Hyppää sisältöön

Aliupseerin mentori jakaa vankkaa kokemustaan nuoremmalle

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 12.3.2020 12.36
Tiedote
Pekka Vaarala seisoo ja katsoo kameraan.
Kapteeni (evp.) Pekka Vaarala.

Maasotakouluun kuuluva Jalkaväkikoulu on aloittanut mentorointikokeilun aliupseereiden täydennyskoulutuksessa joulukuussa 2019. Mentoreina toimivat vapaaehtoiset jo reserviin siirtyneet opistoupseerit. Yksi heistä on Pekka Vaarala Kajaanista.

Kapteeni evp Pekka Vaarala ilmoittautui vapaaehtoiseksi aliupseerien mentoriksi. Hänellä on jo kokemusta mentoroinnista. Vaarala on toiminut oikeustieteiden opiskelijoiden tutorina.

Hänen mukaansa mentorin keskeisin tehtävä on tukea mentoroitavaa (eli aktoria), kannustaa vahvuuksissa ja tarjota ratkaisumalleja erilaisiin ongelmatilanteisiin. Ratkaisumallit pohjautuvat mentorin omaan elämänkokemukseen työssä ja vapaa-aikana.

- Ammattikunnan vahvan yhteishengen ja ammattiylpeyden rakentuminen on asia, joka on äärimmäisen tärkeä. Pystyykö mentorointi tukemaan tässä asiassa, jää nähtäväksi. Tärkeimmässä roolissa on luonnollisesti aliupseeristo itse, mentori Pekka Vaarala sanoo.

Ensimmäinen mentorointitapaaminen Maasotakoulussa maaliskuun alussa 2020 avasi erilaisista työpisteistä tulleiden aliupseereiden toimintaympäristöä vahvuuksineen ja haasteineen.

- Niiden kirjo vastasi hyvin kokemuksiani reilun kolmenkymmenen vuoden aikana Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa. Eläytyminen aliupseereiden arkeen oli yhä yllättävän helppoa. Mielestäni pystyin samaistumaan yksittäisen mentoroitavan ongelmiin, tunnistin kipukohtia ja näin innostuksen ammattiin ja omaan kehittymiseen olevan aitoa.

Auditoriossa istuu aliupseereita ja esittelykuvassa seinälle paistuu iso Suomen kielekkeinen lippu. Kuvassa lipun kuvan vieressä lukee "PTOK Y (eli aliupseerien täydennyskurssi) käynnistää uuden vuosikymmenen."

Kuvassa Maasotakoulun johtaja eversti Kari Pietiläinen toivottaa PTOKY-täydennyskurssin aliupseerit tervetulleiksi opiskelemaan Lappeenrantaan.

Mentoroinnin ehdoton lähtökohta on toiminnan luottamuksellisuus.

- Luottamuksen rakentaminen lyhyessä ajassa on haaste, jonka näin suurimpana esteenä mentoroinnin onnistumiselle. Luottamuksen saadakseen mentorin täytyy antaa myös itsestään, Vaarala sanoo.

Aliupseereiden mentoroinnin toimintamallit ovat vielä kehitteillä, mutta Maasotakoulu on Vaaralan mielestä oikealla tiellä. Mentoritoiminnasta saatava hyöty ulosmitataan tulevina vuosikymmeninä. Mentoritoiminnan onnistumista ei pysty toiminnan alkuvaiheessa määrittelemään juurikaan muuten, kuin analysoimalla aliupseereiden antama palaute perusteellisesti. Palautteen tulee antaa toiminnalle suuntaviivoja jatkossa.

Aliupseerien mentori, kapteeni (evp.) Pekka Vaarala jäi reserviin vuoden 2014 lopussa. Hän toimi viimeisinä tehtävinään Kainuun prikaatin esikunnan Varusmieshallintosektorin johtajana ja KFOR-operaatiossa Kosovossa. Viimeinen palveluspäivä opistoupseerin virassa oli 31.12.2014, kun hän palveli Kosovossa KFOR-operaatiossa osastoupseerin tehtävässä. Hän jatkoi operaatiossa Kosovossa reserviläisenä toukokuulle 2015.

Mentorointi on työkalu opetuksessa

- Mentori kuuntelee, rohkaisee, kertoo omia kokemuksiaan ja pyrkii siirtämään omaa kokemukseen perustuvaa tietoa opiskelijalle, Jalkaväkikoulun johtaja, everstiluutnantti Tapio Huhtamella sanoo.

Mentorointi on yksi työkalu muiden joukossa monipuolisessa oppimisen ja ohjaamisen "työkalupakissa". Pitkän kouluttajauran tehneillä opistoupseereilla on kokemusten myötä kertynyttä hiljaista tietoa, kokemuksia, sekä parhaita käytänteitä, joita voidaan hyödyntää aliupseerien opetuksessa.

Kouluttaja ohjaa aliupseereita täydennyskoulutuskurssilla, harjoituksessa maastossa.

Kuvassa Maasotakoulun ammattisotilas, kouluttaja antaa palautetta täydennyskurssilla oleville aliupseereille maastoharjoituksen aikana.

Maasotakoulussa opetettujen tietojen sekä taitojen lisäksi mentorointi edesauttaa palvelustehtäville asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Mentoritoiminnan keskeisin tavoite on opiskelijan tukeminen oppimisessa. Mentoreiden tehtävänä ei ole kuitenkaan opettaa, vaan opetuksesta huolehtii Jalkaväkikoulun palkattu henkilökunta.

- Viime kädessä opiskelijalla on vastuu omasta oppimisestaan, Huhtamella muistuttaa.

Idea edeltäjältä

Jalkaväkikoulun edellinen johtaja everstiluutnantti Jussi Viinamäki sai idean aliupseereiden mentoroinnista vuoden 2019 alussa. Maanpuolustuskorkeakoululla (MPKK) mentoroinnista saatujen kokemusten perusteella mentoreiden antama ohjaus on äärimmäisen arvokasta ja tärkeää opetuksessa.

- Edeltäjäni aloitteesta olemme jatkaneet suunnittelua ja selvittäneet erilaisia mahdollisuuksia aloittaa mentoritoiminta aliupseerien opinnoissa. Viime syksyn aikana olemme Jalkaväkikoulussa pohtineet muun muassa mihin aliupseerien opintoihin ja millä tavoin mentorointi voidaan parhaalla tavalla nivouttaa, Jalkaväkikoulun nykyinen johtaja Huhtamella kertoo.

- Suunnittelun ja mentoreiden kartoituksen jälkeen päätimme järjestää Maasotakoululla joulukuussa 2019 infotilaisuuden esivalituille mentoreille, jotka ovat kiinnostuneet lähtemään mukaan toimintaan, hän jatkaa.

"Kartoitimme myös mentoreiden omia näkemyksiä mentoroinnin toteuttamisesta."

Ensimmäisessä infotilaisuudessa mentorit saivat perustietoa aliupseerien koulutuksesta.

- Kartoitimme myös mentoreiden omia näkemyksiä mentoroinnin toteuttamisesta. Saimme ensimmäisestä infopäivästä hyviä kokemuksia ja ajatuksia mentoroinnin alustavan toiminta-ajatuksen laadintaan. Toisessa infopäivässä tammikuussa 2020 olimme päässeet jo niin pitkälle suunnittelussa, että kerroimme mentoreille tarkennetut perusteet toiminnan aloittamisesta, sekä annoimme heille jo ensimmäiset valmistautumistehtävät. Varsinainen mentorointi käynnistyy ensimmäisen kerran aliupseerien perustason maavoimaopintojen johtamisen opinnoissa maaliskuussa 2020, Huhtamella sanoo.

Mestari -kisälli -tyylillä

Aliupseereiden mentoroinnissa lähdetään ensin liikkeelle kokeiluhengessä matalin, mutta konkreettisin tehtävin ja tavoittein. Ensi vaiheessa kevään 2020 aikana kokeillaan mentorointia aliupseerien maavoimien opintokokonaisuudessa ja syksyllä laajennetaan pilotointi myös yleis- ja mestaritason opintoihin.

Aliupseereita rivissä tähtäämässä rynnäkkökivääreillä räntäsateessa ampumaradalla.

- Erään alaiseni sanoja lainatakseni lähdemme liikkeelle "vauvan askelin". Jo tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella odotan myönteistä vastaanottoa ja positiivisia kokemuksia. Tiedän, että mentorit ovat juuri sellaisia kokeneita taitajia, jotka ovat tukeneet, ohjanneet ja opettaneet jo alkuaikoina erityisesti käsityöläisten ja taiteilijoiden kehitystä. Tämä mestari-kisälli -perinne elää tänäänkin, mutta hieman eri muodoissa.

- Erityisesti odotan, miten mentorointia tuottaa lisäarvoa opetukselle ja ennen kaikkea kasvatukselle. Eräs merkittävä mentoroinnin tukitehtävä on syntyneen aliupseeriston ammatti-identiteetin sekä positiivisen ja tiedostavan ammattiylpeyden kasvattaminen ja kehittäminen.

Ehkä käyttöön vuonna 2022

Jos kokemukset kokeilusta vuoden 2020 aikana ovat myönteisiä, Jalkaväkikoulu valmistautuu laajentamaan mentorointia koskemaan koko uudistuvaa aliupseerikoulutusta, sekä laajentamaan mentoreiden rekrytointia.

- Tavoitteena on, että kahden vuoden kokeilujen ja pilotoinnin jälkeen olemme saaneet riittävästi kokemuksia toiminnasta siten, että vuoden 2022 loppuun mennessä voimme tehdä positiivisen päätöksen toiminnan vakioinnista, Huhtamella kertoo.

Ampumaharjoitus räntäsateisella ampumaradalla, aliupseereita rivissä, tähtäämässä rynnäkkökivääreillä.

- Alkuvaiheessa törmäämme varmasti vielä moniin pieniin käytännön haasteisiin. Alkuun voi olla, että puolin ja toisin haemme vielä "yhteistä säveltä" toiminnalle. Uskon kuitenkin, että osaamme oppivan organisaation hengessä katsoa asioiden parhaita puolia, sekä kehittää toimintaa eteenpäin. Alkuun on tärkeää uskaltaa kokeilla ja tehdä havainnointia toiminnasta. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikkia mentorointiin osallistuvat ja sen kanssa tekemisissä olevat suhtautuvat avoimesti toimintaan ja uskaltavat antaa avointa, sekä rakentavaa palautetta ja kehittämisesityksiä.

Molemmille hyötyä

Mentorointi on vuorovaikutteinen menetelmä. Se ei tue vain mentoroitavaa (aktoria), vaan myös mentorit hyötyvät siitä. Mentorille toiminta antaa tilaisuuden osallistua nuoremman kouluttajasukupolven kasvatukseen ja samalla mahdollisuuden syventää tietämystään opetettavista asioista. Mentorointi on tavoitteellista, suunnitelmallista ja systemaattista toimintaa, joka tähtää sekä aktorin että hänen organisaationsa kehittymiseen.

Rivissä lumipukuisia aliupseereita, lippu salossa, pimeä aamuyö, Vöyrin päivän perinteet alkamassa.

Kuvassa aliupseerit rivissä valmiina Vöyrin päivän ja aliupseeriston perinnepäivän tapahtumiin aamuyöllä.

Mentorilla on mahdollisuus pitää yllä yhteyksiä sekä Puolustusvoimiin että käytännön yritys- ja yliopistoelämään. Vanhemmilla asiantuntijoilla on myös mahdollisuus oppia ymmärtämään nuorempiensa kohtaamia ongelmia. Sekä mentori että mentoroitava saavat käsitystä uusista tuulista ja kehityssuunnista. Mentoroinnissa erityisesti keskustelut kokeneen ammattilaisen kanssa syventävät näkemystä opetettavaan asiaan ja siten tukevat oppimista.

- Mentorointi ei vapauta meiltä yhtään resursseja. Näin alkuvaiheessa tapahtuu ehkä juuri päinvastoin. Uskon kuitenkin, että kun toiminta saadaan voimallisesti käyntiin ja jollain tavoin vakioitua, niin hyödyt ylittävät siihen laitetut panokset.

Arvion mukaan mentorointikokeiluun menee tänä vuonna (2020) noin 10000 euroa. Se on Huhtamellan mukaan pieni summa verrattuna hyötyihin. Kuluja muodostuu mentoreiden päivärahoista sekä matka- ja majoituskuluista. Mentorit tulevat kotoaan ympäri Suomen jakamaan tietoa ja kokemusta palveluksessa oleville aliupseereille, jotka ovat täydennyskoulutuksessa Maasotakoulussa Lappeenrannassa. Aliupseerit ovat eri joukko-osastoista ympäri Suomen hekin.

- Uskon, että Jalkaväkikoulun oma henkilökunta voi myös saada uusia näkökulmia opetukseen ja kasvatukseen mentoritoiminnan kautta. Täytyy muistaa, että toimintaan osallistuvilla mentoreilla on yhteensä satojen vuosien kokemus työelämästä ja palveluksesta Puolustusvoimissa. Uskon, että se siivittää meitä yhdessä vielä pitkälle, everstiluutnantti Huhtamella toteaa.

Aliupseeri odottaa mentorilta oppia ja kokemusten jakoa

Kersantti Eveliina Haiko Karjalan prikaatista osallistuu mentorointikokeiluun mentoroitavana eli aktorina. Hän on aliupseerien täydennyskoulutuksessa Maasotakoulun Jalkaväkikoulussa.

- Mentori kykenee jakamaan valtavan määrän hiljaista tietoa ja avartamaan nuoren työntekijän näkemyksiä omasta toiminnastaan ja työstään. Haluan päästä sisäistämään mahdollisimman paljon mentorin pitkän ja monipuolisen työuran mukanaan tuomaa ammattitaitoa.

"Odotan, että mentori on leppoisista eläkepäivistään huolimatta ajan hermolla."

- Kun mentorointi toteutetaan pienryhmissä, saadaan keskusteluun liitettyä myös vertaisten näkökulmia ja kokemuksia. Meillä kurssilaisillakin on monipuolisia taustoja ja kokemusta, joten toimimme osittain myös toistemme mentoreina, kersantti Haiko kertoo.

- Odotan, että mentori on pitkästä urastaan ja leppoisista eläkepäivistään huolimatta ajan hermolla, ja osaa keskustelussa suhteuttaa kokemuksensa nykypäivään, ja on myös kiinnostunut nuoremman sotilaan työtehtävistä.

- Mentoroinnissa tulee varmasti itselle ahaa-elämyksiä oman toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Mentorin kertoessa esimerkkejä omasta urastaan, voin peilata tapahtumia omaan työhöni ja käyttäytymiseeni työympäristössä.

Kersantti Haiko on sitä mieltä, että vanhempia ja ammattitaitoisempia ihmisiä täytyy arvostaa.

- Heidän kokemuksensa on arvokasta oppia. Toki on kuulijan vastuulla soveltaa oppeja omaan toimintaansa.

Vaikka pääpaino on mentoroitavan oppimisella, myös mentorilla on mahdollisuus kehittyä ja saada uutta näkökulmaa omaan toimintaansa.

- Molemmat osapuolet voivat peilata toisen kokemuksia ja saada uusia oivalluksia, Haiko toteaa.

Puutteet pitää huomata pian

- Mentorointi perustuu hyvään vuorovaikutukseen ja luottamukseen. Näiden asioiden puute tulee huomata mentoroinnin alkuvaiheilla, mahdollisimman pian. Jos mahdollista, voidaan koettaa rakentaa mentorin ja aktorin välistä suhdetta uudelleen ja paremmaksi. Kuitenkin vaihtoehtona on usein myös vaihtaa mentoria kokonaan. Mentorointikeskusteluissa on hyvä olla myös jokin tavoite. Tämä vaatii molemmilta osapuolilta sitoutumista asiaan. Jos toinen tai molemmat osapuolet eivät ole valmiita sitoutumaan toimintaan, on syytä pohtia mentoroinnin tarpeellisuutta, Haiko tuumaa.

Kersantti Haiko on ollut 1,5 vuotta perusyksikössä kouluttajana.

Rynnäkkökiväärin lipas paikoillee, laita!

- Koen osaavani hyvin työssäni tarvittavat koulutusaiheet. Kuitenkin haluan kehittää osaamistani ilmatorjunnan taistelunjohdossa, voidakseni toimia tulevaisuudessa ammattitaitoisena jaoksen johtajana.

- Varusmiesten esimiehenä ja kouluttajana toimiessa on tärkeää osata kohdata yksilö ja motivoida joukkoa oppimaan. Kiinnostus omaa työtä kohtaan ja omatoiminen opiskelu luonnollisesti lisää ammattitaitoa, vaikka kuitenkin tärkeimmät opit tulevat kokemuksen kautta, Haiko pohtii.

´