Hyppää sisältöön

Asevelvollisten monimuotoiset taustat tutuksi tutkimuksella

Maavoimien esikunta
Julkaisuajankohta 30.3.2022 16.24
Tiedote

Suomalainen yhteiskunta ja väestö moninaistuvat. Uudenlainen suomalaisuus muodostuu perinteistä monimuotoisemmasta ja monikulttuurisemmasta väestöstä. Maavoimien esikunnan tutkimuksessa selvitetään, tukeeko varusmiespalvelus maahanmuuttajataustaisten asevelvollisten kotoutumista sekä, miten varusmieskoulutusta ja palvelusolosuhteita voidaan kehittää huomioimaan koulutettavien entistä monimuotoisemmat taustat.

Suomalaisen asevelvollisuuden kehittämistä selvittänyt parlamentaarinen työryhmä korosti vuonna 2021 julkaistussa raportissa, että asevelvollisuusjärjestelmää kehitetään vastaamaan 2020-luvun ja tulevaisuuden tarpeita. Yhdenvertainen ja myönteinen palveluskokemus ovat keskeistä koko järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta. Kehittämisessä huomioidaan Puolustusvoimien operatiiviset tarpeet sekä vahvistetaan järjestelmän tasa-arvoisuutta, maanpuolustustahtoa ja yhdenvertaisuutta. 

Suomessa asuu noin 5,5 miljoonaa ihmistä, joista vuonna 2020 hieman yli 444 000 (8 % väestöstä) oli ulkomaalaistaustaisia. Noin puolet maahanmuuttajista on muuttanut Suomeen perhesyistä tai puolison vuoksi. Työ tai opiskelu ovat olleet Suomeen muuton syinä noin kolmanneksella ja turvapaikan hakeminen tai pakolaisuus noin 10 prosentilla maahan muuttaneista.

Asevelvollisuuden ja maahanmuuttajataustaisten nuorten kototutuminen

Maahanmuuttaja- ja ulkomaalaistaustaisten asevelvollisten suhteellisen osuus asevelvollisista kasvaa. Maahanmuuttaja- tai ulkomaalaistaustaisen nuoren aktiivinen osallistuminen samoihin toimintoihin, esimerkiksi varusmiespalvelukseen, niin sanottuun kantaväestöön kuuluvien kanssa, voi tuottaa mahdollisuuksia onnistuneelle kotoutumiselle. Sitoutuminen ihmisiin ja paikkoihin saavat aikaan tunteen yhteisöön kuulumisesta ja halun ankkuroida oma elämä osaksi sitä. Samalla kantaväestön (esimerkiksi opettajien, Puolustusvoimien kouluttajien ja varusmiesten) asenteet, ajattelutavat ja käytännöt ovat tärkeitä kotoutumiseen ja kuulumisen tunteeseen vaikuttavia tekijöitä.

Asevelvollisilta kerätyn palautteen perusteella varusmiespalveluksen suorittavat nuoret kokevat saamansa koulutuksen laadukkaana ja armeija-ajasta jää myönteinen kokemus. Halua asevelvollisuuden ja varusmiespalveluksen kehittämiseen on. 
-  Haluamme kehittää asevelvollisuutta kiinteänä osana Suomalaista yhteiskuntaa. Pidän tärkeänä, että kehittämistyössä on käytettävissä laadukasta ja tutkittua tietoa, kiteyttää maavoimien koulutuspäällikkö eversti Hannu Teittinen

Merkittävä apuraha asevelvollisuustutkimukselle

Tämän vuoden syksyllä alkavan tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa Puolustusvoimien koulutuksen ja erityisesti varusmiespalveluksen sekä palvelusolosuhteiden kehittämiseksi eri taustoista tulevien asevelvollisten palvelusmotivaatiota, oppimista, myönteistä maanpuolustussuhdetta sekä maanpuolustustahtoa vahvistavaksi.
- Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä kotoutumisesta ilmiönä ja nuorten suhtautumisesta asevelvollisuuteen sekä varusmiespalveluksen suorittamiseen, kertoo tutkimusalajohtaja, sotatieteiden tohtori Jarkko Kosonen Maavoimien esikunnasta. 

Maanpuolustuksen kannatussäätiö on myöntänyt Maavoimien esikunnalle 100 000 euron apurahan suomalaisen yhteiskunnan monimuotoistumista ja asevelvollisuutta tarkastelevaan tutkimushankkeeseen. Hanke toteutetaan vuosien 2022–2023 aikana. Tutkimushanketta varten palkataan kaksi tutkijaa Maavoimien esikuntaan Mikkeliin. Rekrytoinnilla täydennetään esikunnan osaamista yhteiskunnallisen tutkimuksen tekemiseen. 
- Haemme tiimiimme osaavia tutkijoita, jotka pääsevät tekemään tutkimusta hyvillä resursseilla. Tämä aihe on kiinnostava Puolustusvoimissa, mutta myös yhteiskunnallisesti, Kosonen pohtii innostuneesti. 

Tutkijoiden rekrytointi on käynnissä ja työpaikkailmoitukset löytyvät mm. valtiolle.fi -palvelusta. Hakuaika kestää maanantaihin 4.4. asti.

Maanpuolustuksen kannatussäätiö 

Maanpuolustuksen kannatussäätiö on toiminut vuodesta 1953 lähtien maanpuolustuksen hyväksi. Säätiön tarkoitus on käyttää omaisuuttaan Puolustusvoimissa tapahtuvaan koulutukseen ja liikuntakasvatukseen, maanpuolustusta edistävään valistus- ja tutkimustyöhön sekä yleistä kansalaiskuntoa kehittävän toiminnan tukemiseen.