Hybridivaikuttamista Kotkan satama-alueella
Viranomaisten välinen tiedonvaihto ja johtamisvastuu ovat keskeisiä tekijöitä epäselvissä onnettomuustilanteissa. Puolustusvoimat harjoittelee yhteistyötä osana Etelä-Kymi 21 -paikallispuolustusharjoitusta.
Heinäkuussa 1976 Pohjois-Italian Sevesossa tapahtui räjähdys, jossa kemiantehtaan reaktorista vapautui ilmaan kuusi tonnia myrkyllisiä kemikaaleja. Välittömiltä kuolonuhreilta säästyttiin, mutta paikkakunnan asukkaille aiheutui vakavia iho-oireita. Lapsia joutui sairaalaan ja tuhansia eläimiä kuoli dioksiinimyrkytykseen.
Turvallisuusmääräykset ovat noista ajoista parantuneet. Voisiko tuon kaltainen onnettomuus silti sattua myös Suomessa, esimerkiksi sabotaasin tuloksena, osana laajempaa hybridivaikuttamista?
Tällaiseen skenaarioon varaudutaan viranomaisyhteistyöllä Kotkassa Mussalon satama-alueella osana käynnissä olevaa Etelä-Kymi 21 -paikallispuolustusharjoitusta. Harjoitukseen osallistuvat Puolustusvoimien lisäksi muun muassa Kaakkois-Suomen poliisilaitos sekä Kymenlaakson pelastuslaitos ja Rajavartiolaitos.
– Harjoittelemme keskiviikkona kemikaalipalon torjuntaa viranomaisyhteistyöllä. Tässä meille keskeistä on harjoitella, miten viranomaiset johtavat toimintaa kentällä, sanoo Maasotakoulun johtaja, eversti Kari Pietiläinen.
Seveso-harjoite on yksi osa Karjalan prikaatin johtamaa paikallispuolustusharjoitusta, jota on suunniteltu Maasotakoulussa tiiviisti puolen vuoden ajan. Maasotakoulusta osallistuu harjoitukseen kokonaisuudessaan lähes tuhat henkilöä, joihin sisältyy reserviläisiä, palkattua henkilöstöä ja muun muassa sotilaspoliiseina palvelevia varusmiehiä, jotka kotiutuvat ensi viikolla. Samalla harjoitellaan yhteistoimintaa kuntien, kaupunkien ja kolmannen sektorin kanssa.
– Me näymme täällä Etelä-Kymenlaaksossa ja olemme Puolustusvoimien kasvot viiden kunnan ja kaupungin alueella, Pietiläinen jatkaa.
Myös Poliisilaitos pääsee testaamaan laajassa harjoituksessa yhteistoimintaa Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten kanssa. Yksi tärkeä harjoituskohde on johtamisvastuun vaihtaminen siviiliviranomaisilta Puolustusvoimille. Sitä harjoitellaan seuraavana päivänä Haminan satama-alueella.
– Harjoituksessa opimme toimimaan muiden viranomaisten kanssa, tutustumme toistemme johtamisjärjestelmiin, käytämme tilannekuvaa yhdessä ja löydämme kehittämisalueita, sanoo Kaakkois-Suomen poliisipäällikkö Ari Karvonen.
Hybridivaikuttaminen on hankalaa kaikille viranomaisille, Karvonen muistuttaa. Tilanteeseen voi liittyä sotilaallinen uhka, vaikka se näyttäisi esimerkiksi siviilionnettomuudelta.
– On vaikea tunnistaa, milloin on kysymys rikollisesta toimijasta vai onko takana valtiollinen toimija. Tarvitaan koulutusta, jotta pystytään tunnistamaan näitä elementtejä. Harjoitukset luovat siihen valmiuksia.
– Olennaista tehtävässä on varmistaa, että tieto liikkuu viranomaisten ja oman yksikön välillä. Tässä on mahtava mahdollisuus oppia paljon uutta viranomaisten toiminnasta, Sihvola sanoo.
Paikan päällä viranomaisen johtokeskuksessa yhteysupseeri pysyy ajan tasalla tilannekuvasta. Hänen on osattava poimia näkemästään ja kuulemastaan olennaista tietoa paikallispataljoonan käyttöön. Vastaavasti yhteysupseeri välittää viranomaisille tietoa omien joukkojen toiminnasta ja tukemismahdollisuuksista. Sihvola pitää oman työkokemuksensa vuoksi Etelä-Kymenlaakson paikallispuolustusharjoitusta erittäin mielenkiintoisena.
– Alueella on merkittäviä satamatoimijoita, joten meriliikenteen, tavaraliikenteen ja logistiikan ymmärtämisestä on iso hyöty. Meripuolen ja varustamopuolen kokemus on tässä toimintaympäristössä avainosaamista.
Teksti: Vänrikki (res) Joonas Pörsti
Etelä-Kymi 21 -paikallispuolustusharjoituksen viestintä.
