Asevelvollisuuden koko urapolku - suomalaisen asevelvollisuuden erityispiirteitä

Suomalainen asevelvollisuus alkaa kutsunnoista. Harva tuleva reserviläinen miettii täysi-ikäistymisen kynnyksellä palvelustaan varusmiespalvelusta ja palveluspaikkaa pidemmälle. Asevelvollisuus kuitenkin jatkuu aina sen vuoden loppuun, kun asevelvollinen täyttää 60 vuotta.

 Tähän ajanjaksoon mahtuu useita eri tehtäviä, joihin asevelvollinen voi myös omalta osaltaan vaikuttaa toimimalla aktiivisesti reservissä ja kouluttautumalla myös siviilissä.

Reserviläisen urapolku alkaa varsinaisesti varusmiespalveluksen päätyttyä, jolloin hänet sijoitetaan Puolustusvoimien poikkeusolojen organisaatioon varusmiesaikaisen tehtävänsä tai osoitetun osaamisensa perusteella. Tähän sijoitukseen asevelvollinen pystyy vaikuttamaan varusmiespalveluksen aikaisilla valinnoillaan. Pääsääntöisesti ensimmäisen kerran reserviläisen sijoituksia tarkastellaan uudelleen, kun joukko johon hänet on sijoitettu, saa uuden jatkosijoituksen. Joukkoja jatkosijoitetaan, jotta operatiivisten joukkojen suorituskykyvaatimukset täyttyvät, mutta myös siksi, että paikallisjoukkoihin saadaan sijoitettua osaavaa reserviä. 

Jatkosijoittamisessa otetaan huomioon reservin harjoituksissa hankitun osaamisen lisäksi myös siviilissä hankitut tiedot ja taidot. Jatkosijoitus on reserviläisen näkökulmasta se ajankohta, jolloin hän voi vaikuttaa omaan urapolkuunsa reservin tehtäväkentässä. Valtioneuvoston puolustusselonteossa 2021 korostettiin suorituskykyisen paikallispuolustuksen osuutta. Paikallispuolustus on laaja kenttä, jonka tehtäviin varusmieskoulutus ei suoraan anna kaikkea vaadittua osaamista. Paikallispuolustuksen kenttään kuuluvat muun muassa niin maakuntakomppaniat kuin perustamisorganisaatiot ja esikuntatehtävät.

Tehtävien laajasta kirjosta johtuen erilaista osaamista ja asiantuntijuutta tarvitaan monelta osa-alueelta. Reserviläisen vuosien varrella hankkima osaaminen esimerkiksi työtehtäviensä kautta vaikuttaa osaltaan sijoituksiin. Tässäkin vaikuttaa myös reserviläisen oma aktiivisuus - yhteydenotto omaan aluetoimistoon saattaa hyvinkin poikia sijoituksen reserviläistä itseään kiinnostavaan tehtävään Puolustusvoimien poikkeusolojen organisaatiossa.

Reservissä voi osaamistaan kartuttaa myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämillä kursseilla ja myöhemmin Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa. Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) välinen tehtävä- ja roolijako selkiytyi, kun vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva laki uudistettiin vuonna 2019. Tehtäväjako toi MPK:n aiempaakin tiiviimmin osaksi paikallispuolustuksen ylläpitämistä ja kehittämistä ja reserviläisten koulutusjärjestelmää. 

MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa (SOTVA) reservissä olevien on mahdollista täydentää sodanajan valmiuksiaan ja siten kehittää osaamistaan eri tehtävissä kuin mihin hänet on varusmiespalveluksessa koulutettu. Peruskurssit ovat kaikille avoimia puolustushaaraan ja aselajiin katsomatta. Koulutuksia on tarjolla jalkaväen koulutusohjelmien, kuten sotilaspoliisi- ja tiedustelukoulutuksen lisäksi muun muassa tykistö- ja pioneeriaselajeissa tai vaikkapa perustamiskeskusten toiminnasta.

 
Reserviläisille on tarjolla monipuolisesti jatko- ja erikoistason koulutusta kaikissa maavoimien aselajeissa.  Nämä eriytyvän koulutuksen kurssit tarjoavat tietyn aselajin erikoiskoulutuksen saaneille reserviläisille mahdollisuuden ylläpitää, päivittää ja syventää aiemmin oppimaansa. Kursseilla keskitytään asejärjestelmien ja välineiden käytön harjoitteluun; nämä ovat taitoja, jotka yksilön on hallittava saavuttaakseen edellytetyt osaamisvaatimukset tavoitteena olevaan sijoitukseen. Kurssit muodostavat nousujohteisia koulutuspolkuja ja tukevat tehokkaasti oman osaamisen kehittämistä ennen kertausharjoituksia ja niiden välissä.  Jatkokursseille osallistuminen vaatii pääsääntöisesti sitoutumista ja koulutuspolkuun kuuluvat kurssit valitaan räätälöidysti yhdessä paikallisen koulutuspaikan valmiuspäällikön kanssa.

MPK:n valmiuspäälliköt ja Puolustusvoimien vapaaehtoisen maanpuolustuksen upseerit (VMP) tekevät yhteistyötä sopivien henkilöiden sijoittamiseksi SA-organisaatioihin hankitun osaamisen perusteella. Myös Puolustusvoimat voivat lähestyä reserviläistä kirjeellä ja tiedottaa hänelle soveltuvista kursseista osaamisen syventämiseksi.

Tulevaisuudessa on tavoitteena, että Puolustusvoimien sähköisen asioinnin kautta myös reserviläiset pystyisivät hallinnoimaan urapolkuaan aktiivisemmin. Sähköisen asioinnin kautta voidaan luoda reserviläisen ja Puolustusvoimien välille kanava, jossa reserviläinen voi tarkastaa omia tietojaan ja tuoda Puolustusvoimien tietoon hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on löytää oikea reserviläinen oikean tehtävään - näin saadaan joukkoonsa sitoutunut motivoitunut reserviläinen, jotka yhdessä muodostavat suorituskykyisen joukon.