Lippu on sotilasjoukon tärkein symboli

Helsingin Ilmatorjuntarykmentin uusi lippu naulattiin Helsingin suurpommitusten torjuntavoiton vuosipäivänä.

Helsingin Ilmatorjuntarykmentin komentaja everstiluutnantti Mano-Mikael Nokelainen avasi juhlavan lipun naulaustilaisuuden, joka järjestettiin Helsingin suurpommitusten torjuntavoiton vuosipäivänä, 27.2.2019.  Everstiluutnantti Nokelainen korosti, että  lippu on sotilasjoukon tärkein symboli. Se edustaa joukon perinteitä. Nokelainen kertoi puheessaan, että edellinen lippu oli tullut käyttöikänsä loppuun edellisenä vuonna ja tuolloin oli tehty päätös uuden rykmentin lipun hankinnasta. Nyt oli tullut aika naulata uusi lippu!

Everstiluutnantti Mano-Mikael Nokelainen

Helsingin Ilmatorjuntarykmenti  - lyhyt historia vuosilukuina

• 4.12.1944 Ilmatorjuntarykmentti 1 koottiin rauhanajan kokoonpanoon. Rykmentin esikunta, I patteristo ja asepaja sijaitsivat Santahaminassa. II patteristo oli Turussa ja III patteristo Tampereella.

• 1.12.1952 annetulla asetuksella puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelystä joukko-osasto sai nimen Ilmatorjuntarykmentti, sen II ja III patteristo itsenäistettiin. Santahaminassa oleva patteristo nimettiin II patteristoksi ja Naarajärvellä sijainnut patteristo nimettiin I patteristoksi.

• 1.7.1954 Naarajärven joukko-yksikkö itsenäistyi 1. erilliseksi Ilmatorjuntapatteristoksi ja Lahdessa sijainneesta 1. erillisestä Ilmatorjuntapatteristosta tuli puolestaan Ilmatorjuntarykmentin I Patteristo.

• 27.11.1956 Ilmatorjuntarykmentti sai Tasavallan presidentin päätöksellä nimen Helsingin Ilmatorjuntarykmentti.

• 1957 elokuussa rykmentin Santahaminassa olevat osat siirrettiin Hyrylään. Seuraavana vuonna myös Lahdessa sijainnut patteristo siirrettiin Hyrylään.

• 1.9.1987 Ilmatorjuntakoulu liitettiin joukko-yksiköksi Helsingin Ilmatorjuntarykmenttiin.

• 31.12.2006 Helsingin Ilmatorjuntarykmentti Hyrylässä lakkautettiin .

• 1.1.2007 alkaen Helsingin Ilmatorjuntarykmentin tehtävät ja pääosa henkilöstöstä siirrettiin Parolannummelle Panssariprikaatiin, jonka ilmatorjuntakoulutusta antava joukkoyksikkö (Hämeen Ilmatorjuntapatteristo) nimettiin Helsingin Ilmatorjuntarykmentiksi.

Helsingin Ilmatorjuntarykmentin lippu

Päätös oman joukko-osastolipun hankkimisesta tehtiin keväällä1957 silloisen rykmentin komentajan eversti Niilo Simojoen aloitteesta. Pääesikunnan antamien ohjeiden mukaan lipun pohjavärin tuli olla maakunnallinen ja perinteisiin liittyvä. Sen pääkuviona tuli olla paikkakunnan tai maakunnan vaakunan tyylitelmä. Lisäksi ilmatorjuntajoukkojen lipussa tuli olla jokin yhtenäinen aselajitunnus.

Lipun tuli olla niin näkyvä ja havainnollinen, että sen perusteella ilmatorjuntatykistön liput voi helposti erottaa toisista, erityisesti kenttätykistön samankokoisista lipuista.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen hyväksyi taiteilija Gustaf von Numersin suunnitteleman lipun piirustuksen puolustusvoimien komentajan esittelyssä 17.4.1958.

Lipun naulaustilaisuus järjestettiin Helsingin kaupungintalossa 1.6.1958. Lippu vihittiin 4.6.1958 puolustusvoimien 40-vuotisjuhlaparaatin yhteydessä Helsingin Senaatin torilla juhlallisessa lippujen vihkimis- ja luovutustilaisuudessa. Tuolloin tasavallan presidentti luovutti lipun rykmentin komentaja eversti Niilo Simojoelle.

Lippu on naulattu aikaisemmin vuosina 1958, 1976 ja 1991.

Uusi, helmikuussa 2019 käyttöön otettu lippu naulattiin  Helsingin suurpommitusten  torjuntavoiton 1944 vuosipäivänä 27.2.2019.

Lipun heraldiikka

Sinisessä lippukankaassa Helsingin kaupungin vaakunatunnuksista vene ja kruunu, molemmat kullankeltaiset; lipun kummassakin kulmassa hopeanvalkoinen, siivekäs ammus, kärjet kulmia kohti; reunoissa helmenharmaat ripsut.

Tunnustuksen osoituksena Helsingin ilmapuolustuksen ansioista, Helsingin kaupunki on luovuttanut Helsingin Ilmatorjuntarykmentille, suurpommitusten torjujien perinteiden jatkajana, rykmentin lippuun kiinnitettäväksi Helsinki-mitalin nauhat.

Luovutus tapahtui Helsingin suurpommitusten torjuntavoiton 50-vuotispäivänä vuonna 1994.