Ilmapuolustusharjoituksen tavoitteet saavutettiin
Valtakunnallisella ilmapuolustusharjoituksella on merkittävä rooli ilmapuolustuksen kokonaissuorituskyvyn kehittämisen näkökulmasta. Lohtajan ympäristö tarjoaa mahdollisuuden kouluttaa ja harjoittaa kaikkia ilmapuolustuksen elementtejä eri skenaarioissa, jota muualla ei ole mahdollista tehdä. Ilmapuolustusharjoituksessa 2/2019 olivat edustettuina Maavoimat ja Ilmavoimat.
Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella torstaina 21.11.2019 päättyvän ilmapuolustusharjoituksen päätavoitteena oli kehittää asevelvollisten sekä henkilökunnan osaamista ilmatorjunnan eri tehtävissä sekä harjoittaa ja kehittää ilmapuolustuksen eri toimijoiden sodan ajan suorituskykyä yksilötasolta yhteistoiminnassa toteutetun nykyaikaisen ilmauhkan torjumiseen.
Harjoituksen ensimmäinen vaihe, kovapanosammunnat, päättyivät lauantaina 16.11.2019. Tulokset olivat erinomaiset, varsinkin reserviläisten osalta, ja kokonaisuudelle asetetut tavoitteet saavutettiin selkeästi. Kovapanosammunnoissa päästiin ampumaan myös ilmatorjunnan suorituskykyisimmällä kalustolla.
Kovapanosammuntojen jälkeen ilmapuolustusharjoituksen taisteluvaihe käynnistyi ja painopiste siirtyi taistelutekniikoiden sekä ase- ja johtamisjärjestelmien käytön harjoittamiseen haastavassa toimintaympäristössä. Taisteluvaiheessa punnittiin taistelijoiden taitoja ja osittain myös kestävyyttä, sillä toiminta alkoi päivittäin varhain aamulla ja kesti iltamyöhään. Ilmaoperaatioihin Lohtajan yllä osallistui samanaikaisesti lähemmäs 30 lentokonetta. Ensimmäistä kertaa tässä harjoituksessa Ruotsi osallistui kahdella JAS39 Gripen hävittäjällä toimintaan. Järjestetyt palautetilaisuudet mahdollistivat toiminnan analyysin ja ymmärryksen yksittäisen toimijan merkityksestä laajemmassa kokonaisuudessa.
Joukko-osastojen antama nousujohteinen ja korkeatasoinen ilmatorjuntakoulutus näkyi osaavien ja motivoituneiden varusmiehien ja reserviläisien määrätietoisessa toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa harjoituksessa. Tavoitteiden saavuttamista tuki kantahenkilökunnan vahva sitoutuminen harjoitukseen ja harjoituksen erinomaiset tukitoiminnot. Kokonaisuudessa harjoitukseen osallistui henkilöitä 22 eri Puolustusvoimien hallintoyksiköstä sekä strategisista kumppaneista. Päävastuun ovat tällä kertaa kantaneet Ilmasotakoulu ja Karjalan prikaati.
Harjoituksen johtaja, ilmatorjunnan tarkastaja everstiluutnantti Mikko Mäntynen on tyytyväinen aselajinsa ja muiden ilmapuolustukseen osallistuvien joukkojen toimintaan harjoituksessa. Ilmapuolustuksen valmius vastata poikkeusolojen tehtäviin on kasvanut entisestään harjoituksen aikana.
– Harjoituksen keskeisinä tavoitteina oli ilmatorjunta-aselajin eri joukkotyyppien suorituskyvyn sekä yksilöiden osaamisen kehittäminen. Huolimatta haastavista sääolosuhteista saimme toteutettua kaikki ilmatorjunnan kovapanosammunnat suunnitellulla tavalla, turvallisesti ja tuloksekkaasti! Taisteluvaiheessa joukoille kyettiin tarjoamaan haastavia ilmaoperaatioita, jotka edesauttoivat kehittymistämme. Harjoituksen johtajana ja ilmatorjunnan tarkastajana totean tavoitteet saavutetuksi kiitettävällä tasolla. Olen ylpeä ilmatorjuntajoukkojen osaamisesta, kiteyttää harjoituksen johtaja everstiluutantti Mikko Mäntynen.
Harjoituksen esikuntapäällikkö
Everstiluutnantti Johan Anttila
