Hyppää sisältöön

Etelä-Kymenlaakson reserviläiset tuntevat taistelumaastonsa

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 5.9.2021 13.37
Uutinen
sotilas HaminaKotkan satama-alueella
Harjoitukseen osallistuu useita eri viranomaisia ja esimerkiksi HaminaKotka-sataman omaa turvallisuusjohtoa, kertoo everstiluutnantti Jukka Saarela.

Paikallispataljoona nostaa valmiutta Kymi 21 -harjoituksessa. Lisäksi harjoitellaan monipuolisesti yhteistyötä eri viranomaisten kesken.

Haarukkatrukki nostelee taisteluvarusteita kuorma-autoon suurilla lavoilla. Paikallisjoukkojen perustamiskeskus on aloittanut työnsä Haminan varuskunnassa.

Haminan ja Kotkan alueelle saapuu maanantaihin mennessä lähes 500 reserviläistä, jotka osallistuvat Kymi 21 -paikallispuolustusharjoitukseen. Joukkojen perustamiskeskus huolehtii siitä, että kaupunkiin saapuva reserviläinen on nopeasti varustettu ja joukot muodostettu.

– Kun linjastolla jaetaan ensin vaatetus ja sitten taisteluvälineet, se kestää suunnilleen viisi minuuttia taistelijaa kohden, sanoo reservin kapteeni Jyrki Kyöttinen perustamiskeskuksesta. Henkilökohtaisten varusteiden lisäksi jaetaan joukkokohtaista aseistusta ja varusteita, kuten miinoja, sinkoja ja radioita.

Paikallisjoukkojen perustamiskeskus valmistautuu varustamaan pataljoonaa. 

Etelä-Kymen alueella harjoittelee tulevalla viikolla kaikkiaan 2 200 henkilöä, joista paikallispataljoonan vahvuus on noin 750 sotilasta. Paikallispataljoonaan kuuluu perustamiskeskuksen ohella harjoituksessa esikunta, maakuntakomppania, sotilaspoliisikomppania, varusmiehistä koostuva sotilaspoliisikomppania ja pelastusjoukkue. Varusmiehille harjoitus on palvelusajan viimeinen taisteluharjoitus, niin sanottu ”loppusota”.

Harjoitus tukee paikallispataljoonan valmiuden kehittämistä ja viranomaisyhteistoimintaa tärkeimpien viranomaisten kanssa. Näihin kuuluvat Rajavartiolaitos, Tulli, Poliisi, Pelastuslaitos sekä HaminaKotkan sataman oma turvallisuusjohto.

Sabotöörejä ja sodan uhkaa

Harjoitusskenaariona Etelä-Kymen alueella on epäselvä vaihe, jossa Suomen valtiota uhataan eri keinoin, jopa sotilaallisesti.

Käynnissä on jo erilaista tihulaistyötä, mutta ei sodanajan toimintaa. Harjoittelemme pahimman varalta, jotta sellaista ei tulisi, sanoo everstiluutnantti Jukka Saarela, joka toimii harjoituksessa paikallispataljoonan komentajana.

Harjoitusalue ulottuu Virolahdelta Pyhtäälle. Alueella on noin 80 000 asukasta, ja moottoritie E18 kulkee alueen läpi Pietarista Naantaliin.  Lisäksi alueella sijaitsee Suomen suurimpiin rahtisatamiin kuuluva HaminaKotka-satama, jonka läpi kulki vuonna 2019 lähes viidennes Suomen satamaliikenteestä. Sahatavaran viennistä sen osuus oli 45 prosenttia.

Moottoritie E18 kulkee Etelä-Kymelaakson läpi Pietarista Naantaliin.

Viranomaisyhteistyön ohella harjoitellaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviä: aluevalvontaa, kohteen suojaamista sekä etsintä- ja kiinniottotehtäviä. Niiden lisäksi Haminan itäpuolella harjoitellaan puolustustaistelua.

Taisteluharjoituksista aiheutuu laukausmelua ja niissä ajetaan tela-ajoneuvoilla. Haminan itäpuolisella alueella harjoitukset aiheuttavat mahdollisimman vähän maastovaurioita ajoneuvoilla tai muuta haittaa yhteiskunnalle, Saarela kertoo.

 

Harjoittelua tutuissa maastoissa

Klamilan kylän pohjoispuolella kolme reserviläistä tiedustelee isojen kalliolohkareiden rikkomaa metsämaastoa. Maakuntakomppanian pääosa ei ole vielä saapunut, mutta joukkueenjohtajat ovat jo kartoittamassa puolustusasemia maihinnousun varalta. Maasto näyttää siihen tarkoitukseen jalkaväkiyksikölle ihanteelliselta.

Tämä on kolmas tai neljäs kerta kun osallistun maakuntakomppanian harjoitukseen sen jälkeen kun kotiuduin vuonna 2015. Porukka tulee tutuksi, kun se on täältä suhteellisen läheltä ja näemme harjoituksissa usean kerran lyhyen ajan sisällä, kertoo luutnantti Mikkola.

Mikkola on kotoisin Haminasta, vaikka on muuttanut sittemmin Helsinkiin. Siviilissä hän työskentelee ja valmentaa kuntosalilla. Nyt hän valmistautuu kouluttamaan miehistöä tulevien päivien taisteluharjoituksiin syyskoleassa metsässä. Harjoituksia on myös rakennetulla alueella ja Valkjärven maastossa. Paikallistuntemuksesta on komppanialle paljon hyötyä.

Kyllä se auttaa, kun tietää missä kohtaa kallio nousee ja missä laskee tai missä kohtaa kulkee tieura. Kun niistä on jonkinlainen ennakkokuva, niitä ei välttämättä tarvitse tiirailla kartan avulla.

Reservin luutnantti Mikkola (vas.) ja reservin luutnantti Valtanen tuntevat harjoitusmaaston jo ennestään hyvin.

Maakuntakomppania harjoittelee vuosittain. Osa sen reserviläisistä osallistuu lisäksi vapaaehtoisiin harjoituksiin. Mukana on komppanian perustamisesta eli vuodesta 2006 saakka olleita yhtä lailla kuin hiljattain vapaaehtoisen sitoumuksen tehneitä.

Mikä saa heidät lähtemään armeijan kertausharjoituksiin?

Se on hyvää vaihtelua töille ja kova irtiotto arjesta. Ei haittaa, vaikka kelit olisivat kuten viime harjoituksessa: silloin satoi ensin kolme päivää vettä ja sen perään oli viisi astetta pakkasta, sanoo luutnantti Valtanen, joka rakentaa siviilissä sähköverkkoja.

Täällä on reserviläisenä ihan eri asia olla kuin varusmiehenä. Tämä on vielä paljon mielekkäämpää, ja luonnossa on mukava viettää aikaa, hän jatkaa.

Maanantaina harjoitukseen saapuu komppanian pääosa, mukaan lukien huoltoryhmä. Se vastaa siitä, että taistelijat saavat lämmintä ruokaa syyskoleassa metsässä.

 

Teksti: vänrikki (res) Joonas Pörsti

Kuvat: yliluutnantti (res) Joona Mielonen

Etelä-Kymi 21 -harjoituksen viestintä.

#kymi21
#paikallispuolustus
#paikallispuolustajat
#paikallisturvallisuus

#maask