Jääkäriprikaatin kasvu koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi

Viimeisten vuosien kuluessa maavoimissa on ollut käynnissä järjestelmällinen kehitys vanhasta koulutusvetoisesta organisaatiosta korkeaa valmiutta vaalivaksi valmiusorganisaatioksi. Menneinä vuosina maavoimien joukko-osastojen päätehtävä oli sotakelpoisten joukkojen tuottaminen reserviin, siis kouluttaminen. Hieman yleistäen valmiuteen liittyvät tehtävät nähtiin helposti vain niiden harvojen asiaksi, jotka työskentelivät joukko-osastojen tai ylempien esikuntien operatiivisilla osastoilla. 

Viime vuosikymmenen puolivälin huolestuttavat maailman tapahtumat osoittivat turvallisuusympäristömme muuttuneen entistä arvaamattomammaksi. Puolustusvoimien valmiutta olisi kehitettävä ja sen olisi kosketettava kaikkea toimintaa. 

Tänä päivänä voidaan perustellusti todeta nykyisen toimintaympäristömme edellyttävän korkeaa valmiutta. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa ennakkovaroitusajan lyheneminen, nopeasti kehittyvien kriisien todennäköisyyden kasvaminen ja etenkin täällä pohjoisessa arktisen alueen painoarvon kasvaminen kansainvälisessä turvallisuusympäristössä.

Valmiusosastot ja valmiusyksiköt

Ensimmäisinä konkreettisina toimenpiteinä valmiuden parantamiseksi ja toimeenpanokyvyn kehittämiseksi, perustettiin joukko-osastoihin henkilökunnasta muodostettavat valmiusosastot (VOS) ja varusmiehistä muodostettavat valmiusyksiköt (VYKS). Valmiusosasto ja valmiusyksikkö ovat tänäkin päivänä keskeinen osa valmiudellisia suorituskykyjä. Jääkäriprikaatin valmiusosastolla ja valmiusyksikön joukoilla vastataan tarvittaessa vaativiin virka-aputehtäviin, kriittisten kohteiden suojaamiseen sekä tarvittaessa sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin. Valmiusyksikössä asevelvollisten koulutus kestää 11,5 kuukautta, josta jälkimäinen puolisko kuluu valmiusjaksolla.

Valmiusyksikkö on prikaatin keihäänkärki, joka aloitti ensimmäisen kerran valmiusjaksonsa 15.6.2017. Valmiusyksikkökoulutus on elänyt koko olemassa olonsa ajan jatkuvaa muutoksen ja kehittämisen aikaa. Valmiusyksikkötoimintaa kehitetään edelleen vastaamaan paremmin sille suunniteltuja tehtäviä ja asetettuja vaatimuksia. Valmiusosaston ja valmiusyksikön joukkojen suorituskykyä on kehitetty suunnitelmallisesti sekä niiden harjoittelu on sisällytetty Jääkäriprikaatin harjoitusjärjestelmäkokonaisuuteen. 

Harjoitusjärjestelmä

Valmiudesta puhuttaessa ei voida unohtaa koulutusta ja sen merkitystä. Jääkäriprikaatin harjoitusjärjestelmä on rakennettu valmiudellisista ja operatiivisista lähtökohdista. Harjoitusjärjestelmä muodostaa tarkoituksenmukaisen jatkumon koko saapumiserän koulutukselle jatkuen suunnitelmallisesti reservin kertausharjoituksiin. Vaatimukset on siten huomioitu myös reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutusta suunniteltaessa ja toimeenpantaessa.

Reserviläiset ovat olleet erittäin sitoutuneita valmiuden parantamisen toimenpiteisiin. 
Kahdesti vuodessa toteutettavat paikallispuolustusharjoitukset on kehitetty tämän päivän monimuotoisten uhkatilanteiden asettamien vaatimusten mukaisesti. Harjoituksiin on integroitu laaja viranomaisten osallistuminen ja yhteistoiminnan harjoittelu. Harjoituksissa viranomaiset toteuttavat vaativia tehtäviä yhteistoiminnassa Jääkäriprikaatin joukkojen kanssa. Paikallispuolustusharjoituksissa Jääkäriprikaatin yhteistoimintakyky muiden viranomaisten kanssa on parantunut merkittävästi. Jääkäriprikaatin viranomaisyhteistoiminnan perustana ovat eri viranomaisten kesken laaditut sopimukset. Sopimusten perusteella on määritetty toiminnan periaatteet eri tilanteissa. Eri viranomaisten kesken on myös luotu vakioituja menettelyjä, joidenka osana suunnitellaan muun muassa resurssien käyttöä ja tehtävien toimeenpanoa. Viranomaisyhteistoiminnasta on tullut arkipäiväistä toimintaa. 

Strategisten kumppaneiden ja varuskunnallisten yhteistyö-osapuolien kanssa käsitellään säännöllisesti myös valmiuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Kaikki toimijat ovat sitoutuneet yhteisiin päämääriin ja sovituilla toimenpiteillä luodaan valmiutta vastata yllättäviin tilanteisiin.

Valmiuden kehittäminen

Valmiudellisten suorituskykyjen ja koulutuksen kehittämisen ohella Jääkäriprikaatissa on muokattu organisaatiorakennetta vastaamaan paremmin jo toteutettuja muita valmiuden kehittämistoimenpiteitä. Osana muutosta on entistä tiiviimpi yhteistyö etenkin Kainuun prikaatin, pohjoisen alueen rajavartiostojen ja Lapin lennoston kanssa. Samaan aikaan kansainvälinen yhteistoiminta, erityisesti Ruotsin kanssa on lisääntynyt voimakkaasti. 

Voidaan hyvin perustellusti sanoa, että Jääkäriprikaati elää muutosten keskiössä pohjoisen Suomen puolustuksen ja valmiuden kehittämisessä. 

Tänä päivänä korkea valmius koskettaa Jääkäriprikaatissa siis kaikkia toimijoita. Jääkäriprikaati on kehittynyt organisaatioksi, jossa kaikki tekevät joko suoraan tai välillisesti työtä valmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 

Osaaminen on valmiutta ja valmius on osaamista!

Everstiluutnantti Markus Tainiola