Ilmataisteluammunnat, ohjusilmatorjuntajärjestelmät ja laivatykistöammunnat

Ilmapuolustusharjoituksen 1/21 ampumavaiheen valmistelu sujui kitkattomasti hyviä vakiintuneita käytänteitä noudattamalla sekä osallistuvien tahojen ja harjoituksen järjestävän organisaation vuoropuhelua ylläpitämällä. Koronarajoitteista huolimatta kaikki puolustushaarat osallistuvat Ilmapuolustusharjoituksen 1/21 ampumavaiheeseen ja kaikkien osallistuvien joukkojen ammunnat kyetään toteuttamaan.

Ilmavoimat aloitti ampumavaiheen ilmataisteluammunnoin, joihin osallistuu Lapin, Karjalan ja Satakunnan lennosto. Ilmataisteluammuntojen ollessa käynnissä Lohtajan ampumaharjoitusalueen tuliasemissa aloittivat myös ammusilmatorjuntajärjestelmät Salpausselän ilmatorjuntapatteristosta, Helsingin ilmatorjuntarykmentistä sekä Rovaniemen ilmatorjuntapatteristosta. Ilmataisteluammuntojen päätyttyä vauhtiin pääsevät ohjusilmatorjuntajärjestelmät sekä Merivoimien alusosaston laivatykistöammunnat. 

Kaikissa ammunnoissa todennetaan joko asejärjestelmien tai ampuvien joukkojen suorituskykyä tavalla tai toisella. Ammuntojen yhteen sovittaminen yhteiset resurssit mahdollisimman tehokkaasti priorisoimalla on onnistuneen ampumavaiheen avain.

Keväällä järjestettävässä Ilmapuolustusharjoituksessa olosuhteet ovat kaikille osallistuville asejärjestelmille yleensä edulliset, mutta yksittäisissä testiammunnoissa voi olla esimerkiksi tarkkailutarpeita, jotka edellyttävät hyvää korkeusnäkyvyyttä.

Ammuntojen yksilölliset tarpeet huomioimalla ampumavaihetta läpiviedään siten, että viiden vuorokauden aikana kaikkien joukkojen ja järjestelmien tavoitteisiin päästään vaikka olosuhteet ja käytössä olevat resurssit muuttuisivat päivittäin. Lohtajalla toukokuun puolivälin jälkeen valoisaa aikaa riittää jo lähes 22 tuntia vuorokaudessa, joten päivänvaloammuntoihin ei kohdistu juurikaan aikataulupainetta.