustamisesta on tullut tärkeä puheenaihe, johon ihmiset haluavat eri tavoin osallistua.

Paikallisuus vetää reserviläisiä, mutta kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut myös kireän maailmanpoliittisen tilanteen takia. Suomen puolustamisesta on tullut tärkeä puheenaihe, johon ihmiset haluavat eri tavoin osallistua.
- Meillä on yleinen asevelvollisuus. Ihmiset todella hoksaavat sen, että me itse voimme viedä asioita eteenpäin, Heinua sanoo.

Heinualla on kokemusta myös kansainvälisistä kriisinhallintatehtävistä Afganistanissa, jossa hän palveli reilun vuoden verran, syksyyn 2019 asti. Tukikohdassa oli 19 eri kansallisuutta, muun muassa amerikkalaisia, saksalaisia, uusiseelantilaisia, romanialaisia ja mongolialaisia.
- Kun on paljon eri kansallisuuksia ja kulttuureja, toimintatavoista täytyy tehdä aika jäykät. Suomen Puolustusvoimissa voidaan olla monessa asiassa joustavampia.

Iso merkitys Pohjanmaalla

Pohjanmaalla ei ole omaa varuskuntaa, joten aluetoimiston merkitys on iso. Se huolehtii Puolustusvoimien näkyvyydestä alueella, pitää yhteyttä tärkeisiin sidosryhmiin ja tiedotusvälineisiin, suomeksi ja ruotsiksi.
- Äitini on ollut ruotsin kielen opettaja. Hän toimi opettajana muun muassa Göteborgissa. Sitä kautta on myös ruotsin kieli tullut tutuksi, Heinua virnistää.

Kutsuntaan osallistuville suomenkielisille pohjalaisnuorille uudella päälliköllä on käytännöllistä tarjottavaa, sillä hän palveli kahdeksan vuoden ajan Kainuun prikaatissa. Moni pohjalaisnuori päätyy varusmieheksi juuri Kajaaniin.
- Itselläni on hyvät mahdollisuudet kertoa kaikista liikuntapaikoista ja muista mahdollisuuksista, jota Kainuun prikaatissa riittää.

Pohjanmaalla Puolustusvoimien on helppo toimia, sillä seudun historia ja sen muokkaama mentaliteetti vahvistavat maanpuolustushenkeä.
- Täällä on korkea maanpuolustustahto. Yrittäjyys ja yhteisöllisyys ovat korkeassa kurssissa. Jalat maassa -ajattelu on tärkeää Pohjanmaalla. Täällä yritetään löytää suoraviivaisia ratkaisuja, mikä toimii hyvin maanpuolustuksessa.

Puhelin pirisee nyt uusien reserviläisten soitoista

Majuri Matti Rantanen on ollut viime päivinä suosittu mies. Alueupseerina Pohjanmaan aluetoimistossa työskentelevän Rantasen puhelin on pirissyt, kun pohjalaiset ovat kysyneet mahdollisuuksistaan liittyä mukaan reserviläistoimintaan ja maakuntajoukkoihin.

Viimeisen puolentoista viikon aikana Rantanen on saanut 70 tiedustelua, joissa on kysytty, miten voi liittyä mukaan reserviläistoimintaan. Reserviläistoiminnan suosio on kasvanut merkittävästi, sillä ennen tätä kyselyitä tuli suunnilleen 1–2 kuukaudessa.
- Pyrimme nyt täyttämään paikkoja mahdollisimman paljon. Näille 70:lle löytyy kyllä paikka, kun reserviläisiä ikääntyy toisesta päästä, yhteyshenkilönä Puolustusvoimien ja reserviläisten välillä toimiva alueupseeri Rantanen sanoo. 

Myös siviilipalveluksen suorittaneet ovat olleet enenevässä määrin kiinnostuneita asekoulutuksesta. Siviilipalveluksen suorittanut ei voi osallistua maakuntajoukkojen toimintaan, mutta hän voi hakeutua esimerkiksi Maanpuolustuskoulutuksen MPK:n koulutukseen, esimerkiksi ammuntakoulutukseen. 

Pohjanmaan aluetoimiston valvontaan kuuluu kolme maakuntakomppaniaa: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntakomppaniat. Pohjanmaan maakuntakomppaniat ovat kaksikielisiä.

Maakuntajoukkoihin voi liittyä varusmiespalveluksen suorittanut, sovelias Suomen kansalainen. Miehistön jäsenet ovat reservin jäseniä 50-vuotiaaksi ja johtajat alikersantista ylöspäin 60-vuotiaaksi asti.

Yleensä kiinnostus reserviläistoiminta herää vähitellen

Usein reserviläistoiminta alkaa kiinnostaa, kun asevelvollisuuden suorittamisesta on jo kulunut jonkin verran aikaa ja arjen muut kiireet antavat mahdollisuuden uuteen harrastukseen.
- Reserviläisinä 35-40 -vuotiaat ovat parhaassa iässä. Perheet on jo perustettu ja on jo mahdollista lähteä tähän harrastukseen mukaan. Lisäksi työelämästä tulee selvää hyötyä maanpuolustukseen, vuoden 2021 alussa Pohjanmaan aluetoimiston alueupseerina työnsä aloittanut Rantanen sanoo.
Vapaaehtoisia harjoituksia kertyy maakuntajoukoissa kolmesta neljään kertaa vuodessa. Pakollista on vain osallistuminen kertausharjoituksiin. Maakuntajoukkojen eräänlaisena sisäänheittokurssina toimii Sotilaspoliisikurssi 1.

Maakuntajoukkoihin liittyäkseen reserviläisen täytyy osoittaa riittävä fyysinen kunto vuosittain 12 minuutin juoksutestillä eli niin sanotulla Cooperin testillä. Karsiva raja on miehille 2 300 metriä ja naisille 2 000 metriä. Yli 45-vuotiaat suorittavat UKK-kävelytestin.

Artikkelin on kirjoittanut paikallispuolustaja alikersantti Viljanmaa