Fyysinen toimintakyky avainasemassa sotilaalla

Toimintakyky on kokonaisuus, jossa huomioidaan fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen toimintakyky. Mitä paremmin nämä ovat sotilaalla kunnossa, sitä parempi on sotilas.

Kuten tiedetään, hyvä fyysinen toimintakyky auttaa sotilasta fyysisissä ja henkisissä kuormissa; mitä paremmassa fyysisessä kunnossa sotilas on, sitä vähemmän hän käyttää kuntoreserviään ja voimavaroja jää muiden tehtävien hoitamiseen. Esimerkiksi hyväkuntoinen sotilas jaksaa todennäköisesti helpommin evakuoida sotilaan suojaan. Tämän jälkeen hänellä on vielä käyttämättä kuntoreserviään, jonka hän voi käyttää jatkaakseen taistelua. Henkisissä ponnisteluissa hyvällä fyysisellä kunnolla myös jaksaa paremmin työtaakkaa. Vaikka sotilaan tiedot, taidot ja välineetkin olisivat täysin kunnossa, mutta jos hänen toimintakykynsä pettää, hän ei saa parasta potentiaaliaan irti.

TST-keho - voimaa ja kestävyyttä yhdistettynä tai erikseen

Taistelijan keho -koulutuksissa (= TST-kehokoulutus) varusmiehille luodaan sotilaan edellytykset kehittää fyysistä toimintakykyään niin palveluksen aikana kuin reservissä. TST-kehokoulutuksen tavoitteena on saavuttaa sellainen palvelustaso tai fyysisen toimintakyvyn taso, jota tarvitaan sotilaan tehtävissä. Myös ammattisotilailta edellytetään tietyn fyysisen toimintakyvyn tasoa, jotta työtehtävissä menestyminen ja niistä suoriutuminen on vaivattomampaa. 

Pääsääntöisesti TST-kehoharjoitukset koostuvat joko voimasta tai kestävyydestä, mutta mukana voi olla myös esimerkiksi taitoa, nopeutta tai liikkuvuutta. Maailmanlaajuiset tutkimukset osoittavat, että sotilaalle kehittävin ja soveltuvin harjoitusmuoto olisi yhdistetty voima- ja kestävyysharjoitus, jossa samanaikaisesti kehitetään sekä voimaa että kestävyyttä. Tällöin voimaharjoittelun tulisi olla painopisteenä, koska sen rooli korostuu sotilaan keskeisten työtehtävien suorittamisessa.

Sotilaiden fyysistä toimintakykyä kehittäessä on huomioitava laajasti ja monipuolisesti eri fyysisen kunnon osa-alueita. Nousujohteisen ja monipuolisen harjoitusohjelman toteuttaminen sotilaskoulutuksessa luo haasteensa muun muassa sotaharjoitusten, taistelukoulutusten sekä varusmiesten suurten tasoerojen vuoksi. Tästä syystä koulutettavien yksilölliset erot tulisi myös huomioida. Näin kitkemme pois rasitusvammat ja ylikuormitustilat ja kaikille tulee kehittäviä harjoituksia kuntotasosta riippumatta. 

Tutkimukset osoittavat, että varusmiesten kestävyyskunto Cooperin testin perusteella nousee palveluksen aikana keskimäärin noin viisi prosenttia. Lihaskuntoa Puolustusvoimissa mitataan punnerrus- ja vatsalihastesteillä sekä vauhdittomalla pituushypyllä. Niiden tulokset osoittavat, että lihaskuntotulokset nousevat parhaimmillaan jopa 30 prosenttia palveluksen aikana. Lisäksi ammattisotilaille mitataan lihaskuntotestin yhteydessä taakankantotesti. Puolustusvoimilla onkin ollut iskulauseena ”Suomen suurin kuntokoulu”, mikä kertoo mielestäni erittäin paljon kyvystämme tehdä töitä yhteiskunnan eteen terveyden näkökulmasta.

Ammattisotilaiden, varusmiesten ja reserviläisten tehtäväkohtaiset fyysisen toimintakyvyn vaatimukset ja tavoitteet.

Kilpailut kehittävät sotilaan paineensietokykyä

Varusmiesten kilpailuilla kehitetään muun muassa varusmiesten kuntoa ja paineensietokykyä. Haastavissa tilanteissa äärimmillään poistutaan omalta mukavuusalueelta. Partiokilpailut hiihdossa ja suunnistuksessa kehittävät lisäksi usein partion tai joukon ryhmäkiinteyttä. Myös Jeesiön lenkki -polkupyöräkilpailussa taistellaan niin yksilön, joukkueen kuin yksikön paremmuudesta. Toiset kilpailevat hampaat irvessä ja toiset suorittavat haasteen rennommin. Olemme erilaisia, mutta kaikki hyötyvät kilpailusta omalla tasollaan jollain tapaa. Keihäänkärjellä on mahdollisuus kilpailla varusmiespalveluksensa aikana sotilaiden suomenmestaruuskilpailuissa hiihdossa,  maastojuoksussa, sotilas-5-ottelussa, ammunnassa, suunnistuksessa tai jalkapallossa.

Jääkäriprikaatin joukkue sotilaiden suomenmestaruuskilpailujen 5-ottelu- ja maastojuoksukilpailuissa Helsingissä 2023.

Fyysinen kasvatus on jokaisen työtä

Jokaisen sotilaan, reserviläisen ja siviilin tulisi tehdä fyysisen toimintakykynsä eteen töitä. Perheissä luodaan positiivinen liikkumisen kulttuuri, joka säilyy läpi elämän. Liikuntaolosuhteiden ja -mahdollisuuksien tulee olla houkuttelevia aina vauvasta vanhukseen. Jääkäriprikaatissa liikuntapaikkoja kehitetään koko ajan, jotta henkilöstö ja varusmiehet pystyvät pienellä kynnyksellä lähteä liikkumaan. Tarjoamme niin kovakuntoiselle huippu-urheilijalle kuin inaktiiviselle liikkujalle laajan tarjonnan kehittää ja ylläpitää fyysistä toimintakykyään. Pienikin houkutin lähellä madaltaa kynnystä lähteä liikkumaan.

Vuoden 2023 valtiopäivät avasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoin ”Ylös, ulos ja lenkille”, mikä juontuu edesmenneen talvi- ja jatkosodassakin sotineen Niilo Tarvajärven Aamukahvi-ohjelman lopetussanoihin. Ei muuta kuin liikkumaan!

Huoltokomppanian NF23- ja LIST23 -harjoituksien kenttäolosuhdesali. Sotilas huolehtii kunnostaan myös sotaharjoituksessa.

Liikuntakasvatusaliupseeri
Ylikersantti Juuso Kärki