Aapo Järvisen uusitun muistotaulun paljastustilaisuus

Viimeisen Lapin sodassa kaatuneen sodankyläläisen, Aapo Järvisen uusitun muistotaulun paljastustilaisuus järjestetään lauantaina 4.11.2023 klo 12.00 Tankavaarassa.

Jääkäriprikaati otti Aapo Järvisen muistokiven hoitovastuun Sodankylän Rintamaveteraanit ry:ltä 24.5.2007. Hoitamalla Aapo Järvisen muistokiveä Jääkäriprikaati osoittaa kunnioitusta Aapo Järvisen muistolle ja kaikille niille sotilaille, jotka taistelivat Suomen puolesta.

Jääkäriprikaatin tervehdyksen tilaisuuteen tuo apulaiskomentaja, eversti Ari Mure ja veteraanien tervehdyksen sotaveteraani Kalle Sukuvaara.

Tilaisuus on kaikille avoin.

Tervetuloa!

Muistokiven sijainti ja reitti muistokivelle

Vuotson retkeilymajan jälkeen käännytään 4-tieltä oikealle Sompiojärventielle. Sompiojärventietä ajetaan noin 2 km vasemmalle opasviitta Riestoranta. Edetään tietä noin 2 km, ennen Tankavaaran ojaa on vasemmalle opasviitta ”muistomerkki”. Kohdalla on sorakuoppa, jota voi käyttää parkkipaikkana. Sorakuopan länsilaidalta lähtee polku Aapo Järvisen muistokivelle. Reitti on merkitty puihin sinisellä maalilla.

Aapo Järvisen muistokivi – sodankyläläisen ”Laguksen jääkärin” kohtalo Lapin sodassa

Jääkäriprikaatin joukko-osastolehti Etupyörä 2/2012
Teksti ja kuva: Kapteeni Ari Järveläinen

Sodankylän kunnan pohjoisreunalla, Vuotson kylän koillispuolella, Tankavaaran ojaa lähellä olevan suon reunalla sijaitsee muistokivi muistuttaen meitä 78 vuoden takaisesta taistelusta ja sotilaan kohtalosta.

Muistokivi on pystytetty jääkäri Aapo Järvisen muistoksi. Sodankyläläinen Järvinen kuului niihin harvoihin lappilaisiin, jotka kaatuivat kotikunnassaan. Aapo Järvinen on viimeinen Lapin sodassa kaatunut sodankyläläinen, hänet on haudattu Sodankylän sankarihautausmaalle. 

Kivessä on kiinnitettynä kolme kuparista valmistettua nuolta, jotka kuvaavat Jääkäriprikaatin pataljoonien liikettä Tankaojan alueella, ja kaksi kuparilaattaa. Kuparilaatoissa on teksti:
Aapo Järvinen 1/JP4, kaatui Tankavaaran taistelussa tällä paikalla 30.10.1944. SUOMI 80 VUOTTA

Muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 4.11.1997. Paikalla oli noin 70 henkeä, veteraaneja, koululaisia, paikkakuntalaisia, Jääkäriprikaatin ja kunnan johtoa.
Muistomerkin paljastuspuheen piti Jääkäriprikaatin komentaja, eversti Jan Laukka. Veteraanien puheenvuoron käytti Kalle Sukuvaara, Sodankylän kunnan puolesta puhui Martti Kotiranta ja Vuotson kyläläisten puolesta Tuula-Maija Magga-Hetta. Tankavaaran taistelusta paljastustilaisuudessa esitelmöi everstiluutnantti Seppo Hakala. 

Jääkäriprikaatin esikuntapäällikkö everstiluutnantti Raimo Sevón vastaanotti Aapo Järvisen muistokiven hoitovastuun Jääkäriprikaatille Sodankylän Rintamaveteraanit ry:ltä 24.5.2007. Hoitovastuun luovuttajana toimi, Sodankylän Rintamaveteraanit ry:n edustajana Esko Laajala.

Aapo Järvisen tarina

Jääkäri Aapo Gabriel Järvinen syntyi Sodankylässä 15.2.1925. Ammatiltaan Aapo Järvinen oli työmies. Jatkosotaan Järvinen osallistui konekiväärimiehenä Panssaridivisioonaan kuuluvissa 5. Jääkäripataljoonassa (JP 5) ja 4. Jääkäripataljoonan (JP 4) konekiväärikomppaniassa taistellen mm. Vuosalmen taisteluissa kesällä 1944. 

Lapin sotaan, syksyllä 1944, Järvinen osallistui edelleen kenraalimajuri Laguksen Panssaridivisioonan jääkärijoukoissa. 19 -vuotias jääkäri eteni JP 4:n mukana taistellen Pudasjärvi–Ranua–Ylimaa–Rovaniemi kautta yhä pohjoisemmaksi kohti saksalaisten hallussa ollutta kotiseutuaan. Jäämerentien kovissa taisteluissa jääkäri Järvinen eteni lokakuun puolivälissä 1944 tuhkaksi poltetun Sodankylän kautta kohti Vuotsoa.

Tankavaaran taistelut 23.–31.10.1944 Aapo Järvisen matkan pää

Vuotson pohjoispuolella, noin 10 km:n päässä, Tankavaarassa oli saksalaisilla erittäin vahvasti linnoitettu Schutzwall-asema. Asema oli tiheästi miehitetty ja melko yhtenäinen.

Schutzwall-asema oli varustettu suorasuuntaustykeillä, hirsibunkkereilla ja taisteluhaudoilla. Aseman edessä oli metsänraivauksia, murroksia ja laajoja miinakenttiä. Schutzwall-asemassa saksalaisten oli viivytettävä Jäämerentiellä, Sodankylän suunnasta, hyökkääviä suomalaisia marraskuun 1. päivään saakka. Siihen mennessä oli ajateltu Petsamon suunnasta vetäytyvien saksalaisten joukkojen ehtivän ohittamaan Ivalon tienhaaran. 

Tankavaaran puolustusasemien eteen työnnetty, niin sanottu Kotkanpesäasema, sijaitsi Lohijoella noin 10 km Vuotson eteläpuolella. Suomalaiset hyökkäysjoukot, JP 4 kärjessään, joutuivat Kotkanpääasemassa saksalaisten yllättämäksi lokakuun 23. päivänä. Kovien taistelujen jälkeen saksalaiset irrottautuivat asemasta illalla 25.10. kohti Tankavaaran pääasemaa. Seuraavana aamuna JP 5 suomalaisten kärjessä tunkeutui Vuotsoon. 

JP 5 saapui Schutzwall-aseman eteen 26.10. aamulla. Jäämerentien suunnan hyökkäystä päätettiin tukea koukkauksella vihollisen oikeaan sivustaan. JP 2:n, JP 3:n ja JP 4:n eteneminen Jäämerentien itäpuolisessa maastossa vihollisen sivustaan alkoi aamulla 30.10. Saksalaiset puolustautuivat vahvoista asemistaan rajusti ampuen tykistöllään tuhansia kranaatteja suomalaisten niskaan. 

Lääkintämiehenä toiminut Aapo Järvinen oli määrätty JP 4:n 1.komppaniaan (1./JP 4) 29.10.1944. 1/JP 4 hyökkäsi 30.10. Riestojoen länsipuolella, Tankajoen tasalla. Järvisen yksikkö (1./JP 4) oli käytännössä pysähtyneenä, kun edessä edennyt pataljoona ei saksalaisten voimakkaassa tykistötulessa päässyt etenemään. Puoliltapäivin 30.10. saksalaisten kolmihenkisen partion havaittiin etenevän komppanian länsipuolella, suon poikki, ilmeisesti tukikohtaansa Purnunokan alueelle. Suomalaisten ryhmityksen ja saksalaispartion väli oli lyhimmillään arviolta n. 200 metriä.

Noin klo 14:00 kohdistui 1/JP 4:n alueelle voimakas saksalaisten tykistökeskitys. Aapo Järvisen taistelijaparina ollut sodankyläläinen Mauri Pulju on arvellut, että suomalaisten ryhmityksen ohittanut partio oli havainnut suomalaiset ja ilmoittanut havaintonsa tukikohdassaan. Tätä arviota tukee se, että tuli-iskut sekä ajoittuivat ja osuivat hyvin, vaikka maasto oli peitteistä ja siten mahdollisesti vaikeasti Purnunokan suunnasta tähystyksellä selvitettävissä.

Voimakkaassa tykistön tuli-iskussa kohtasi sankarikuoleman muiden muassa jääkäri Aapo Järvinen, joka oli kuulunut tuolloin lääkintäryhmään. Lääkintäryhmän poterot ovat yhä nähtävissä maastossa Järvisen kuolinpaikalla. Tykistökeskityksen jäljet ovat myös yhä nähtävissä.

Aapo Järvinen kaatui noin puoli vuorokautta ennen Schutzwall-asemasta käytyjen taistelujen päättymistä.

31.10.1944 aamuun mennessä Schutzwall-asema oli suomalaisten hallussa, saksalaisten sieltä irtauduttua kohti Ivaloa. Suomalaisten hyökkäys kohti pohjoista jatkui. Jäämerentien suunnassa taistelleet suomalaiset saavuttivat Suomen ja Norjan välisen rajan, Tenojoen 20.11.1994. Saksalaiset poistuivat Norjan puolelle Utsjoella 21.11.1944 ja Karigasniemellä 18.11.1944.

Lähteet:
Sampo Ahto; Aseveljet vastakkain, 1980
Valdemar Paavilainen; Laguksen jääkärit Jäämeren tiellä, 1976
Jouni Kallioniemi; Suursodan loppunäytös pohjoisessa, Lapin Sota, 1990
Jouni Kallioniemi; Suursodan loppunäytös pohjoisessa, Lapin Sota, Osa II, Matrikkeli, 1990
Jorma Kitunen; Muistomerkit Sodankylässä
Karisto Oy; Suomen rintamamiehet 1939 - 45, Ps.Div., RO ja Rv.Pr, 1977
Puolesta Maan – Veteraanimatrikkeli 2001