Ammusilmatorjunnan tulivoimaa

Valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus (IPH) Lohtajalla on ilmatorjuntajoukoille aina odotettu koulutuksen huipentuma.  Harjoituksessa päästään ampumaan kovapanosammuntoja ja toteuttamaan taistelu- ja torjuntaharjoituksia todenmukaisissa ja haastavissa maalitilanteissa yhdessä kaikkien ilmapuolustukseen osallistuvien joukkojen kanssa. 

Käynnissä olevan ampumavaiheen ammunnat suoritetaan haastaviin maalitilanteisiin, mutta turvallisesti. Tätä varten on harjoiteltu ja nyt osaaminen näytetään! On erittäin hienoa nähdä kehittymishakuisia ja täynnä tarmoa olevia ilmatorjuntataistelijoita!  

Helsingin ilmatorjuntarykmentistä harjoitukseen osallistuu joukkoja kaikista perusyksiköistä. Panssari-ilmatorjuntapatterin aliupseerikoulun oppilaat ovat suorittaneet ammuntoja 35ITK88 automaatti-ilmatorjuntajärjestelmällä. 35ITK88 on tehokas ja tarkka kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa ja tässäkin harjoituksessa osa ammunnoista on suoritettu pimeällä. Lisäksi yksikkö on ampunut ammuntoja ITPSV90 Marksman-ilmatorjuntapanssarivaunulla, 23ITK95-järjestelmällä ja ilmatorjuntakonekiväärillä. ITPSV90 on varustettu kahdella 35mm Oerlikon ilmatorjuntakanuunalla, jotka ovat samankaltaisia 35ITK88 aseen kanssa. ITPSV90:lla on erinomainen liikkuvuus ja suoja, joten se soveltuu hyvin mekanisoitujen joukkojen tukemiseen. 

Edellä mainittujen lisäksi Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston joukot ovat suorittaneet ammuntoja 23ITK61 ”Sergei” kalustolla, joten voidaan todeta, että ilmatorjunnan kaikki ammusasejärjestelmät ovat olleet edustettuina. R4 tuliasema-alueella on sananmukaisesti taivas täyttynyt panssarilaukauksista ja sirpalekranaateista. Ampumakoulutus on toteutunut nousujohteisesti ja asetetut koulutustavoitteet on saavutettu. Ammusilmatorjuntayksiköt ovat tärkeä osa Suomen ilmapuolustusta. Ammusilmatorjuntajärjestelmien elinkaaret ovat osoittautuneet pitkiksi ja niiden suorituskyky on kyetty ylläpitämään ja modernisointien avulla kasvattamaan. Ajan myötä myös koulutusjärjestelmät ovat myös kehittyneet ja ampumakoulutusta kyetään tehostamaan ajanmukaisilla simulaattorijärjestelmillä. Osaavien joukkojen operoimina järjestelmien suorituskyky on korkea ja se voitiin taas kerran todeta.

Ilmapuolustusharjoitus on kuitenkin vasta alussa ja kun kovapanosammunnat on suoritettu alkaa harjoituksen ilmaoperaatioiden torjuntavaihe, joka tuo uusia aikaisemmin kokemattomia haasteita joukoille. Ilmaoperaatioiden torjuntavaiheessa harjoitellaan koko ajan haastavammiksi muuttuvien hyökkäyksellisten ilmaoperaatioiden torjuntaa ja harjoitusvastustajina ovat muun muassa oikeat monitoimihävittäjät. Taisteluvaiheen maalitoiminta vaikeutuu asteittain ja jokainen torjuntaharjoitus analysoidaan huolellisesti joukkojen omien havaintojen, datatallenteiden ja analyysityökalujen avulla.  Tavoitteena on oppia omasta toiminnasta siten, että seuraavan ilmaiskun aikana ollaan entistä parempia. 

Ilmaoperaatioiden torjuntavaiheessa keskeinen rooli tulee olemaan kaikilla ilmapuolustuksen tulenkäytön ketjuun kuuluvilla joukoilla. Helsingin ilmatorjuntarykmentistä ilmaoperaatioiden torjuntavaiheeseen osallistuu edellä mainittujen lisäksi muun muassa ITTKAJ95M (Ilmavalvontatutkajaos 95M) ja ITLKIR06 (ilmatorjunnan linkkiryhmät) Johtokeskuspatterista sekä ITOPTRI12 (Ilmatorjuntaohjuspatteri 12) 2. ohjusilmatorjuntapatterista. 

Toivotan kaikille joukoille menestyksekästä ja turvallista harjoitusta.

Everstiluutnantti Pasi Seppälä
Helsingin Ilmatorjuntarykmentin komentaja