Ammunnoilla osoitettiin suorituskykyä ilmapuolustusharjoituksessa 2/18
Ammuntojen valmistelu aloitettiin toukokuussa ilmapuolustusharjoituksessa 1/18. Suunnittelun perusta on ampuvien järjestelmien kartoittamisessa. Tähän vaikuttavat joukkotuotannossa olevat yksikkötyypit sekä kertausharjoitettavat joukot. Harjoituksen ampumavaihe mitoitettiin suunnitteluvaiheessa viiden päivän mittaiseksi.
Suunnittelussa otettiin huomioon syksyn harjoituksen vaihtelevat olosuhteet ja ammunnoille pyrittiin varaamaan riittävästi varapäiviä. Suunnittelua jatkettiin elokuussa ilmapuolustusharjoituksen suunnittelutilaisuudessa Tikkakoskella. Tilaisuudessa laadittiin päivittäinen ampumasuunnitelma, maalitoimintasuunnitelma ja ammuntoihin liittyvät yksityiskohdat selvitettiin eri toimijoiden kanssa. Suunnittelutilaisuuden jälkeen laadittiin ampumakäskyt ja ilmatilanvaraukset. Marraskuussa kaikki oli valmiina.
Harjoituksen ampuvaiheen järjestämiseen osallistuu yli 100 oman alansa ammattilaista eri toimialoilta. Huolto, pelastus, lääkintä, turvallisuus, tarkkailu, lennätys, johtamisjärjestelmä, helikopteriosasto, merivalvonta, ilmavoimien taistelunjohtajat ja esikunta. Kaikkia edellä mainittuja tarvitaan onnistuneen ampumavaiheen järjestämiseen. Harjoituksessa ammuttiin kolmella ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä, ilmatorjuntakonekivääreillä ja 23mm Ilmatorjuntakanuuna 61:llä ja 95:lla. Osa harjoitusjoukoista ampui myös ryhmän hyökkäysammunnan. Ilmavoimat toteuttivat harjoituksessa ilmataisteluohjusammunnan.
Ilmatorjuntaohjus 12 joukkotuotantoyksikkö aloitti ammunnat keskiviikkoaamuna haastavissa olosuhteissa. Henkilöstö ja järjestelmä osoittivat suorituskykynsä ja ammunta onnistui suunnitelman mukaisesti. Torstaina sääolosuhteiden vuoksi ammuntojen läpivientiä jouduttiin muuttamaan ja ammuntoja lykättiin perjantaille. Onneksi ampumasuunnitelma oli joustava ja riittävän tarkkojen ilmatieteenlaitoksen säätietojen avulla pystyttiin jokaiselle järjestelmälle löytämään paras mahdollinen ampuma-aika. Perjantaina Ilmatorjuntaohjus 05 aloitti päivän onnistuneesti ampumalla osuman SNIPE-maalilennokkiin. Ilmavoimien ammunnanjälkeen ammunnanjohtotornissa olivat ihmiset pelkkää hymyä. Ilmavoimien ammunta vaatii puolustushaarojen tarkkaa yhteistoimintaa ja osoittaa yhteistä suorituskykyä. Ilmatorjuntaohjus 15 ammuntojen mielenkiinto keskittyi järjestelmän ensimmäisiin pimeäammuntoihin Suomessa. Ammunnasta saatujen kokemusten perusteella ITO15-taistelijat vaanivat jatkossa pimeässäkin.
Ammusaseet osoittivat toimivuutensa koko harjoituksen ajan. Olosuhteista riippumatta kaikilla ammusaseilla ammuttiin jokaisena päivänä. Panssariprikaatin aliupseerikoulun tykkilinja antoi näytöt ammattitaidosta, jonka voimalla on helppoa lähteä kohti alikersanttiylennystä ja alokkaiden vastaanottamista tammikuussa. Harjoitukseen osallistui myös kertausharjoitusyksikkö 23ITK61/95 kalustolla. Reserviläisten taidot olivat hienosti tallella. Maalilennokissa oleva osumaindikaattori lähetti ammunnan johtoon sellaisia osumatietoja että pieni maalilennokki pysyi ilmassa puhtaasti tuurilla. Lopulta se tippuikin.
Ammunnat osoittivat että ilmapuolustuksen vahvuus on monipuolinen kalusto, jolla voidaan toimia hyvin erilaisissa sää ja valaistusolosuhteissa. Henkilöstön korkean ammattitaidon ansiosta toiminta on turvallista ja ammuntojen tavoitteet saavutetaan.
Ammuntojen johtaja
Kapteeni Jaakko Jokela
