Aselajien yhteistoiminnan johtaminen
-Komentopaikoilla ja esikunnissa muodostetaan ja jaetaan tilannekuvaa, arvioidaan tilanteenkehittymistä ja johdetaan joukkoja ennakoivasti halutun loppuasetelman saavuttamiseksi, kertoo Alueellisen yhtymäharjoituksen ITÄ2 Karjalan jääkäripataljoonan esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Ari Määttä johtamisen tavoitteesta taistelutilanteessa.
Maavoimien taistelu perustuu vaikutusperusteiseen operointiin ja taisteluun kaikilla johtamisen tasoilla. Taistelussa joukkojen ja asejärjestelmien käyttö koordinoidaan halutun loppuasetelman saavuttamiseksi.
Toimivat johtamisjärjestelmät
Taistelun tavoitteena on lamauttaa ja tuhota vastustajan kriittisiä haavoittuvuuksia ja suorituskykyjä koko taistelualueen syvyydessä. Vaikuttamiseen käytetään kaikkia tilanteeseen ja kohteisiin soveltuvia joukkoja ja suorituskykyjä (epäsuoraa tulta, panssarintorjunta-aseita, sulutteita ja elektronista vaikuttamista). Vaikuttamalla vastustajan kriittisiin haavoittuvuuksiin ja suorituskykyihin estetään hyökkäyksen jatkaminen. Vaikutusperusteinen taistelu edellyttää hyvää tilannekuvaa ja tilanneymmärrystä sekä toimivia johtamisjärjestelmiä ja -yhteyksiä.
Johtamista kaikilla eri tasoilla
-Vaikutusperusteinen taistelu edellyttää aselajien ja toimialojen suorituskykyjen ja joukkojen käytön koordinointia ja johtamista kaikilla johtamisen tasoilla, kertoo everstiluutnantti Määttä.
Karjalan prikaatin johtamassa alueellisessa yhtymäharjoituksessa ITÄ2 harjoitellaan aselajien ja toimialojen yhteistoimintaa ja vaikutusperusteista taistelua prikaati - taisteluosasto - perusyksikkö ja joukkue/jaos -tasoilla. Harjoituksessa oleva prikaatin esikunta (palkattu henkilökunta ja reserviläiset) johtaa ja koordinoi joukkojen ja suorituskykyjen käyttöä ja käskee tehtävät alajohtoportailleen.
Harjoituksen johtaja, Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jari Kallio tarkastamassa harjoituksen johdon toimintaa.
Harjoituksen johtaja, Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jari Kallio tarkastamassa harjoituksen johdon toimintaa.
Taistelujohtokeskus TJK - eri aselajien välinen "ihmislinkki"
- Taistelun tiimellyksessä ei ehkä aina ole helppoa saada yhteyksiä tukeviin aselajeihin tai siihen nimenomaiseen joukkoon, jota sillä hetkellä tarvitaan, kertoo kapteeni Lepistö. -TJK on johtamispaikkalinkki, jonka kautta lähtökohtaisesti otetaan yhteydet ja välitetään pyynnöt ja tarpeet muihin joukkoihin. Me oikeastaan olemme "ihmislinkkejä" aselajijoukkojen välillä. -Tärkeintä meidän työssä taistelujohtokeskuksessa on, että tiedämme, keneltä kysymme ja kenelle välitämme saamamme tiedon, kiteyttää luutnantti Asikainen. -Emme tunne kaikkia aselajeja, mutta meitä auttaa, kun meille kerrotaan, mitä meidän tulee tietää ja näin saamme avaimen yhteistoiminnan onnistumiseen, jatkaa Lepistö. -Kertausharjoituksen aikana harjaannumme sodan ajan tehtäväämme ja aika täällä on hyvin opettavaista. - Harjoitus on hyvän mittainen, sillä jos tämän tiedon yrittäisi puristaa vielä hermeettisempään pakettiin, niin olisi vaikeampaa, arvuuttelee Lepistö. -Opimme käytännössä tehtäviämme teorian tueksi ja täällä meillä on mahdollisuus onnistua, mutta meidän annetaan myös tehdä virheitä ja se on kaikkein paras keino oppia, pohtii Lepistö.
Eri aselajien vilkasta informaation vaihtoa taistelujohtokeskuksella. Luutnantti Asikainen ja kapteeni Lepistö (oikealta).
Joukkotuotannossa olevat joukot harjoittelevat aselajien yhteistoimintaa sodanajan kokoonpanoissaan. Taisteluissa eri aselajien joukkojen toiminta ja vaikuttavuus sovitetaan yhteen vastustajan hyökkäyksen torjumiseksi. Johtamisen painopisteenä on joukkojen johtajien yhteistoiminta harjoitustilanteen edellyttämällä tavalla. Vaativat taistelutilanteet edellyttävät koulutettujen asioiden hallintaa ja kykyä soveltaa niitä. - Johtaminen on komentajan taisteluajatuksen toteuttamista ja tulen ja liikkeen yhteensovittamista. Kun ensimmäinen laukaus ammutaan, suunnitelmat menevät uusiksi, silloin toimitaan tilanteen edellyttämällä tavalla, kiteyttää everstiluutnantti Ari Määttä.
