Helsingin ilmatorjuntarykmenttti Ilmapuolustusharjoituksessa - kevään tärkein harjoitus

Valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus (IPH) Lohtajalla on ilmatorjuntajoukoille aina odotettu koulutuksen huipentuma. Harjoituksessa päästään ampumaan kovapanosammuntoja ja toteuttamaan taistelu- ja torjuntaharjoituksia todenmukaisissa ja haastavissa maalitilanteissa yhdessä kaikkien ilmapuolustukseen osallistuvien joukkojen kanssa.

Helsingin Ilmatorjuntarykmentin joukoilla on ollut kiireinen, koronarajoitusten sävyttämä mutta antoisa kevät. Koronatilanteen vuoksi varusmiespalvelus on sisältänyt pitkiä ja raskaita koulutusjaksoja, mutta myös tavanomaista pidempiä vapaajaksoja. Tartuntojen ennaltaehkäisy on pakottanut normaalista poikkeaviin palveluksen ja koulutuksen järjestelyihin. Rajoitteista huolimatta koulutus on kyetty toteuttamaan nousujohteisesti ja joukoilla on hyvät edellytykset osallistua kevään tärkeimpään koulutustapahtumaan valtakunnalliseen ilmapuolustusharjoitukseen täällä Lohtajalla. Tilanne on vaatinut ponnistelua ja venymistä sekä varusmiehiltä että henkilökunnalta, mutta toisaalta vahvistanut sen, että meillä suomalaisilla on kykyä toimia poikkeuksellisissa olosuhteissa.

ITO12 - NASAMS

Ensimmäisenä HELITR:n joukkona Lohtajan harjoitusalueelle saapui rykmentin 1. ohjusilmatorjuntapatterin valmiusjoukko, joka toteutti ohjusammunnan ITO12-ohjusilmatorjuntajärjestelmällä (Ilmatorjuntaohjus 12, NASAMS II FIN). ITO12 on keskipitkänmatkan ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, joka käyttää samaa tutkahakuista AIM-12O AMRAAM ohjusta, jota Ilmavoimien Hornet monitoimihävittäjät käyttävät ilmasta – ilmaan taistelussa. Kymmenen vuotta sitten toteutettu ITO12 järjestelmän hankinta on osoittautunut erittäin onnistuneeksi ja järjestelmä tehokkaaksi. Järjestelmän tekninen toteutus ja verkkokeskeinen arkkitehtuuri mahdollistavat järjestelmän kehittämisen ja suorituskyvyn kasvattamisen edelleen. 

Nasamsin lataaminen.

35ITK88

HELITR osalta ampumavaihe jatkuu ammusilmatorjunta-ammunnoilla 35ITK88 ja 23ITK61 kalustolla Panssari-ilmatorjuntapatterin saavuttua harjoitukseen. 35ITK88 ammunta perusmenetelmällä perustuu ampuma-arvojen automaattiseen laskentaan tulenjohtolaitteen tutkan tuottaman maalin paikka ja liiketilatiedon perusteella. Tällaisella järjestelmällä ammunta edellyttää todella huolellista ammunnan valmistelua huomioiden mm lämpö- ja tuuliolosuhteet, jotta osutaan nopeasti liikkuvaan maaliin kilometrien etäisyydelle luokkaa metrin tarkkuudella. 35ITK88 on tehokas kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa ja tässäkin harjoituksessa on tarkoitus suorittaa ammuntoja myös pimeällä. 35ITK88 ammuntoja on aina hienoa seurata, koska ammunta on näyttävää ja osaavissa käsissä erittäin tarkkaa.  

23ITK61

Panssari-ilmatorjuntapatterista harjoitukseen osallistuu myös 23ITK61 tuliyksikkö, jonka vahvuuksia ovat hyvä liikkuvuus ja nopea tulenantokyky. Tuliyksikön tykit on sijoitettu maastokuorma-autojen lavalle, mikä mahdollistaa nopean liikkeen tuettavan joukon mukana, nopeat ryhmitysmuutokset ja yllätyksellisen tulenkäytön. 23ITK61 ”Sergein” mekaaninen laskin ja käsisuuntaus mahdollistavat nopean tulenaloituksen. Sergei häviää 35mm isoveljelleen hieman kaliiberissa ja maalin paikka- ja liiketilatietojen tarkkuudessa, mutta tulen tehokkuus perustuukin erittäin suureen tulinopeuteen ja tarkoituksella muodostettuun hajontaan. Jaoskohtaisessa tulenavauksessa ennakkopisteeseen täräytetään yhteenlaskettuna noin sadan ammuksen sekuntinopeudella ja taivas täyttyy tulesta.

Johtamisjärjestelmätaistelua

HELITR:n Johtokeskuspatterista harjoitukseen osallistuu ilmavalvontaan ja ilmatorjunnan tulenkäytön johtamiseen erikoistuvia taistelijoita kalustonaan mm Maalinosoitustutka 87M ja Ilmatorjunnan johtamisajoneuvo. Kyky ilmatilannekuvan tuottamiseen, johtamisjärjestelmän ylläpitoon ja taistelun johtamiseen kaikissa olosuhteissa on ilmatorjunnalle erittäin tärkeää. Tuliyksiköt harjoittelevat toki toimintaa saarekkeisestikin, mutta yhdistetyn tilannekuvan ja tulenkäytön johtamisen avulla ilmatorjunnan ja koko ilmapuolustuksen teho moninkertaistuu ja tehtävän täyttäminen varmistuu. Ilmatorjunta onkin isolta osaltaan ”johtamisjärjestelmätaistelua”, jossa uurastetaan ympäri vuorokauden keskeytyksettä, jotta juuri sillä hetkellä, kun ilmahyökkäys alkaa johtamisyhteydet ja -laitteet toimivat, tilannekuva on tarkka ja tuliyksiköillä on parhaat edellytykset torjuntaan. 

Käynnissä olevan ampumavaiheen ammunnat suoritetaan haastaviin maalitilanteisiin, mutta turvallisesti. Tätä varten on harjoiteltu ja nyt osaaminen näytetään! On erittäin hienoa nähdä kehittymishakuisia ja täynnä tarmoa olevia ilmatorjuntataistelijoita!  

Taisteluvaihe

Ilmapuolustusharjoitus on kuitenkin vasta alussa ja kun kovapanosammunnat on suoritettu alkaa harjoituksen taisteluvaihe, joka tuo uusia aikaisemmin kokemattomia haasteita joukoille. Taisteluvaiheessa harjoitellaan koko ajan haastavammiksi muuttuvien hyökkäyksellisten ilmaoperaatioiden torjuntaa ja harjoitusvastustajina ovat mm oikeat monitoimihävittäjät. Vastaavaa maalitoimintaa ja ilmapuolustuksellista yhteistoimintaympäristöä ei kyetä järjestämään rykmentin omissa harjoituksissa mitenkään. Taisteluvaiheessa testataan miten hyvin joukot osaavat toimia ja käyttää välineitään haastavaa ilmavihollista vastaan. Taisteluvaiheen maalitoimintaa vaikeutuu asteittain ja jokainen torjuntaharjoitus analysoidaan huolellisesti joukkojen omien havaintojen, datatallenteiden ja analyysityökalujen avulla. Tavoitteena on oppia omasta toiminnasta siten, että seuraavan ilmaiskun aikana ollaan entistä parempia. 

Ilmatorjunnan huoltojaokset

Joukkojen ylläpitäessä valmiutta ja käytettäessä erittäin teknisiä laitteita 24/7 korostuu huollon- ja kunnossapidon merkitys. Ilmatorjunnan huoltojaokset joutuvatkin harjoituksessa koville ja niiden taistelijoilta vaaditaan korkeaa ammattitaitoa.

HELITR AUK

IPH taisteluvaiheeseen saapuu myös HELITR:n 2. Ohjusilmatorjuntapatterin aliupseerikoulu. AUK:n oppilaille IPH tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hankkia kokemusta ja oppia oman järjestelmänsä taistelutekniikasta ja johtamisesta ennen kuin oman joukkotuotantojoukon miehistö astuu palvelukseen. 

Harjoitukset jatkuvat

HELITR:n osalta harjoittelu Lohtajalla jatkuu vielä IPH taisteluvaiheen päätyttyä osana Ilmavoimien harjoitusta ja joukot siirtyvät Lohtajalta päättöharjoitukseen eteläiseen Suomeen. Jakso tulee siis olemaan haastava, mutta aivan varmasti myös antoisa ja mieleen painuva. Nyt kehitetään konkreettisesti sitä osaamista ja niitä ominaisuuksia joilla yksittäiset taistelut voitetaan ja taistelukyky säilytetään rasituksista huolimatta sekä osoitetaan järkähtämätöntä tahtoamme ja kykyämme puolustaa maatamme!

Everstiluutnantti Pasi Seppälä
Helsingin Ilmatorjuntarykmentin komentaja