Hyppää sisältöön

Jääkärien jäljet Porin prikaatissa

Porin prikaati
Julkaisuajankohta 9.2.2023 15.43
Tiedote
Varusmiehiä siirtymässä lumisateessa.

Porin prikaatin historia liitetään useimmiten Suomen sotaan 1808–1809, jonka kansallisromanttisen mielenmaiseman tallensivat J. L. Runeberg Vänrikki Stoolin tarinoihin sekä Albert Edelfelt porilaistaistelijoita kuvaaviin maalauksiin. Syvemmin historiaan perehtynyt muistaa Porin rykmentin juurten ulottuvan vuoteen 1626, jolloin Kustaa II Adolf perusti maineikkaat Porilaiset, joita ruotsalaishallitsijat sittemmin käyttivät Suomen taistelutantereiden lisäksi sotaretkillään Keski-Euroopassa aina Ukrainan Pultavaa myöten.

Porin prikaatin historia itsenäisessä Suomessa alkoi jo vapaussodan aikana, jolloin ensimmäiset Saksassa vuosina 1915–1917 jääkärikoulutuksen saaneet astuivat hallituksen joukkojen johtotehtäviin. Vapaussodan Porin rykmentin pataljoonien komentajat ja johtotehtävissä palvelleet olivat jääkäriupseereita. Suurelle yleisölle kenties tunnetuin heistä oli Paavo Talvela, joka taisteli Satakunnan rintamalla muun muassa Ahlaisissa ja Pomarkussa.

Viime sotiemme Länsi-Suomessa perustettujen joukko-osastojen ja yhtymien komennossa olivat Porin prikaatissa palvelleet jääkäriupseerit. Prikaatitaustaisia Mannerheim-ristin ritareita on kaikkiaan seitsemän, heistä kolme jääkäriä.

Vuodesta 2015 Porin prikaatin vastuualue on ulottunut Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien lisäksi Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin, joten pohjalaispaikkakuntien tunnetusti vahva jääkärihenki on myös prikaatimme tukena. Vastavuoroisesti Porin prikaati haluaa vahvistaa jääkärien perinnön juurtumista joukoissaan ja koulutettavien asevelvollisten keskuudessa.

Niinpä olemme ottaneet järjestämisvastuun jääkärien kotiinpaluun 105-vuotisjuhlaparaatista Vaasassa 25. helmikuuta.

Vaasan kaupungin tukemana järjestettävään paraatiin ja kalustonäyttelyyn osallistuu Porin prikaatin sotilaita ja kalustoa sen kaikista joukkoyksiköistä. Pohjanmaan aluetoimisto vastaa yleisjärjestelyistä kotikaupungissaan. Varusmiesten lisäksi paraatissa nähdään Pohjanmaan maakuntakomppanian reserviläisiä, ja musiikista vastaa Maanpuolustussoittokunta.

Paraatijoukkojen kärjessä marssii Niinisalossa toimiva Pohjanmaan jääkäripataljoona, joka oli sijoitettuna Vaasaan vuosina 1957–1964. Vuonna 2015 uudelleen perustettu pataljoona ”palaa maakuntaan” nyt myös jääkäriperinteiden näkökulmasta. Porin prikaati toivoo jääkäriparaatin myötä tiivistyvää yhteistyötä erityisesti Pohjanmaan jääkäripataljoonan ja prikaatin pohjalaisalueen toimijoiden kanssa.

Satakunnan jääkäripataljoona Säkylästä on prikaatin toinen jääkärijoukkoyksikkö, joten sen edustus on myös mittava. Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoonan pioneerien ja viestimiesten aselajijuuret ovat niin ikään Jääkäripataljoona 27:ssä. Varsinais-Suomen huoltopataljoonan varusmiesten sotilasarvo on jääkäri, eikä heidän taistelutaitonsa kalpene jalkaväkimiesten perustaidoille. Satakunnan tykistörykmentin pitkä historia ulottuu voittopuolisesti Ruotsin vallan ajan tykistöön, mutta tykistöaselajikin päivitettiin jääkärien avulla ajanmukaiseksi itsenäisen Suomen puolustusvoimien alkutaipaleella.

105 vuotta sitten ennen Kuninkaallisen Preussilaisen Jääkäripataljoona 27:n paluuta Suomeen sen jääkäreille koulutettiin lähes kaikkien nykyisten aselajien perusteita, jotta he kykenisivät muodostamaan Suomen sodan ajan kenttäarmeijan.

Siten jääkärien jäljet ovat nähtävissä tänään kaikkialla Puolustusvoimissa ja Porin prikaatissa.

Prikaatin Säkylän kasarmin pääraitin varrella kasvaa Jääkärin tammi, jonka jääkäriperinteen vaalijat istuttivat 50 vuotta sitten. Taimi hankittiin Saksasta jääkärien Lockstedter Lager -koulutuskeskuksessa sijaitsevasta kunnialehdosta. Komea tammi tervehtii vehmaana tämän päivän jääkäreiden perillisiä, maanpuolustajia, jotka ammentavat voimansa jääkärien rohkeudesta ja epäitsekkyydestä. Ehkäpä saamme jonkin vastaavan jääkäreistä muistuttavan huomionkohteen myös Niinisalon kasarmille yhteistyönä ja osoituksena suomalaisten vahvasta maanpuolustustahdosta.

Jääkäreiden kotiinpaluun 105-vuotisjuhlaa vietetään 24.–25.2. Vaasassa. Lue lisää tiedotteestamme: 105 vuotta jääkäreiden kotiinpaluusta - Maavoimat

Kolumnin on kirjottanut Porin prikaatin komentaja, prikaatikenraali Vesa Valtonen ja kolumni on aiemmin julkaistu 23.1.2023 Ilkka-Pohjalainen -lehdessä.

´