- varusmiespalveluksen monet muodot
Ei pelkkää tetsausta

Johtajaksi, kuljettajaksi, sotilaspoliisiksi vai kenties jotain muuta?

Nämä ovat kysymyksiä, jotka jokaisen alokkaan päässä pyörivät peruskoulutuskauden taittuessa kohden loppuaan. Alokasaikana käytävien haastattelujen perusteella kunkin varusmiehen esittämät jatkokoulutustoiveet pyritään toteuttamaan mahdollisimman hyvin. Nyrkkisääntönä yleisesti pidetään, että mitä paremmin alokasajan suorittaa, sitä todennäköisemmin pääsee haluamiinsa tehtäviin. Mitä hyötyjä valitsemastaan koulutushaarastaan voi saada ja mitä siihen pääsemiseen vaaditaan?

Tammikuussa palveluksensa aloittaneista lähes 20%  tullaan valitsemaan palvelusajaltaan 347 päivän mittaiseen johtajakoulutukseen. Aliupseerikurssin ensimmäisen osan jälkeen noin viidennes tulevista johtajista jatkaa reserviupseerikouluun.

- Johtajakoulutukseen haluavalta vaaditaan ennen kaikkea kyvykkyyttä ja motivoituneisuutta. Näitä molempia mitataan alokasaikana kirjallisien kokeiden ja taistelijan perustutkinnon muodossa. Aliupseerikouluun valituksi tulemiseen vaikuttavat totta kai myös muut P-kauden harjoituksissa annetut näytöt, kertoo kapteeni Marko Saarela Porin prikaatin koulutusosastolta.

Johtajakoulutuksessa saatuja taitoja voi hyödyntää lukuisissa elämän tilanteissa:

- Koulutuksen avulla oppii ohjaamaan ihmisjoukkoja ja toimimaan ryhmässä. Tavallista työelämää ajatellen tärkeä hyöty on se, että ymmärtää mitä työpaikan pomolta voidaan vaatia. Lisäksi johtajakoulutuksen suorittamisesta voi saada opintopisteitä tulevia opiskeluja varten, Saarela täydentää.

Kunkin saapumiserän varusmiehistä noin kolmannes valitaan kuljettajakoulutukseen. Varusmiespalveluksen yhteydessä on mahdollista suorittaa joko kuorma-auto-, yhdistelmäajoneuvo- tai linja-autokortti. Kuljettajakoulutuksen myötä varusmies saa ajokortin ja ammattipätevyyden siviiliin viiden vuoden ajaksi. Palvelusaika kuljettajatehtävissä on 347 vuorokautta, lukuun ottamatta moottoripyörälähettejä ja maastoskootterikuljettajia, jotka palvelevat 165 päivää.

- Perusvaatimuksena kuljettajakoulutukseen pääsemiselle on ennen armeijaa suoritettu B-ajokortti. Lisäksi E-kortin, eli linja-autokortin haluavilta vaaditaan perustason ammattipätevyyden suorittaminen jo ennen armeijaa. Mikäli koulutuksen aikana menettää ajokorttinsa siviilissä, tarkoittaa se armeijan osalta  kuljettajakoulutuksen keskeytymistä, Saarela toteaa.

Näkyvimpinä tehtävinään muun muassa järjestyksenvalvonnasta ja liikenteenohjauksesta eri tapahtumissa vastaavat sotilaspoliisit jaetaan miehistöön ja johtajiin, joista miehistö palvelee 255 ja johtajat 347 vuorokautta. Sotilaspoliisikoulutukseen haluaville järjestetään erilliset haastattelut, joissa testataan soveltuvuutta tehtävään.
Sotilaspoliisit saavat monipuolisen ase- ja ampumakoulutuksen sekä koulutusta mm. erilaisiin voimankäyttötilanteisiin.

- Sotilaspoliisille tärkeää on hyvä henkinen ja fyysinen kunto: pitää pystyä pärjäämään painimisessa edes jossain määrin, jotta sotilaspoliisina voi pärjätä. Mikäli varusmiehen tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu esimerkiksi poliisikoulu, on sotilaspoliisikoulutuksesta varmasti hyötyä. Myös järjestyksenvalvojakurssi kannattaa siinä tapauksessa suorittaa armeijan yhteydessä, Saarela arvioi.

Sotilaspoliisiksi pyrkivältä vaaditaan huumetestisuostumusta sekä nuhteetonta taustaa ilman rikoksia. Tehtävään haluavan on mahdollista erikoistua myös sotakoiranohjaajaksi, johon koulutusta tarjotaan Niinisalossa.

Palvelusajoiltaan sotilaspoliisien kanssa samaan kastiin kuuluvat lääkintämiehet. He suorittavat palveluksensa aikana mm. SPR:n Ensiapu 1- ja 2-kurssit sekä hygieniapassit, eikä heiltä vaadita alalta etukäteisosaamista.

Niinisalossa tarjolla on myös koulutusta minilennokkijärjestelmän lennättämistä varten. Minilennokkialiupseerikurssilla koulutetaan lennättäjiä sekä mekaanikoita Puolustusvoimien käytössä olevilla lennokeille. Palvelusajaltaan 347 vuorokauden mittaisen palveluksen aikana kaikista koulutukseen osallistuvista koulutetaan aliupseereita.

- Minilennokkikoulutukseen haluavien pitää olla kuntoisuudeltaan A-luokkaa, näöntarkkuuden pitää olla normaali ja väriaistin tarkka. Heiltä edellytetään myös englanninkielen osaamista, sillä järjestelmät ovat useimmiten englanniksi, Saarela valottaa.

Teksti ja kuvat: jääkäri Juho Torpo