Ilmavoimat Ilmapuolustusharjoituksessa 2/18
Ilmavoimat osallistuu merkittävällä panostuksella valtakunnallisiin ilmapuolustusharjoituksiin eikä Ilmavoimien ilmatorjuntajoukot poikkea koulutusjärjestelyiltään muiden puolustushaarojen ilmatorjuntajoukoista. Ilmapuolustusharjoitus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää kaikkien toimintaympäristöjen ilmatorjuntajoukkojen taistelua entistä tehokkaammaksi sekä se tarjoaa ennen kaikkea mahdollisuuden kehittää osallistuvien Maavoimien ja Ilmavoimien joukkojen yhteistoimintaa ilmapuolustustehtävissä. Ilmavoimien ilmatorjunnan pieni mutta sisukas ja sitoutunut henkilöstö tulee tekemään kaikkensa, jotta panostuksesta saadaan lisäarvo ilmapuolustustehtävissä toimivien joukkojen ja henkilöiden merkitykseen osana ennaltaehkäisevää puolustuskykyä.
Tähän Ilmapuolustusharjoitukseen Ilmavoimat osallistuu kaikkien alajohtoportaidensa voimin. Harjoitukseen osallistuu henkilöstöä Ilmavoimien esikunnasta, Karjalan lennostosta, Lapin lennostosta, Satakunnan lennostosta ja Ilmasotakoulusta sekä yksittäisiä asiantuntijoita miltei jokaisesta Ilmavoimien joukkoyksiköstä.
Laivueet ja Pääjohtokeskukset ilmapuolustusharjoituksessa
Hävittäjälentolaivueet, Tukilentolaivue ja Pääjohtokeskukset osallistuvat ilmapuolustusharjoituksen torjunta- ja kaksintaisteluharjoituksiin Ilmavoimien esikunnan ohjauksessa. Johtokeskustoiminta toteutetaan Pääjohtokeskuksista, jotka johtavat harjoituksen lentotoiminnan. Pääasiallinen lentotoiminta, joka koostuu HN -monitoimihävittäjien, HW -harjoitushävittäjien, LJ- ja PI -yhteyskoneiden sekä ruotsalaisen LR35 A -häirintäkoneen lentosuorituksista, tapahtuu Tikkakosken, Rissalan, Rovaniemen, Pirkkalan ja Oulunsalon tukikohdista. Lentoyksiköt määrittelevät omat tavoitteensa päivittäisille lentokierroksille huomioiden ilmatorjunnan tavoitteet. Lentotoiminta suunnitellaan normaalin päivätoiminnan mukaisesti huomioiden lentokierrosten aikataulutus, valmistautuminen ja analysoinnit.
Ilmavoimien ilmatorjuntajoukot ilmapuolustusharjoituksessa
Maavoimat tuottaa Ilmavoimille sen taistelujaotuksen mukaiset ilmatorjuntajoukot. Ilmatorjuntaohjuspatterit (90M) tuottaa Jääkäriprikaati, ilmatorjuntapatterit (88) tuottaa Panssariprikaati sekä ilmatorjunnan tutkajaoksia (87M) tuotetaan Jääkäriprikaatissa ja Panssariprikaatissa. Ilmavoimien ja Maavoimien esikuntien kesken on sovittu joukkotuotannon perusperiaatteet, joita täydennetään vuosittain ja huomioidaan kummankin puolustushaaran joukkotuotantosuunnitelmissa. Maavoimat antaa korkeatasoista ilmatorjuntakoulutusta joukoille, joten joukkojen perehdyttäminen ja tarvittava koulutus Ilmavoimien toimintatapoihin sekä taistelutukikohdan erityispiirteisiin riittää. Ilmatorjuntajoukkojen joukkotuotanto ja yhteistyö puolustushaarojen kesken toimii erinomaisesti.
Varusmiestuotannossa tuotettujen joukkojen elinkaaren aikaisen kertausharjoituskoulutuksen suunnittelee ja johtaa Ilmavoimat. Kunkin Ilmavoimien alajohtoportaan (Lapin lennosto, Karjalan lennosto, Satakunnan lennosto ja Ilmasotakoulu) ilmatorjuntapäällikön vastuulla on omien yksiköidensä suorituskyvyn ylläpidon suunnittelu ja johtaminen. HÄJY - ja RUSKA -lentotoimintaharjoituksien ohella ilmapuolustusharjoitukset ovat merkittävä osa Ilmavoimien ilmatorjuntajoukkojen harjoitusrakennetta. Ilmapuolustusharjoitukset mahdollistavat ilmatorjunnan taistelunjohtamisen ja taistelun harjoittelemisen erityisesti tilannekuvan, tulenkäytön sekä taistelun tuen toimintojen osalta haastavassa elektronisen sodankäynnin ympäristössä. Tässä ilmapuolustusharjoituksessa ilmavoimien ilmatorjunnan suunnittelu- ja johtamisvastuu on Ilmasotakoululla. Ilmasotakoulun järjestämä kertausharjoituskokonaisuus toimeenpannaan Rovaniemellä, Tikkakoskella ja Lohtajan harjoitusalueella ilmapuolustusharjoituksen 2/18 yhteydessä. Kokonaisuudessa toimeenpannaan ilmatorjuntaohjuspatterin (90M), ilmatorjunnan tutkajaoksen (87M), kiinteän taistelutukikohdan taistelujohtokeskuksen sekä tulenkäytön johtopaikan kertausharjoitus ja ilmavoimien tutkakomppanian kertausharjoitus. Kertausharjoituskokonaisuuden henkilöstövahvuus on 23 henkilökuntaan kuuluvaa ja 178 reserviläistä.
Ilmavoimien ilmatorjuntajoukkojen osalta harjoituksen päämääränä on arvioida ja kehittää harjoitusjoukkojen toimintaa sekä reserviläisten osaamista poikkeusolojen tehtävissään Ilmavoimien kiinteän taistelutukikohdan taistelussa. Koulutuksellisena tavoitteena on kehittää palkatun henkilöstön ja reserviläisten osaamista ilmapuolustuksen tulenkäytön ja ilmatorjunnan taistelun johtamisessa kiinteän taistelutukikohdan toimintaympäristössä. Edellä mainittujen lisäksi valmiudellisena tavoitteena on testata ja arvioida joukon perustamiskykyä, siirtymistä ensimmäiseen tehtävään ja toiminnan aloituskykyä. Taktiikan osalta harjoituksessa kehitetään tukikohdan ilmapuolustuksen toimintamalleja taktisen toimintaohjeen mukaisesti.
Analysointi ja arviointi koulutuksen tukena
Ilmatorjunnan taistelun johtamista ja operaattoreiden kykyä toimia monipuolisissa maalitilanteissa haasteellisissa häirintäolosuhteissa päästään ilmapuolustusharjoituksessa mittaamaan erinomaisessa koulutusympäristössä. Koulutusympäristön luoma mahdollisuus on näin ollen ehdottomasti hyödynnettävä. Koulutustason arvioinnissa keskitytään ilmatorjunnan taistelunjohtamisen ja ilmatorjunnan taistelun arviointiin erityisesti tilannekuvan, tulenkäytön sekä taistelun tuen toimintojen osalta. Harjoitusalueen ja -kehyksen asettamat rajoitukset ja poikkeamat huomioidaan arvioinnissa.
Arviointi toteutetaan seuraamalla tuliyksiköiden toimintaa kaksintaistelu- ja torjuntaharjoituksissa, osallistumalla osaan yksikön käskynannoista ja kiertämällä yksikön taistelusta irti olevia osia, joita ovat esimerkiksi johtopaikka ja huoltojaos. Arvioinnilla saavutetaan yleiskuva yksikön sen hetkisestä suorituskyvystä. Arviointia tukee ilmapuolustusharjoituksen laaja ja laadukas debrief-toiminta, jolla parannetaan ilmavoimien ilmatorjuntajoukkojen kykyä kehittää omaa toimintaansa taisteluanalyysien perusteella.
Ilmavoimien ilmatorjuntapäällikkö
Majuri Sami Nenonen
