Jämptisti, mutta rennosti -Maasotakoulun reserviläisiä Kymi 21 -harjoituksessa
Karjalan prikaatin johtamassa Kymi 21 -paikallispuolustusharjoituksessa on mukana myös Maasotakoulun joukkoja: noin 40 reserviläistä, noin 60 varusmiestä ja noin 60 ammattisotilasta tai Puolustusvoimien palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa. Lue tästä kolmen eteläkarjalaisen kokeneen reserviläisen haastattelu. He toimivat paikallisjoukkojen esikuntatehtävissä.
Eteläkarjalaiset reserviläiset osallistuvat aktiivisesti ja tärkeissä tehtävissä Kymi 21 -harjoitukseen 8.-12. maaliskuuta 2021. Lappeenrannassa paikallisjoukkojen esikunnassa, perustamiseen liittyvissä tehtävissä palvelevat yksikön päällikkö Jukka Tanskanen Lappeenrannasta, yksikön varapäällikkö Jari Vahersalo Lappeenrannasta ja joukkueenjohtaja Teemu Kemppainen Lemiltä.
Perustamiseen liittyvät esikuntatehtävät sisältävät muun muassa suunnittelua, esikuntatyön johtamista ja maaston tiedustelua suunnittelun tueksi.
- Suunnittelu on aina työtä paperilla, mutta aika ja harjoituksen kulku näyttävät, miten se toimii todellisuudessa, kertoo Jari Vahersalo.
Kuvassa: Jari Vahersalo Lappeenrannasta Kymi 21 -paikallispuolustusharjoituksessa.
Niinpä harjoittelu on tärkeää: emme voi pähkäillä asioita vain paperille suunnitelmiksi, joita ei koskaan kokeiltaisi käytännössä.
Koronarajoitukset ovat tuoneet oman lisänsä harjoitukseen. Maskit pidetään kasvoilla ja välimatkaa pidetään vähintään kaksi metriä, ellei joissain tapauksissa ole pakko lähestyä hetkeksi esimerkiksi koulutustilanteessa. Jos reserviläinen tai muu harjoitukseen osallistuja saa flunssan tai hengitystieinfektion oireita, hänet kotiutetaan välittömästi matalalla kynnyksellä.
Joukot on jaettu normaalia pienempiin ryhmiin, jotka eivät kohtaa missään vaiheessa. Ruokailut, työtilat ja majoittuminen niinikään on erillisissä tiloissa. Sopeutetulla toiminnalla ja varotoimenpiteillä pyritään hillitsemään koronaviruksen leviämistä.
"Teen sen, mitä pystyn jelppaamaan"
Erillisessä ja pienemmässäkin yksikössä henki on korkealla ja hymy herkässä. Kun reserviläisten työtilaan astuu sisään - välimatkat toki pitäen - kuuluu iloista naurunremakkaa ja juttelua. On menossa tauko.
Yksi liikkeellepaneva voima maanpuolustustyössä on yhteishenki ja mukava porukka. Usein paikallispuolustajissa tapaa samoja, hyviä tyyppejä. Uusiakin aina ilmaantuu mukaan, ja heidät otetaan vastaan avoimesti.
Kuvassa reserviläisiä Kymi 21 -harjoituksessa: Roni Metsälä (vasemmalla) ja Kaarle Koskenala.
Eräs tässä yksikössä ja näissä tehtävissä ensimmäistä kertaa kertaamassa oleva reserviläinen toteaa, että moni asia on muuttunut inttiajoista - ja vieläpä pääosin parempaan suuntaan. Läppä lentää, mutta sotahommat hoidetaan jämptisti. Rennosti ilman turhaa pokkurointia.
- Joillakuilla on vanhanaikainen käsitys Puolustusvoimista. Ikävä mielikuva, jossa armeijassa kiellettäisiin yksilöllinen ajattelu. Näinhän se ei ole, Teemu Kemppainen sanoo.
- Jos se olisi niin, ei homma toimisi, Jukka Tanskanen toteaa.
- Tiimityö on tullut tähänkin laitokseen, Kemppainen jatkaa.
Yksikön muut reserviläiset nyökyttelevät ja väliin heitetään taas vitsiä. Nauru kuuluu tuvasta käytävälle asti.
Puolin ja toisin hyötyä
Jukka Tanskanen on entinen kapiainen, eläkkeellä Maasotakoulun liikuntasektorin johtajan tehtävistä vuodesta 2014 asti. Heti eläköitymisen jälkeen hän jatkoi maanpuolustustyötä reserviläisenä.
Kuvassa: Jukka Tanskanen Lappeenrannasta Kymi 21 -harjoituksessa.
Jari Vahersalo työskentelee siviilissä elintarviketeollisuuden työsuojeluun ja turvallisuuteen liittyvissä päällikkötehtävissä.
- Näistä on puolin ja toisin hyötyä. Oppii katsomaan niin siviilitehtävissä kuin reserviläisenä esikuntatehtävissä kokonaisuutta, Vahersalo pohtii.
Harjoituksessa joukkueen johtajana toimiva Teemu Kemppainen on siviilissä opettaja yläkoulussa.
- Koulumaailmasta tulee hyötyä paikallispuolustukseen ja toisin päin. Oppii asioiden järjestämiskykyä, että saadaan asiat sujumaan.
Kuvassa: Teemu Kemppainen Lemiltä Kymi 21-harjoituksessa.
Kaikki kolme miestä ovat olleet paikallispuolustuksessa mukana monta vuotta.
- Toistakymmentä vuotta. Intin jälkeen eli vuodesta 1987 kun käsky kertausharjoitukseen kävi, niin eihän siinä mitään. Lähdin mukaan, sanoo yksikön varapäällikkö Vahersalo.
Työpaikalta viikoksi irrottautuminen kertausharjoitukseen sujuu mutkitta.
- Kun ilmoitus kertausharjoituksesta tulee ajoissa, sen voi hyvin sopia työnantajan kanssa. Ilmoitus tulee aina kolme kuukautta aikaisemmin. Aina on onnistunut vaivatta, Vahersalo kertoo.
Mikä saa pysymään mukana kertausharjoituksesta toiseen?
- Isänmaan puolustus. Teen sen, mitä pystyn jelppaamaan, Jari Vahersalo Lappeenrannasta toteaa.
- Sama porukka aina, ja hyvä henki, Teemu Kemppainen Lemiltä sanoo.
Maailma muuttuu vuosien ja vuosikymmenten myötä, niin myös kertausharjoitukset. Koskaan ei tule täysin valmista ja kehittämistä riittää aina.
- Joka harjoituksessa jokainen oppii jotain uutta -ainakin jos haluaa oppia, Jukka Tanskanen Lappeenrannasta sanoo.
Kymi 21 on Karjalan prikaatin johtama paikallispuolustusharjoitus Kymenlaaksossa, ja myös osin Lappeenrannassa 8.-12.3.2021. Maasotakoulun joukkoja mukana on noin 160 henkilöä: reserviläisiä, varusmiehiä ja Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa.
Kuvassa reserviläinen kurkistaa lumivallin takaa ja tarkkailee ympäristöä Kymi 21 -harjoituksessa torstaina 11.3.2021 Utin alueella.