Hyvää perinnepäivää, Viestikoulu! Jääkärieversti Saarmaa - viestiaselajin "grand old man"

1. syyskuuta on Viestikoulun perinnepäivä. Jääkärieversti Arthur Reinhold Saarmaan johdolla perustettiin Viestikoulu Hämeenlinnaan 24.2.1941. Tänä vuonna Viestikoulu siis täyttää tasan 80 vuotta. Nykyään Viestikoulu sijaitsee Riihimäellä ja kuuluu Maasotakouluun. Lue artikkeli hänen uransa ja myös viestiaselajin vaiheista:

Jääkärieversti Arthur Reinhold Saarmaa (vuoteen 1935 Stenholm) kuului viestiaselajin keskeisiin kehittäjiin itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä. Hänen merkittävä roolinsa maamme radiotoiminnan uranuurtajana, useiden viestijoukko-osastojen komentajana sekä sota-ajan yhtymien viestitoiminnan johtotehtävissä antoivat hänelle aikanaan arvonimen “viestiaselajin grand old man”.

Hän uhrasi aikaansa hyvän viestimieshengen luomiselle ja hänen läsnäolonsa viestimiesten yhteisissä tilaisuuksissa antoi nuorille upseereille mahdollisuuden oppia asioita ja elämää tavalla, jonka opettamiseen mitkään sotakoulut eivät pysty. 

Taustaa

Saksassa vuosina 1915–1918 koulutetuista jääkäreistä noin 80 sai myös viestikoulutusta. Asemasotavaiheessa Jääkäripataljoona 27:n ryhmitykseen rakennettiin kenttäkaapeleilla puhelinyhteydet. Pataljoonaan perustettiin tiedonanto-osasto 2. lokakuuta 1917. Samana syksynä Suomeen lähetettiin kaksi radiovastaanottimin varustettua jääkäriä, joiden tehtävänä oli vastaanottaa Saksan Yleisesikunnan lähettämiä sanomia ja toimittaa ne salaa Suomen Sotilaskomitealle.

Yksi näistä jääkäreistä oli A.R. Saarmaa, joka lokakuussa 1917 toi vastaanottimen Ruotsin kautta Vaasan Vaskiluotoon ja sai sitä kautta Pohjanmaalle tärkeää informaatiota Saksasta.

Jääkäreiden tiellä

Jääkärieversti Arthur Reinhold Saarmaa, vuoteen 1935 asti Stenholm, syntyi Tuusulassa 23.9.1892. Käytyään Helsingin teollisuuskoulun hän tutustui sähköalaan Ruotsissa ja Saksassa vuosina 1912-1914. Hän aloitti opinnot Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa 1915, mutta keskeytti ne. Tammikuussa 1916 hän lähti Oulunkylästä Saksaan ja liittyi Kuninkaalliseen Preussin Jääkäripataljoona 27:ään Saksassa.

Värväystoiminta Suomessa oli hyvin varovaista ja asiat pyrittiin salaamaan kaikin puolin. Stenholm ei kertonut lähdöstään sukulaisille ja lisäksi tuolloin hän oli poikamies. Häntä kiinnosti radioala ja hän sai pataljoonassa viestimieskoulutuksen.

Saarmaa kuvassa. SA-kuva: Viestikomentaja, eversti Saarmaa. Äänislinna 31.12.1943.

Stenholm arvosti Saksan tiukkaa ja asiallista kuria. Libaussa (nykyisessä Liepajassa) tehtiin kovasti työtä ja harjoiteltiin Suomen vapautusta varten. Saksassa annettava koulutus oli hyvää ja tarkoituksenmukaista. Viestimiehillä oli Libaun satamassa ja kaupungissa oma koulutuspaikka. Libaussa opetettiin sähkötystaitoa ja teknillistä radiotietoutta. Stenholm osallistui muun muassa jääkäripataljoonan ensimmäiselle radioviestittäjäkurssille. Sähkötystutkinnon jälkeen hänet valittiin Suomeen lähteväksi radiosähköttäjäksi.

Jääkärinä Stenholm osallistui Misse- ja Aa-joen sekä Riianlahden taisteluihin Saksan itärintamalla vuosina 1916-1917. Syksyllä 1917 hänet lähetettiin salaiseen tehtävään Suomeen, tavoitteena oli saada viestiaselaji aloitetuksi myös Suomessa. Viestialan koulutuksen saaneena hänet komennettiin syksyllä Suomeen hoitamaan Vaasaan pystytettyä salaista radioasemaa, jonka kaluston hän kuljetti itse mukanaan. 

Stenholm komennettiin ensin Berliiniin, ennen kuin hän palasi Suomeen. Berliinissä hän vietti aikaa Telefunkenin tehtailla, jossa hän sai oppia uusien laitteiden hoitoon. Stenholmille piti järjestää siviilipuku Berliinissä, koska asiat pyrittiin salaamaan. Stenholm totutteli siviilipuvussa ja knalli päässään viikon ajat Berliinissä. Stenholm asui Berliinissä samalla kaupungin alueella kuin Aarne Sihvo. 

Stenholmin matka Suomeen käynnistyi purjehduksella Saksasta Ruotsiin. Aikaa vierähti Ruotsissa noin viikko. Radiolaitteet tulivat Saksasta Suomeen kuriiripostina Suomen konsulaattiin. Purjehdusmatka Ruotsiin oli niin salainen, että Stenholm käytti nimeä "Artur Steinsmith aus Berlin" purjehdusmatkalla Ruotsiin. Stenholmin oli määrä jatkaa matkaa junalla Uumajaan. Heikki Kekuni oli Stenholmia vastassa Uumajassa. Kekuni toimi myöhemmin ylipäällikkö Mannerheimin adjutanttina. Kekunin tehtävänä oli huolehtia Stenholmin ja jääkäripataljoonaan pyrkivien miesten vastaanotosta ja edelleen lähettämisestä, sekä pitää yllä aktivistien tärkeää yhdysliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä Uumajan etappiasemalla.

Saarmaa kuvassa. SA-kuva: Eversti Saarmaa, Kolatselkä, Aunuksen R:n Esikunta. 6.10.1942.

Stenholmin matka jatkui lokakuussa Johannes "Jussi" Sihvon Merrimac-nimisellä moottoriveneellä Uumajanjokea pitkin Uumajasta, Merenkulun yli Vaasan Vaskiluotoon. Sihvo oli siihen aikaan Stenholmin yhteysmies.

Radiolaitteet ja aseet otettiin merimatkalla Wilhelm von Essenin soutuveneestä ja siirrettiin moottoriveneeseen. Valassaarten eteläpuolinen kurssi johti lopulta Vaasaan. Stenholm käytti insinööri "Carl Sjölin" salanimeä, hänelle passissa mainitulla nimellä lähes koko vapaussodan ajan. Stenholm sai passin, asessori (myöhemmin hovioikeusneuvos) Harald Bouchtilta, joka toimi 1. maailmansodan aikana jääkärivärvärinä sekä organisoi aseiden salakuljetusta Saksasta Vaasan seudulle. 

"Hän toimi avainasemassa sekä puolustuslaitoksen että siviiliradiotoiminnan johdossa."

Stenholm pystytti aseman asessori Grönroosin huvilan biljardihuoneen salakomeroon Vaasan Vaskiluodossa. Radiovastaanotinasemalla vieraana kävi muun muassa. C.G. E. Mannerheim seurueineen. Radioasema oli niin hyvin peitetty, ettei huvilassa vieraillut Mannerheimin seuruekaan sitä onnistunut löytämään. Stenholm vastaanotti ensimmäisen sanoman loka-marraskuun taitteessa 1917. Radioasema otti vastaan Libaun radioaseman lähettämiä viestejä. Libaun radioaseman antamat sanomat toimitettiin kuriirilla Vaasasta Helsinkiin. Salaista radioasemaa ylläpidettiin viikoittain, 2-3 kertaa viikossa ja 3 kuuntelukertaa päivässä. Kuunteluajat olivat klo 7-8, 17-18 ja 21-22 välillä.

Vapaussodan alussa, 29.1.1918 Stenholm valtasi Vaasan venäläisen radioaseman, joka oli hänen päällikkyydessään ensimmäinen valkoisen Suomen yhteyksiä hoitava radioasema. Stenholm toimi vallatun venäläisen radioaseman hoitajana koko sodan ajan. Vaasan vallatun radioaseman merkityksen arvostamiseksi on muistettava, että juuri sen kautta saatiin jo alkuvaiheessa annetuksi ulkomaille vapausarmeijan tarkoitusperistä ja saavutuksista oikeita tietoja. Lisäksi Ahvenanmaata koskevat sähkeet kulkivat tätä kautta.

Päämajasta oli aina puhelinyhteys Vaasan radioasemalle. Vaasan radioasema piti yhteyttä myös Vaxholmaan ja Libauhun. Radioaseman kautta lähetettiin päämajan raportit salakielisenä Libaun kautta Saksan päämajaan ja vastaanotettiin Saksasta saapuneet raportit. 

Vapaussodan jälkeinen aika

Vapaussodan jälkeen jääkärikapteeni Stenholm (vuodesta 1935 Saarmaa) perusti Helsinkiin maamme ensimmäisen radioalan joukko-osaston, Sotalaitoksen Radiolennätinosaston, Kipinälennätinlaitoksen (1919), Radiojoukot (1920) ja edelleen Radiopataljoonan (1924), joiden komentajana hän toimi vuosina 1918-1930. Samalla hän toimi avainasemassa sekä puolustuslaitoksen että siviiliradiotoiminnan johdossa.

Hänen johdollaan muun muassa järjestettiin ensimmäiset kansainväliset radiosähköttäjäkurssit 1920-1925. Hän toimi itse kurssien johtajana, opettajana ja hänellä oli valtuudet myöntää myös lupakirjat, jotka kelpasivatkin hyvin maailman merillä.

Stenholm täydensi opintojaan suorittamalla sähköinsinöörin tutkinnon Köthenin Polyteknikumissa Saksassa vuonna 1924. Opinnoilla oli huomattava merkitys erityisesti radioalan kehitykseen Puolustusvoimissa ja koko Suomessa. Radiopataljoonaan kuului myös radiotyöpaja, joka oli maamme ensimmäisiä teollisuuslaitoksia ja siellä valmistettiin kenttäradioita niin Puolustusvoimien tarpeisiin, kuin myös merenkulun tarpeisiin.

Myös Suomen yleisradion ensimmäiset radiolähetykset lähetettiin Radiopataljoonan lähettimellä Katajanokan ”Lutikkalinnasta”, kun Suomen yleisradio perustettiin 1926. Ennen talvisotaa jääkärieverstiluutnantti Stenholm (vuodesta 1935 Saarmaa) toimi vielä VP 1:n ja VP 2:n sekä vuonna 1934 Viipuriin perustetun Viestipataljoonan, (vuodesta 1938 Viestirykmentin) komentajana. Vuodesta 1934 lähtien Viestipataljoonassa ja Viestirykmentissä oli vakinainen viestikurssi kantahenkilökunnan kouluttamista varten. Kurssia voi pitää nykyisen Viestikoulun edeltäjänä.

Kuvassa Viestikoulun lippu.

Talvi- ja jatkosodan aika

Saarmaa toimi Kannaksen Armeijan viestikomentajana talvisodassa. Saarmaan johdolla perustettiin Viestikoulu Hämeenlinnaan 24.2.1941, sotakokemusten osoittamasta tarpeista johtuen. Saarmaa itse toimi koulun ensimmäisenä johtajana. Saarmaa toimi myös Karjalan Armeijan ja Aunuksen Ryhmän viestikomentajana Laatokan Karjalassa jatkosodassa. Hänet ylennettiin everstiksi marraskuussa 1940. Kesällä 1944 hän toimi viestikomentajana Kannaksen joukkojen komentajan johtoesikunnassa.

Sotien jälkeinen aika

Eversti Saarmaa toimi lyhyen ajan aikaa armeijakunnan esikunnan eli maavoimien viestikomentajana, sekä pääesikunnan viestikomentajan sijaisena, sotien jälkeen. Hän erosi Puolustuslaitoksen palveluksesta vuonna 1946, minkä jälkeen hän toimi Suomen Radioteollisuusyhdistyksen ry:n toimitusjohtajana noin 20 vuotta. 

Jääkärieversti Saarmaan täyttäessä 50 vuotta vuonna 1942, hänen syntymäpäivälahjakseen koottiin rahasto, josta myöhemmin muodostettiin hänen nimeään kantava "Eversti A.R. Saarmaa säätiö viestitoiminnan kehittämiseksi". Eversti Saarmaa toimi itse ensimmäisenä säätiön puheenjohtajana kuolemaansa saakka. Hän oli myös Viestiupseeriyhdistyksen perustajajäsen vuonna 1945 ja Viestikillan ensimmäinen puheenjohtaja vuonna 1963. Jääkärieversti Saarmaa kuoli Helsingissä 31.1.1971.

Viestirykmentin vuosipäiväksi määrättiin vuonna 1957 maaliskuun viides ja 1970-luvun lopulta lähtien se on koko viestiaselajin vuosipäivä. Kun vuosipäivää vietettiin Riihimäellä ensimmäisen kerran vuonna 1957, jääkärieversti A. R. Saarmaa luovutti Viestirykmentille vaalittaviksi vanhat viipurilaiset perinteet, joita ovat velvollisuudentunto, uutteruus, palvelualttius ja sotilaallinen kuri.

Näitä arvostettavia perinteitä noudatetaan tämänkin päivän viestijoukoissa.

Teksti: majuri Pavel Linnainmaa (kuvassa), joka palveli kevääseen 2021 asti Viestikoulussa Riihimäellä toimistopäällikkönä. Tämä artikkeli on aiemmin julkaistu Maasotakoulun joukko-osastolehdessä Maasoturi, numerossa 1/2021, joka ilmestyi 4.6.2021.

Viestikoulu kuuluu Maasotakouluun.