Ilmauhkan torjujat Lohtajalla
-Ampuminen oli selkeätä ja maaliin oli helppo osua, kertoi innoissaan tykkimies Arttu Tolvanen (Tuusula) Salpausselän ilmatorjuntapatteristosta ammuttuaan ITO15 -ohjuksen eli Stingerin, ensimmäisen kerran Lohtajalla. - Ampuminen oli helpompaa kuin ”kuivaharjoittelu”, jatkoi Tolvanen. ITO15 on maavoimien uusimpia suorituskykyjä.
ITO15 eli Stinger nosturilta laukaistuna.
Salpausselän ilmatorjuntapatteristo Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä on yksi asevelvollisten ja reserviläisten Ilmatorjuntakoulutusta antava joukkoyksikkö Suomessa. Muita koulutusyksiköitä ovat Helsingin ilmatorjuntarykmentti Panssariprikaatissa Parolassa, Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo Jääkäriprikaatissa, Maasotakoulun Reserviupseerikoulu Haminassa sekä henkilökunnan perus- ja täydennyskoulutuksesta vastaava Ilmasotakoulu Tikkakoskella.
Lohtajalla meneillään oleva ilmapuolustusharjoitus on vuosittaisista harjoituksista jälkimmäinen ja kestää kaksi viikkoa. Harjoitus on koonnut jälleen varusmiehiä ja reserviläisiä kaikista ilmatorjuntakoulutusta antavat yksiköistä yhteen. Harjoitus jakaantuu ampuma- ja taisteluvaiheeseen. Yhteensä harjoitukseen osallistuu noin 1400 henkilöä, joista reserviläisiä on noin 200 ja varusmiehiä noin 900.
Ilmatilan valvojat
Ilmapuolustus on koskemattoman ilmatilan valvontaa ja turvaamista. Suomen ilmatilan puolustamiseen osallistuvat kaikki puolustushaarat. Näkyvimmin ilmatilaa valvoo Ilmavoimat hävittäjätorjunnan myötä, mutta Maa- ja Merivoimat joukko- ja alusosastoineen ovat tärkeässä roolissa ilmatorjuntayksiköineen ja johtoportaineen alueilla, jotka katsotaan tilanteen mukaan tarpeelliseksi tilannekuvan luomisen ja vaikuttamisen kannalta. Ilmapuolustuksen onnistuminen ja toteutuminen vaatii usean eri toimijan välistä aukotonta yhteistyötä, jotta ketjun kaikki palat onnistuvat omassa tehtävässään oikeaan aikaan. Tämän ketjun liitoksia ja lenkkejä on harjoitettava lenkki kerrallaan eli peruskoulutusta hiottava omissa yksiköissään ja sitten jokaisen saapumiserän ilmauhkan torjujat "hitsataan" yhteen Lohtajan Ilmapuolustusharjoituksessa ketjuksi.
Erilaista viemistä reserviin - sääryhmän varusmieskoulutus
Varusmiehille, jotka koulutetaan ilmatorjunnan osaajiksi omissa joukkoyksiköissään, avautuu mahdollisuus isossa yhteisharjoituksessa ymmärtää yhteispelin ja oikeiden ampumatarvikkeiden käytön merkitys. Ilmatorjuntaohjusten ampuminen ei ole mahdollista muualla Suomessa kuin Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella. Ampuma-alueen merkitys puolustusvoimille on kiistaton. Kiistatonta on myös "kuivaharjoittelun" merkitys. Kovapanosammunnat nostavat harjoittelun toiselle tasolle. Ja jotta voidaan harjoitella ilmaan ampumista, tulee ilmassa olla kohde. Erityyppisin maalilennokein saadaan aseille lentävät maalit, joihin tähdätä. Ilmasotakoulu on valtakunnallisen maalilennokkitoiminnan pääkoulutuspaikka. Ilmatorjuntakoulutusta antavissa joukko-osastoissa palvelee varusmieslennättäjiä ja -mekaanikoita.
ITO15 ammutaan maasta.
Ilmasotakoulu kouluttaa varusmiehiä muun muassa sään havainnointiin, sääryhmään, jonka tehtävä on tarkkailla säätilaa lennokeille. - Havainnoimme säätä pareittain ulkona ja raportoimme havaintomme säätietojärjestelmään, kertoo lentosotamies Mattila (Jyväskylä) Ilmasotakoululta. -Ensin havainnoimme aistein, millainen senhetkinen sää on eli miten pilvistä ja millaisia pilviä on sekä onko esimerkiksi lumi-, vesi- tai räntäsadetta. Onko näkyvyys huonontunut tai jos säätila on merkittävästi huonontunut viime havaintokerrasta, kertoo Mattilan työpari alikersantti Sykiäinen (Jyväskylä) Ilmasotakoululta. - Tehtävään kuuluu myös mahdollisen sodan aikana kemiallisten aineiden havainnointi, jatkaa Mattila. -Tehtävään valitaan peruskoulutuskauden jälkeen ja tehtävä on mielenkiintoinen. On jotain erilaista viemisinä sitten reserviinkin, sanoo Mattila.
Sääryhmä raportoi havainnoistaan. Alikersantti Sykiäinen ja lentosotamies Mattila Ilmasotakoululta.
Säätä havainnoidaan muun muassa havaintolevyllä, jonka pinnalta tarkkaillaan vesi-, lumi- tai räntäsadepisaroita.
Ammuntaa, ammuntaa ja perjantaina himaan - kertausharjoituksesta lisäoppia
Kertausharjoitusten määrää on kasvatettu tämän vuoden aikana reilusti. Lohtajallekin on käsketty kertaamaan ilmapuolustusjoukkoja. Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentaja, everstiluutnantti Mikko Mustonen johtaa Lohtajalla reserviläisten harjoitusta. -Tavoitteena on jokaisen harjaantuminen omassa sodanajan tehtävässään ja painopistealueet ovat tulenkäytössä ja viestitoiminnassa sekä kovapanosammunnoissa tykkikalustolla, kertoo everstiluutnantti Mustonen. - Reserviläiset päivittävät täällä esimerkiksi tietojaan viestijärjestelmistä, ampuvat ilmatorjuntatykeillä kovapanosammuntoja ja käyvät radalla ampumassa rynnäkkökiväärillä, jatkaa Mustonen ja harmittelee tiukkaa aikataulua. Reserviläisten harjoitus kestää vain neljä päivää. - He tulevat tiukalla aikataululla työkiireidensä ja opiskelujensa parista ja totta kai he odottavat, että kaikki aika käytetään suunnitelmallisesti hyödyksi ja täysipainoisesti tekemiseen. Ja hyvin hommansa hoitavatkin, kehuu Mustonen joukkoa.
Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentaja everstiluutnantti Mikko Mustonen vastaanottamassa reserviläisiä.
Tuliasemassa tavataan
-Reserviläisten osaaminen on hyvällä tasolla ja kertausharjoituksilla tasoa saadaan ylläpidettyä, sanoo Jääkäriprikaatista kapteeni Niko Hämäläinen, joka toimii tuliasema-alueen valvojana reserviläisten tykkiammunnoissa. -Ammuntaan valmistaudutaan reserviläisten kanssa samalla tavalla kuin yleensäkin, turvallisuus edellä. Ammunnat pyritään suorittamaan tehokkaasti, aika tykillä hyödynnetään hyvin ja varmistetaan, että kaikille muistuu mieleen toiminta omassa tehtävässään ammunnassa, jatkaa Hämäläinen.
Tuliaseman valmistelut käynnissä.
Ammunnat käynnistyvät! Suojatkaa kuulonne!
Tulta!
-Turvallisuusmääräykset ovat tärkeät, jotta kaikki tietävät omat tehtävänsä, sanoo kertausharjoitukseen tullut alikersantti Mika Hanski (Hamina). - Viimeksi olen ollut kertaamassa 15 vuotta sitten. Jotkin asiat ovat unohtuneet, mutta hyvin ne tässä muistuu mieleen uudelleen. Ja mukavaahan tämä on, näkee vanhoja tuttujakin, kertoo Hanski. - Ammunta, ammuntaa ja perjantaina himaan, vastaa korpraali Ville Järveläinen (Helsinki), joka on tullut kertaamaan muun muassa suuntaajan ja ampujan tehtäviä tykillä. -Ensimmäistä kertaa olen kertaamassa sitten vuoden 2005. Ajankohta voisi olla kelien puolesta kesällä, mutta ei kai tässä mitään, jatkaa Järveläinen.
Varusmiehet ja reserviläiset ampuivat tykein ja ohjuksin sekä päivänvalossa että pimeällä.
Katso harjoituksen muutakin materiaalia maavoimien Facebook #IPH216