Erikoisupseerina Helsingin ilmatorjuntarykmentissä

Panssariprikaatissa Helsingin ilmatorjuntarykmentissä koulutetaan ja operoidaan Puolustusvoimien ilmatorjunnan kärkisuorituskykyjä, kuten ITO12- eli NASAMS II FIN -ilmatorjuntaohjusjärjestelmää. Korkean teknologian asejärjestelmät vaativat sotatieteiden taitamisen lisäksi insinööriosaamista. Insinööriyliluutnantti Juha Kylmälä kertoo, millaista on työskennellä erikoisupseerina Helsingin ilmatorjuntarykmentissä. 

Helsingin ilmatorjuntarykmentissä erikoisupseereja työskentelee tietotekniikan, huollon, kunnossapidon sekä asentajatehtävien parissa. Erikoisupseerien työpäivät ovat vaihtelevia ja voivat pitää sisällään esimerkiksi laitteiston testauksia, sotaharjoituksen valmisteluja, yhteistyötä Ilmavoimien kanssa, toimistotöitä sekä koulutusten suunnittelua, valmistelua ja pitämistä.

Insinööriyliluutnantti Juha Kylmälän työ painottuu tietotekniseen osaamiseen erityisesti ITO12-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän parissa. Kylmälän mukaan hänen tehtävänkuvansa on monipuolinen, ja siinä yhdistyvät sopivassa suhteessa tekniikka ja käytäntö. Työpäivät voivat kulua hallilla suunnittelun ja järjestelmien testauksen parissa, mutta myös sotaharjoituksissa. Kylmälä myös kouluttaa työssään Helsingin ilmatorjuntarykmentin henkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä. 

Johtamisjärjestelmäalalta ilmatorjuntaan

Erikoisupseerin tehtävässä voi olla koulutukseltaan insinööri tai diplomi-insinööri. Helsingin ilmatorjuntarykmentissä erikoisupseerin tehtävissä korostuu tietotekniikka, joten harrastuneisuudesta sen tai vaikkapa tutka- ja radiotekniikan parista on etua. Sotilasalan opinnot tai työkokemus eivät ole välttämättömiä, mutta ne luetaan eduksi. Erikoisupseerin tehtävässä on oltava varusmiespalvelus suoritettuna. Varusmiespalveluksen aikainen johtajakoulutus on niin ikään plussaa, mutta koulutuksen voi hankkia myös reservin täydennyskursseilla. 

- Alkujaan olen viestikoulutettu aliupseeri: työskentelin ensimmäiset kymmenisen vuotta opetusaliupseerina johtamisjärjestelmäalalla. Olen suorittanut tietoliikennetekniikan insinööriopinnot työn ohessa, ja valmistuttuani siirryin erikoisupseerin tehtävään ja sittemmin ilmatorjuntaan, Kylmälä kertoo taustastaan. 

Helsingin ilmatorjuntarykmentissä aselajitausta ilmatorjunnassa voi auttaa sisäänajossa tehtävään, mutta toisesta aselajista vaihto ilmatorjuntaan voi virkistää. Kylmälä kertoo aselajinvaihdon viestistä ilmatorjuntaan olleen silmiä avaava:

 - Aselajinvaihto johtamisjärjestelmäpuolelta ilmatorjuntaan oli osaamiseni kannalta oikein hyvä ratkaisu. Johtamisjärjestelmätausta on auttanut erittäin paljon tämän tehtävän oppimisessa, ja ilmatorjunta taas on avartanut näkökulmaa koko puolustusjärjestelmään. Helsingin ilmatorjuntarykmentissä tehdään yhteistyötä myös Ilmavoimien ja Merivoimien kanssa, joten katsantokanta on monipuolinen ja laaja. Aloittaessani tässä tehtävässä sain hyvän ja kattavan perehdytyksen, ja jo perehdytysvaiheessa näkyi Puolustusvoimien vahva koulutusosaaminen sekä erityislaatuinen kalusto.

Vaihtelevaa arkea ja itsensä kehittämistä hyvässä hengessä

Helsingin ilmatorjuntarykmentissä myös erikoisupseerit osallistuvat sotaharjoituksiin. Sotaharjoitusvuorokausia voi kertyä vuodessa paljonkin, ja Kylmälän mukaan sotaharjoitukset tuovat vaihtelua jo itsessään vaihtelevaan työhön sekä tuntuvat palkkapäivinä. Vaihtelua halliarkeen tuovat myös virkamatkat, jotka voivat suuntautua esimerkiksi ulkomaille kansainvälisten harjoitusten valmistelukokouksiin sekä puolustusteollisuuden pariin. Useat erikoisupseerit pitävät yllä myös voimakeinojen käytön oikeuksia ja osaavat paitsi insinööritaidot, myös laajasti sotilaan voimankäytön vaativissakin tilanteissa.

Erikoisupseerin työssä korostuvat jatkuva kehitys, oppiminen ja itsensä kehittämisen mahdollisuudet. Juuri nämä ovatkin syitä, jotka tekevät tehtävästä Kylmälälle mielenkiintoisen.

- Tämä on näköalapaikka Puolustusvoimien ilmatorjuntaan: tässä pääsee kehittämään ilmapuolustuksen suorituskykyjä. Ilmatorjuntajärjestelmät uudistuvat, tulee uusia konfiguraatioita ja niiden testaamisia. Järjestelmät kehittyvät ja päivittyvät, ja tässä tehtävässä pääsee olemaan kehityksen etulinjassa. Ilmatorjunta on tekninen aselaji, joka kehittyy jatkuvasti. Myös itsensä kehittämisen kulttuuri on vahva, mikä näkyy tarjolla olevina lisäkoulutusmahdollisuuksina. Lisäkoulutuksiin voi hakea peräti puolen vuoden välein, minkä näen hienona panostuksena työnantajan puolelta. Koen, että erikoisupseerin tehtävissä halutaan panostaa yksilön syvälliseen osaamiseen ja tietotaitoon, Kylmälä avaa. 

Työyhteisöään Kylmälä kuvailee kiinteäksi ja hyvähenkiseksi: 

- Helsingin ilmatorjuntarykmentti on hyvä työyhteisö. Ilmapiiri on avoin, ja täällä vallitsee hyvä yhteishenki. Autamme toinen toisiamme ja olemme kavereita myös vapaa-ajalla. 

Vaikutusmahdollisuuksia ja merkityksellisyyttä

Kylmälä kertoo vaikutusmahdollisuuksien työnkuvaan olevan hyvät. 

- Kehityskeskusteluissa voi tuoda ilmi toiveensa ja kiinnostuksenkohteensa. Olen esimerkiksi onnistunut yhdistämään vapaaehtoisen palokuntaharrastuksen myös työtehtäviini, ja kuulun erikoisupseerin tehtävien ohella Panssariprikaatin sotilaspalokuntaan. 

Työn mielekkään sisällön lisäksi Kylmälä kokee tärkeäksi työn merkityksellisyyden.

- Tässä tehdään koko ajan merkityksellistä työtä Suomen ja Suomen maanpuolustuksen eteen, Kylmälä summaa. 

Uraohjukseksi Helsingin ilmatorjuntarykmenttiin?

Maavoimat rekrytoi parhaillaan kolmea erikoisupseeria Panssariprikaatiin Helsingin ilmatorjuntarykmenttiin. Avoinna olevat erikoisupseerin tehtävät koskevat ITO12-järjestelmää sekä ITSUKO-hankkeen eli ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn kehittämishankeen myötä hankittavaa ilmatorjuntaohjusjärjestelmää. Lisätietoja ITSUKO-hankkeesta löydät Maavoimien ja puolustusministeriön verkkosivuilta. 

Tutustu avoinna oleviin tehtäviin ja tähtää korkealle!

Järjestelmäinsinööri (erikoisupseeri) - ITO12 (ylläpito)

Järjestelmäinsinööri (erikoisupseeri) - ITSUKO (johtamisjärjestelmä)

Järjestelmäinsinööri (erikoisupseeri) - ITSUKO (sensorijärjestelmä)