Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko
Maavoimat

Ammattimainen toiminta suomalaisten vahvuutena Libanonissa

Maavoimat 29.4.2016 14.50
Tiedote

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) peruskirjan kuudes luku käsittelee riitojen rauhanomaista selvittelyä. Tähän lukuun perustuu YK:n alainen rauhanturvaaminen.

UNIFIL-operaatio on esimerkki perinteisestä rauhanturvaoperaatiosta, jossa operaation mandaatti määrittelee tehtävät. Voimankäyttörajoitukset perustuvat tehtävien luonteeseen. Rauhanturvaoperaatiossa toimintaa evaluoidaan ja havainnoista raportoidaan.

UNIFIL:in suomalais-irlantilainen pataljoona on alueellaan Etelä-Libanonissa ammattitaitoisena pidetty rauhanturvajoukko. Se on myös operaation ainoa monikansallinen pataljoona. Pataljoona toteuttaa operaatiossa päätöslauselman 1701 (2006) mukaisia tehtäviä, joita ovat vihollisuuksien lopettamisen valvonta sinisen linjan alueella, Libanonin asevoimien ja paikallisviranomaisten tukeminen sekä paikallisväestön avustaminen.

Alueen valvontaa tehdään partioimalla. Pataljoona on saavuttanut täyden operatiivisen toimintavalmiuden (full operational capability, FOC) määrätyssä ajassa ja se on suorittanut mandaatin mukaisia tehtäviään hyvällä tasolla.

-Joukot toimivat erinomaisesti ja olemme täyttäneet oman vuoromme. Seuraavan rotaation on hyvä jatkaa tästä, kertoo pataljoonan komentaja everstiluutnantti Kari Kaakinen.

Porin prikaatin Kriisinhallintakeskuksen toteuttamassa rotaatiokoulutuksessa luodaan perusteet yhteisille toimintatavoille suomalaisten ja virolaisten kesken. Toimialueella käytännöt yhteensulautetaan irlantilaisen joukon kanssa. Kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen harjoittelun myötä luodaan yhteissopivuus niin kotimaassa kuin kriisinhallintaoperaatioissa maailmalla.

Yhteensopivuuden muodostaminen vaatii eri rajapintojen tunnistamista ja päivittäisiä havaintoja. Suoritus- ja yhteistoimintakyky on suomalais-irlantilaisessa pataljoonassa luotu niin sisäisellä harjoittelulla kuin yhteistoimintaharjoittelulla muiden pataljoonien, sektorin reservijoukkojen (SMR) ja operaation komentajan reservijoukkojen (FCR) kanssa. Lessons identified – lessons learned -prosessi tuo palautetta myös kotimaan päähän. Tuloksena on parhaat toimintatavat kunkin toimivan joukon käyttöön.

Onnistumisesta kertovat osaltaan laadukas havaintojen raportointi ja toiminnan arviointi. Havainnot ja raportointi esimerkiksi ylilennoista tai aseistetuista henkilöistä sinisen linjan alueella perustuvat päätöslauselman 1701 (2006) mukaisiin tehtäviin.

Pataljoona raportoi havainnoistaan ylemmille esikunnille ja sen harjoituksia evaluoidaan. Pataljoona on saanut jatkuvasti hyvää palautetta suoritustasostaan eri harjoituksista.

-COMBINEX II oli tämän rotaation (215) viimeinen iso harjoitus ja se toteutettiin pataljoonan omasta aloitteesta.

Pataljoona on ollut aktiivinen siviili-sotilasyhteistyön (CIMIC) saralla. CIMIC-projektien rooli rauhanturvaoperaatiossa on tukea sotilastoimintaa eli olla tukitehtävänä päätehtäville. Projekteilla luodaan UNIFIL:ssa päätöslauselman 1701 tavoitteiden mukaisesti edellytyksiä sille, että paikallisväestö voisi palata alueelle.

Teemoina suomalais-irlantilaisen pataljoonan avustusprojekteissa ovat tänä vuonna vesi ja sähkö. CIMIC-toiminnalla luodaan edellytyksiä yhteiskunnalle, jotta se voi kehittyä pidemmällä aikajänteellä. Toisaalta projekteilla sitoutetaan kuntia kehittämistyöhön ja rohkaistaan kansalaisia ja toimijoita ottamaan vastuun itsestään.

Osa projekteista toteutetaan ulkoministeriön tai muun kansallisen rahoituslähteen erillisbudjetista operaatiolle kohdennetulla summalla, osa tehdään matalakustanteisesti. Kuluneena vuonna pataljoona on muun muassa pitänyt ensiapukoulutusta paikallisille ja käyttänyt esimerkiksi nostureitaan kertaluontoisissa avustustilanteissa.

Yhteistyötä tehdään myös MIMIC-toimintana (military-military-cooperation). Päätöslauselma 2236 loi käsitteen strateginen dialogi, jonka viitekehyksessä ulkoministeriö tukee Libanonin asevoimia suomalais-irlantilaisen pataljoonan kautta.

-Toteutamme täällä poliittisen päätöksenteon mukaisia tehtäviä. Sotilaallinen kriisinhallinta on yksi poliittisen vaikuttamisen välineistä.

Sodasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta ja edelleen alueen infrastruktuurissa on tietyt peruspuutteet olemassa koskien esimerkiksi vesi- ja sähköverkostoja. Toisaalta maassa on viime kesästä asti vallinnut jätekriisi, johon haetaan poliittista ratkaisua edelleen.

UNIFIL