Hyppää sisältöön

Hyvää Vöyrin päivää eli aliupseeriston koulutuksen perinnepäivää!

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 26.1.2022 9.05
Tiedote
Perinteiden yö-hämärässä kaksi vanhoissa sotilaan asuissa olevaa sotilasta astelee lumipukuisten sotilaiden rivin edessä.

Vöyrin päivä eli aliupseeriston koulutuksen perinnepäivä on joka vuosi 26. tammikuuta.

Maasotakoulu on siitä erikoinen joukko-osasto, että siellä koulutetaan varusmiesten ja reserviläisten lisäksi myös ammattisotilaita eli Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa: kadetteja, sotatieteiden maistereiksi opiskelevia ja oman alansa vankkoja käytännön osaajia: aliupseereita.

Aliupseeristo juhlii Vöyrin päivänä 26. tammikuuta, koska alipäällystön koulutus itsenäisessä Suomessa juontaa juurensa Vöyrin sotakouluun, Vöyrin pitäjään Pohjanmaalla. Siellä koulutettiin aliupseereita vuonna 1918, ja koulutus siellä alkoi 26. tammikuuta.

Vöyrin päivää 26.1. vietetään myös toimi- ja opistoupseerikoulutuksen sekä ammattikunnan opinahjon Maanpuolustusopiston ja sitä edeltävien sotakoulujen perinnepäivänä. Koulutuksen perinnepäivän, Vöyrin päivän, vietolla mahdollistetaan ali-, toimi- ja opistoupseerikoulutuksen perinteiden vaaliminen ja ammatti-identiteetin sekä yhteenkuuluvuuden tiivistäminen palveluksessa olevien ja reserviin siirtyneiden jäsenten keskuudessa.

Säännöllinen alipäällystön koulutus alkoi vuonna 1921 Viipurin Markovillassa, jossa koulu toimi Jalkaväen Aliupseerikoulun, Jalkaväen Kapitulanttikoulun ja Taistelukoulun Aliupseeriosaston nimillä. 

Lappeenrannassa on toiminut sotilasopetuslaitos vuodesta 1945 alkaen. Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Lappeenrannassa 4.2.1945.

Nykyään Maasotakoulu Lappeenrannassa antaa aliupseereille täydennyskoulutusta, joka kuuluu sotilaan uraan olennaisena osana. Aliupseerit aloittavat työt Puolustusvoimissa varusmiespalveluksen jälkeen sopimussotilaana, ja noin vuoden työkokemuksen jälkeen on vuorossa perustason opinnot. Kursseja suoritetaan Lappeenrannassa, ja siten Etelä-Karjala tulee tutuksi kaikille suomalaisille ammattisotilaille, aliupseereille. Opintojen ja kurssien pituudet vaihtelevat muutamista viikoista muutamiin kuukausiin.

Perustason opintojen jälkeen aliupseeri jatkaa töissä omassa joukko-osastossaan, ja sitten on vuorossa yleistason opinnot Lappeenrannassa. Taas joitakin vuosia työkokemusta, uusia tehtäviä ja mahdollisuus yletä. Ja kokemuksen karttuessa aliupseeri voi hakeutua mestaritason opintoihin ja yhä vaativampiin tehtäviin jopa sotilasmestariksi asti.

 

Olipa kyseessä nuori tai kokeneempi aliupseeri, hän on oman alansa vankka osaaja ja huippuammattilainen. Alipseerit muun muassa kouluttavat varusmiehiä, tai toimivat vaikkapa sotilaspoliiseina tai Rakuunasoittokunnan sotilassoittajina.

Tänä vuonna Maasotakoulun aliupseerit viettävät Vöyrin päivää pienimuotoisesti koronavarotoimena. Yleensä Vöyrin päivä alkaa nuorten aliupseerien, perustason kurssilaisten Perinteiden yöllä jo aamuvarhaisella, mutta nyt koronavarotoimena se siirretään myöhäisempään ajankohtaan. Sen sijaan Maasotakoulun aliupseeriston vanhin sotilasmestari Vesa Tuovinen kertoo parhaillaan kursseilla oleville aliupseereille aliupseeriston perinteistä. Tuovinen on koonnut luentonsa eversti (evp) Keijo Simolan materiaalien pohjalta ja hänen kanssaan yhteistyössä.

Kuvassa Maasotakoulun Lappeenrannan varuskunnan alueella, Vöyrin puistossa oleva aliupseeriston koulutuksen kivet. Muistomerkin on suunnitellut sotilasmestari Vesa Tuovinen ja se paljastettiin 16. toukokuuta 2008.

Muistomerkissä on kivi jokaiselle aliupseerikoulutuksen eri vaiheelle: perus-, yleis- ja mestaritasolle. Muistomerkkiin kaiverretaan jokaisen opinnon ajankohta ja sen edessä otetaan kurssikuvat.

- Muistomerkin kivet ovat Salpalinjasta. Tällä tavalla aliupseeristo kunnioittaa veteraanien perintöä. Kivet ovat yhdistetty rautatangoilla, jotka kuvaavat aliupseeriston ammatillista identiteettiä ”taipuu – muttei taitu”. Samalla tangot kuvaavat myös opintojen jatkuvuutta, kertoo sotilasmestari Tuovinen.

Yksi aliupseeriston perinne Vöyrin päivänä on se, että nuorille aliupseereille lausutaan Onni Määttäsen julistus. Onni Määttänen oli ylivääpeli, eli aliupseeri itsekin, ja ansioitunut sodissa. Hän oli Mannerheim-ristin ritari numero 119. Hän toimi sodassa kaukopartiomieenä ja -johtajana.

Eversti evp. Keijo Simola on toiminut muun muassa opetusupseerina Päällystöopistossa (1984-1989), Maanpuolustuskorkeakoulussa opettajana (1995-1997) ja Taktiikan laitoksen 
johtajana (2007) sekä suunnittelu- ja valmiuspäällikkönä Maanpuolustusopistossa (1997-1999). Hänen opinnäytetyönsä, Sotakorkeakoulun diplomityö oli aiheesta "Kanta-aliupseerikoulutuksen järjestelyt ja opetuksen sisältö Suomessa vuosina 1918-1974" (1991). Simolan julkaisuja ovat "Maanpuolustusopisto 75 vuotta" (1993; toinen kirjoittaja), "Sama kaiku on askelten - Ali-, toimi- ja opistoupseerien historia" -kirjan (2004) artikkeli "Ali-, toimi- ja opistoupseerikoulutus itsenäisessä Suomessa".

Lue lisää Maasotakoulun historiasta ja aliupseeriston koulutuksen historiasta Puolustusvoimien nettisivuilla: Maasotakoulu - Historia ja perinteet Historia ja perinteet (puolustusvoimat.fi)