Hiihto – taistelijan talvinen perustaito

Taistelijan on kyettävä toimimaan suksilla, jotka helpottavat liikkumista maastossa, missä lunta voi olla hyvinkin paljon. Sotilashiihtoon kuuluu myös muita sotilaallisia toimintoja kuten marssit, taistelu- ja ampumakoulutukset.

Suurin ero normaalihiihtoon on välineiden paino.
-    Välineiden painoon tottuu nopeasti hiihtäessä. Välineinä ovat metsäsukset kannantaus -siteellä ja vahvat isolla sommalla varustetut sauvat. Pakollinen varuste hiihtämisessä on saapas tai joku muu kenkä, mistä löytyy kannantaus -siteelle soveltuva ura. Muuten varustus on tehtävän mukainen; kuntolenkillä voi käyttää urheiluvarusteitakin, kertoo Karjalan prikaatin liikuntaupseeri kapteeni Markku Harjula.

Taistelijan hiihtovarustus – Urheiluasu, lumipuku, sotilassaappaat, pipo, hanskat ja juomapullo

Taistelijan hiihtovälineet – Siteet, oikein painoon nähden mitoitetut sukset ja sauvat

Sotilaan käsikirjassa 2020 taloudellisen hiihtämisen perusteet ovat 

• hyvä tasapaino
• liikkeiden sujuvuus ja jatkuvuus
• pitkät ja kiihtyvät liikeradat
• ylävartalon tehokas hyväsikäyttö työnnössä
• oikea-aikainen painonsiirto liukusukselle
• oikea vauhdinjako ja kiihdytysten ajoitus
• rytmisyys ja rentoutuminen 

Hiihtomarssilla etäisyydet taistelijoiden välillä vaihtelee maaston mukaan. Etäisyyksiä kasvatetaan ennen alamäkeä, jotta välteään törmääminen. Jos mukana on ahkio, jota vedetään 1-3 taistelijan voimin maaston, kelin ja pakatun kuorman painon mukaan. Ahkiota vetää joukon alkupään taistelijat, joiden mukaan hiihtovauhti siten myös määräytyy. Vetäjien aseet ovat rinnalla, vetoliinan päällä. Yksi taistelijoista toimii jarrumiehenä alamäissä. 

Metsämaastossa talvella liikuttaessa syvän lumen aikana sukset ovat erinomaisen hyvät apuvälineet. 
-    Jos hiihtotaito on hyvä, suksilla pystyy liikkumaan melko nopeasti. Jos hiihtotaito on huono, suksista ei ole juurikaan hyötyä. Perustaito on liikunnalliselle ihmiselle helppo opettaa, mutta jos liikunta on ollut vähäistä aina, niin hiihtotaito ei parane nopeasti, sanoo kapteeni Harjula.

Varusmiesten hiihtokoulutuksessa lähdetään perusteista; opetellaan välineistä perusasiat, suksien hallintaa sekä eri hiihtotekniikoita.

-    Tasoerot ovat erittäin isoja. Hiihtokoulutuksessa ja hiihtomarsseilla olisi ehdottoman tärkeää ottaa ne huomioon tasoryhminä. Olisi tärkeää, että ne, jotka osaavat hyödyntää suksien ominaisuuksia liikkuessa, pystyisivät myös sen tekemään, sanoo liikuntaupseeri Harjula

-    Peruskoulutuskaudella hiihtokoulutuksen perusasioita ovat suksisulkeiset, joissa harjoitellaan suksien kanssa toimimista ja hiihtotekniikkaa. Koulutusta on ensimmäisten kahdeksan viikon aikana noin 4-6 viikkoa. Osalla varusmiehistä on kokemusta siviilisuksista ja hiihtämisestä, mutta saapumiserässä on aina niitäkin, jotka eivät ole koskaan hiihtäneet, kertoo Kymen pioneeripataljoonan varusmieskouluttaja kersantti Wilma Laihanen.

-    Sukset tuovat oman lisänsä marssille, ja vaikuttaa valmistautumiseen siten, että sukset laitetaan kuntoon. Eritasoiset taistelijat korostuvat hiihtomarssilla suuremmin kuin esimerkiksi jalkamarssilla, joten se tulee huomioida. Myös lähtökohtaisesti hiihtomarsseilla keli on viileämpi, joten taukotoimintaan tulee kiinnittää huomiota, jatkaa kersantti Laihanen 2. Pioneerikomppaniasta.

Sotilaille järjestetään tavanomaisia hiihtokilpailuja varuskunnissa, valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisestikin. Niiden lisäksi sotilaiden hiihtolajeihin kuuluu hiihtosuunnistus. Osaan kilpailuista sisältyy myös ammuntaa. 

Lue lisää sotilashiihdosta
SA-kuva-arkistossa hiihtokuvia sota-ajalta - kuvagalleria
Sotilaspartiohiihto – Wikipedia
CISM - World Winter Games (milsport.one)