Arkiratkaisut sotilaallisena johtamisjärjestelmänä

Älypuhelimet, puhelimiin ladattavat sovellukset ja sovelluksiin liittyvät pilvipalvelut ovat erottamaton osa suomalaista digiyhteiskuntaa. Luotamme ja nojaamme nykyteknologian tarjoamiin arjen ratkaisuihin, koska ne kulkevat taskuissamme ja ovat jatkuvasti saatavilla Internetin kautta. Siviilielämän mullistanut digitalisaatio koskettaa yhtä lailla Puolustusvoimia ja sotilaallista maanpuolustusta. Asevelvollisuusarmeijalle arjen päätelaitteet ja digitaaliset palvelut ovat mahdollisuus, mutta myös uhka, jollei niiden sotilaallista käyttöä harjoitella. Lue Maavoimien tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tatu Tahkokallion artikkeli aiheesta:

Tavoitteena toimiva johtamisjärjestelmä

Kaartin jääkärirykmentti johti Kehä 220-harjoituksen syyskuussa 2020. Sen tavoitteena oli kokeilla ja selvittää soveltuvatko arjen ratkaisut (AR) joukkojen johtamisjärjestelmäksi. Erityisiä kiinnostuksen kohteita olivat joukkojen kyky perustaa arjen ratkaisut eli AR-johtamisjärjestelmä, järjestää käyttäjätuki sekä ratkaisujen tilanteenmukainen käyttö. 

AR:n loppukäyttäjinä toimivat varusmiehet, reserviläiset ja Puolustusvoimien henkilökunta, kun paikallisjoukot ja sen alaiset perusyksiköt johtivat toimintaansa ensisijaisesti älypuhelimiin ladatuilla sovelluksilla ja ratkaisuilla.

Harjoituksessa hyödynnettiin mahdollisimman laajasti taistelijoiden henkilökohtaisia päätelaitteita, koska näin toimittaisiin todennäköisesti myös poikkeusoloissa. Oman päätelaitteen käyttö edellytti kirjallisen suostumuslomakkeen allekirjoittamista, jota vasten kukin käyttäjä kuittasi pre-paid SIM-kortin harjoituksen ajaksi käyttöönsä. Pre-paid -liittymällä katettiin AR-käytöstä syntyneet datakustannukset. 

Konseptin suunnittelu alkoi

Kokeilu sai tuulta purjeisiinsa huhtikuun lopussa vuonna 2020, kun majuri Matti Sirkkola Kaartin jääkärirykmentistä ja allekirjoittanut aloittivat arjen ratkaisut- eli AR-konseptin suunnittelun.

Aivan aluksi oli tarpeen asettaa kokeilutoiminnalle tavoitteet ja hahmotella käyttötapaukset, joita arjella haluttiin ratkoa. 

Tämän jälkeen laadittiin tutkimuskysymykset ja konseptikuvaus, jonka keskeistä sisältöä olivat arjen ratkaisuihin liittyvät toimintatapamallit ja tekninen arkkitehtuuri. Lopulta kokonaisuus esiteltiin harjoituksen johdolle ja harjoituksen johtaja hyväksyi konseptin.

Kaartin jääkärirykmentin aktiivireserviläisistä koottiin tiimi, jonka tehtävänä oli koostaa arjen ratkaisuista toimiva kokonaisuus. Tukea saatiin Kaartin johtamisjärjestelmäsektorilta, joka kasasi palvelinalustat paikallisesti asennettavia ratkaisuja varten sekä Pääesikunnalta, joka mahdollisti tarvittavat pienhankinnat. Kokeilua tuki myös kaksi Suomessa toimivaa yritystä, joiden ohjelmistoratkaisut saatiin vastikkeetta käyttöön. Näistä toista käytettiin pilvipalveluna ja toinen asennettiin omille palvelimille. 

Kesälomakauden aikana tiimin jäsenet käyttivät satoja tunteja vapaa-aikaansa tutustumalla ja asentamalla mm. open-source -pohjaiset ratkaisut paikallisiksi palveluiksi. Edelleen ryhmä tutki mahdollisuutta hyödyntää älypuhelimien etähallintapalvelua perustamisen tukena. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin, koska pre-paid SIM-korttien jako olisi mutkistanut etähallintapalvelun käyttöönottoa ja hidastanut perustamista. Hieman ennen varsinaista paikallispuolustusharjoitusta tiimi kokoontui valmisteluharjoitukseen, jonka kuluessa tehtiin AR-viestiperusteet, suoritettiin loput tietoliikenne- ja ratkaisuasennukset, testattiin palvelut päästä päähän ja valmisteltiin joukoille kuitattavat henkilökohtaiset ja joukkokohtaiset materiaalit. 

Tukihenkilöiden rooli tärkeä

Harjoitukseen suunniteltujen arjen ratkaisujen tiedettiin olevan suurelle osalle käyttäjistä uusia ja näiden soveltaminen sotilaalliseen toimintaan todennäköisesti vierasta. Tämän vuoksi kustakin yksiköstä tunnistettiin 2-3 arjen ratkaisut -tukihenkikilöä, eli AR-tukihenkilöä, jotka kutsuttiin vapaaehtoiseen harjoitukseen ennen varsinaisen sotaharjoituksen alkua. Koulutustilaisuudessa esiteltiin AR-konsepti kokonaisuudessaan ja käyttötapauksiin soveltuvat ratkaisut yksitellen. Kukin tukihenkilö asensi viimeistään tässä vaiheessa tarvittavat sovellukset matkapuhelimeensa ja suoritti yhteyskokeilut. 

Koulutuksessa tuli hyvin esille koulutettavien henkilöiden tietojen ja taitojen sekä hallussa olevien henkilökohtaisten päätelaitteiden kirjo. Siksi AR-tiimi päätti, että se johtaa perustamistoimet itse ja käyttää AR-tukihenkilöitä apukouluttajina. Valinta osoittautui järkeväksi, koska yhtä perusyksikköä lukuun ottamatta kaikki AR-perustamiset saatiin toteutettua 60 minuutin määräajassa eikä harjoituksen läpivienti vaarantunut. 

Ratkaisut tositoimissa

Ryhmätasolle viety taktinen PTT-puhe (push-to-talk) toimi palveluna varsin hyvin. Taktisen puheen käytettävyyttä edistettiin jakamalla sotilaspoliisikomppanialle ja maakuntakomppanialle joukkokohtaisena materiaalina Bluetooth PTT-tangentit ja langalliset kaikuputki-kuulokemikrofonit. Näiden avulla komppaniaa kyettiin johtamaan priorisoiduilla komento- ja joukkuekanavilla ilman, että puhelinta tarvitsi välttämättä kaivaa taskusta esille. Puhe oli päästä-päähän salattua matkapuhelinverkossa välitettävää IP-dataliikennettä. Perinteisten puhelujen kaltaisia salattuja IP-puheluja hyödynnettiin harjoituksessa vain vähän.  

Pikaviestijärjestelmä tarjosi mahdollisuuden käyttäjien välisiin suoriin keskusteluihin sekä ryhmäkeskusteluihin. Viesteissä oli mahdollista lähettää tekstin lisäksi kuvia, videoita ja muita tiedostoja. Erityisen hyödylliseksi käyttäjät kokivat mahdollisuuden luoda tehtäväkohtaisia keskusteluhuoneita. Vaikka pikaviestijärjestelmän käyttöliittymä ei juurikaan poikennut tutusta WhatsAppista, osalle käyttäjistä sovellus tuntui monimutkaiselta ja palautteessa peräänkuulutettiin helppokäyttöisten ja yksinkertaisten sovellusten tärkeyttä. 

Tilannekuva antoi tosiaikaista tietoa taistelijoiden liikkeestä yksiköiden komentopaikoille sekä pataljoonan esikuntaan. Sijaintitietoja oli mahdollista tarkastella yksiköittäin, joukkueittain tai jopa taistelijatasolla. Karttamerkintöjen avulla esim. aluevalvontatehtävässä oleva sotilaspoliisipartio kykeni välittämään tiedusteluhavainnon suoraan komentopaikalle. Havaintoon liittyvä valokuva saatettiin lähettää samanaikaisesti pikaviestinä. 

Tiedostonjakopalvelun käyttö harjoituksessa keskittyi julkisten dokumenttien jakamiseen. Tähän oli hyvä syy: ratkaisussa ei ollut käytössä tiedostojen salausta, ts. tiedostot tallentuivat palvelimelle selkokielisinä ja ratkaisulta puuttui turvaluokitus.  

Arjen tulevaisuus

Jokainen käyttäjä vastasi omasta älypuhelimestaan. Tietoon ei tullut ainuttakaan älypuhelimen katoamista tai rikkoutumista. Pieni osa joukkokohtaisesta materiaalista sen sijaan meni rikki. Edellisen perusteella voinee suositella, että tulevaisuudessa hyödynnetään entistä enemmän taistelijoiden omia arjen välineitä.

AR-tukihenkilöt osoittautuivat kullan arvoisiksi. Palautteen perusteella heitä tarvittaisiin useampia, vähintään yksi jokaiseen ryhmään. Arjen ottaminen osaksi arkista harjoitusrytmiä niin varusmies- kuin reserviläiskoulutuksessa voisi edistää arjen ratkaisujen käytön yleistymistä ja kasvattaa osaamista. Esimerkiksi Kaartin jääkärirykmentissä ei ole tavatonta, että varusmiehet hyödyntävät jo nyt harjoittelussaan pikaviestisovelluksia.

Parasta, mitä arki voi tarjota on ketteryys, jota tarvitaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Havaintojen mukaan nuorilla taistelijoilla on riittävästi mielikuvitusta sopeuttaa ja hyödyntää arjen ratkaisuja sotilaallisiin tarkoituksiin. Itse luodut tehtäväkohtaiset ja lyhytkestoiset pikaviestiryhmät kuten “Katiskat mereen” tai “Tulkaa kattoo esitystä” lienevät hyviä esimerkkejä tällaisesta luovuudesta.

Arjen ratkaisujen käyttöön liittyy myös innovointi, joka ei edellytä “nörtteyttä” tai ohjelmointitaitoja. Innovaatio voi parhaimmillaan tarkoittaa uutta tapaa soveltaa tai yhdistellä olemassa olevia ratkaisuja. Esimerkiksi Kehä 20 -harjoituksessa AR-tukihenkilöiden ja AR-tiimin päivittäinen tilannekatsaus pidettiin pikaviestihuoneessa, jossa kukin taho sai omalla vuorollaan joko kirjoittaa tai kopioida-sijoittaa valmistelemansa katsaustekstin muiden nähtäväksi.       

Päättyneen harjoituksen perusteella voisi olettaa, että arki löytää paikkansa paikallispuolustusjoukoissa ensin tukevana ja vasta ajan myötä pääjohtamisjärjestelmänä. Tällaista ajatuskulkua tukevat havainnot, joissa paineen alla joukko oli taipuvainen palaamaan entuudestaan tuttujen järjestelmien käyttäjäksi (esim. VIRVE). Jää nähtäväksi, miten tilanne muuttuu, jos vaihtoehtoisia järjestelmiä ei lainkaan ole käsillä.   

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen

Arjen ratkaisujen tulevaisuus sotilaallisessa viitekehyksessä on ilmeisen valoisa. Kokeilun perusteella näyttäisi, että arjella on sopivissa olosuhteissa edellytykset toimia sekä esikunnan ja perusyksikköjen välisenä että perusyksikköjen sisäisenä johtamisjärjestelmänä. Yhtä kaikki, digitalisaatio on tullut jäädäkseen.   

Artikkelin kirjoittaja Tatu Tahkokallio:

•    Toimii Maavoimien tutkimuskeskukseen vastikään perustetussa erikoistutkijan virassa virkapaikkana Hamina.

•    Hän aloitti tehtävässä syksyllä 2020.

•    Erikoistutkijan tärkeimpiä tehtäviä on tukea koko Maavoimien tutkimuskeskusta tutkimusten ja kenttäkokeiden metodi valinnoissa sekä niiden käytössä. Näiden lisäksi tutkijan rooliin kuuluu mm. yhteistyön edistäminen yliopistojen ja puolustusteollisuuden eri toimijoiden kanssa.    

•    Tahkokallio on siviilikoulutukselta sähkötekniikan diplomi-insinööri ja tekee työn ohessa arjen ratkaisuihin liittyvää väitöskirjatutkimusta MPKK:n operaatiotaidon ja taktiikan laitokselle.

•    Vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa hän on toiminut vuodesta 1995 saakka. Tahkokallion oma aselaji on viesti ja sotilasarvolta hän on reservin vänrikki.

Tahkokallio palkittiin MPK:n Vuoden kouluttajana 2020

"MPK:n vapaaehtoisten toimijoiden ja henkilökunnan keskuudesta valitaan vuosittain kolme aktiivisesti ja oma-aloitteisesti toiminutta henkilöä tai ryhmää. Lämpimät onnittelut valituille!

Vuoden kouluttaja 2020 Tatu Tahkokallio: Vuoden kouluttaja on henkilö, joka on viimeaikaisella toiminnallaan osoittanut erityistä ansiokkuutta ja oma-aloitteisuutta ja vaikuttanut merkittävästi MPK:n koulutuksen kehittämiseen.

Tatu Tahkokallio on ollut merkittävässä asemassa kehittämässä johtamisjärjestelmä- ja viestikoulutusohjelman Arjen välineet -opetuskokonaisuutta. Tahkokallio on myös ansioitunut muun muassa Arjen välineet -webinaarien toteuttajana sekä luennoitsijana ja kouluttajana keskitetyssä kouluttajakoulutuksessa. Kouluttajana hän on aina valmis osallistumaan aktiivisesti kehitystyöhön sekä varsinaiseen koulutukseen."

(Ote Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n tiedotteesta 17.12.2021.) Linkki MPK:n tiedotteeseen MPK:n nettisivuille: MPK:n vuoden kouluttaja, viestijä ja toimihenkilö 2020 - MPK

Maasotakoulu ylpeänä onnittelee erikoistutkijaansa Tatu Tahkokalliota!

Artikkeli on julkaistu aiemmin Maasotakoulun joukko-osastolehdessä Maasoturi 2/2020, joka ilmestyi 6.12.2020. 

Maavoimien tutkimuskeskus on yksi Maasotakoulun joukkoyksiköistä.