Jalkaväkeä kehitetään määrätietoisesti

Jalkaväen vuosipäivää juhlistettiin keskiviikkona 18. marraskuuta Mikkelin Jalkaväkimuseolla, jonne oli kutsuttu koronatilanteen vuoksi vain pieni rajattu ryhmä henkilöstöä. Juhlassa luotiin katsaus jalkaväen kuluneeseen vuoteen ja tulevaan kehittämiseen sekä palkittiin jalkaväen tehtävissä vuoden aikana ansioituneita henkilöitä.

Jalkaväen tarkastaja eversti Rainer Peltoniemi mainitsi juhlapuheessaan viime vuosikymmenen muutokset maavoimien ja puolustusjärjestelmän kehittämisessä ja toimintaympäristön muutoksen epävakaammaksi.

- Käynnistyneellä 2020-luvulla näköpiirissä on uudet haasteet ja sen pohjalta nousevat kehittämistarpeet. Näitä ovat ainakin globaalin toimintaympäristön ennalta-arvaamattomuuden lisääntyminen sekä uuden teknologian käyttöönotto, Peltoniemi arvioi.

- On tärkeää, että puolustusjärjestelmäämme kehitetään kokonaisuutena ja tasapainoisesti. Puolustuksen valmius ja torjuntakyky rakennetaan yhdistämällä korkean teknologian kärkijärjestelmät sekä Suomen olosuhteisiin mitoitettu laaja reservi. 

Maavoimien toimintakyvystä ja kehittämisestä Peltoniemi nosti esille valmiuden ylläpidon, asevelvollisuuden, paikallispuolustuksen ja joukkojen suorituskyvyn kehittämisen.

- Jalkaväen suorituskykyä on onnistuttu ylläpitämään turvallisuusympäristön vaatimusten mukaisesti, ja kehittämistä jatketaan sekä suorituskykyä parannetaan kattavasti edettäessä kohti 2030-lukua, eversti Peltoniemi totesi.

Jalkaväen säätiön puheenjohtaja eversti Jari Kytölä piti säätiön tervehdyksen, musiikista vastasi Rakuunasoittokunnan kokoonpano.

Jalkaväen suorituskykyjä kehitetään laajasti

Jalkaväki maavoimien pääaselajina kantaa päävastuun maavoimien sodan ajan joukkojen kokoonpanoista. Joukkojen suorituskykyä parannetaan 2020-luvulla erityisesti johtamisen, tilannetietoisuuden, tulenkäytön, liikkuvuuden, tulivoiman ja panssarintorjunnan osalta.

Jalkaväkitaistelijoiden johtamista ja tilannetietoisuutta tuetaan varustamalla taistelijat uusilla lähiradioilla ja tilannetietoisuuden ja tulenkäytön osalta jalkaväelle hankitaan uusia sensoreita. Yksi keskeinen uusi suorituskyky tulee muun muassa olemaan taktisen tason lennokkijärjestelmä. 

Tulivoimaa parannetaan hankkimalla panssarivaunuille suorituskykyisempiä ampumatarvikkeita. Jalkaväkitaistelijoiden tulivoimaa kehitetään muun muassa uudella tarkkuuskiväärillä ja tukiampujan kiväärillä sekä uusia ampumatarvikkeilla.  Käynnissä on kattava tutkimus- ja selvitystyö, miten jalkaväen käsiaseita kehitetään laajemmin ja pitkäjänteisesti edettäessä kohti 2030-lukua.

Panssarintorjuntaan on hankittu uutta suorituskykyä uusilla kevyillä kertasingoilla. 

Kranaatinheitinyksiköille luodaan kyky saumattomaan, nopeaan ja liikkuvaan tulenkäyttöön parantaen kranaatinheitinyksiköiden taistelunkestävyyttä ja tulenantokykyä. 

Suurimmat uudistukset koskevat jalkaväen liikkuvuutta. Uusi panssariajoneuvo 2020 -hanke ja Arktisen liikkuvuuden hanke, jolla korvataan telakuorma-autoja, tuottavat jalkaväen joukoille kokonaan uuden kyvyn operoida ja taistella. LEO2A6-taistelupanssarivaunuhankinnan myötä maassamme on nyt kaksisataa hyvin varusteltua taistelupanssarivaunua. BMP2-rynnäkköpanssarivaunujen ja PASI XA-180-kaluston modernisoinnit valmistuvat tämän vuoden aikana.

Taistelijoiden henkilökohtaista suoja- ja muuta varustusta on parannettu Taistelijan hankkeessa. Muun muassa uusi suojaliivi parantaa henkilökohtaista suojaa sekä iskuportaan taistelijoiden liikkuvuutta. Myös vaunumiehistöjen, kaupunkijääkäreiden ja tarkka-ampujien varustusta on tarkoitus parantaa hankkeen edetessä.

Pimeätaistelukyky nostetaan lähivuosien aikana kokonaan uudelle tasolle. Jalkaväen kärkijoukoille rakennetaan kattava kyky taistella itsenäisesti ilman ulkopuolista valaisua kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa. Pimeätoimintahanke sisältää lämpötähtäimiä, valonvahvistimia, laserosoittimia, merkitsemisvälineitä sekä erilaisia taistelijan valoja. Tämä tulee vaikuttamaan varsin nopeasti taktiikkaan, taistelutekniikkaan ja koulutukseen.

Tahtoa, taitoa ja hyvää yhteishenkeä

Sotavarustuksen lisäksi tarvitaan myös taitoa ja tahtoa. Taito syntyy kouluttamalla ja tahto rakentuu hyvän yhteishengen tuloksena. Jalkaväen päätyö tehdään nimenomaan kentällä, jossa käytössämme olevat välineet ja taktiset periaatteet koulutetaan yksittäiselle sotilaalle ja sen myötä sodan ajan joukoille. 

- Hyvä koulutus ja korkea osaaminen ovat suomalaisen kenttäarmeijan vahvuus. Suuri kiitos siitä kuuluu kaikille kouluttajille. Myös kaikki kehitystyön parissa työskentelevät ihmiset ansaitsevat parhaat kiitokset, koska heidän tekemänsä työ kantaa vuosien päähän, kiitti eversti Peltoniemi.

- Jalkaväen rooli on historian ja muutosten saatossa säilynyt samana. Jalkaväki on siellä, missä taistelut ratkaistaan ja otetaan vastaan taistelukentän kovimmat rasitukset. Muut aselajit tukevat taistelua, mutta jalkaväen on silti viime kädessä pärjättävä omillaan. On tärkeää, että eri tasoilla sotilaana, kouluttajana, kehittäjänä, asiantuntijana ja johtajana teemme kukin oman parhaamme, että joukkojemme kärjestä, jalkaväen iskuportaasta, pidetään hyvää huolta. Täten varmistamme, että joukkojemme selkärankana toimiva jalkaväki, kykenee myös tulevaisuudessa tehtäviinsä, korosti eversti Peltoniemi.

Jalkaväen vuosipäivänä palkitut jalkaväen kouluttajat ja muut ansioituneet

Jalkaväen kehittäjät 2020

Majuri Jari Tiilikka, Maavoimien esikunta
Majuri Jari Tiilikalla on ollut keskeinen rooli laajassa ja moniulotteisessa Taistelija-hankkeessa. Hänen tarkka ja perusteellinen työskentelytapansa on myötävaikuttanut erityisesti hankkeen suunnitelmallisuuteen ja tavoitteellisuuteen. Hänen työpanoksensa on ollut merkittävä, jotta Taistelijan suorituskykyä kehitetään yhteensopivana kokonaisuutena sekä järkevin kokonaissuorituskykyä tukevin osatavoittein.

Insinöörimajuri Markus Vihelä, Puolustusvoimien logistiikkalaitos, Järjestelmäkeskus
Insinöörimajuri  Markus Vihelä on toiminut vuosia taistelupanssarivaunu Leopard 2A6:n ja 2A4:n järjestelmäinsinöörinä. Tehtävässään Vihelä on ollut kehittämässä Leopard-järjestelmän elinjakson hallinnan ja kunnossapidon toimintamalleja. Viimeisimpänä esimerkkinä hän kehitti vaunun tornin tehoelektroniikan päivitystä ja korjauskykyä, joka oli myös kansainvälisesti tunnustettu saavutus. 

Diplomi-insinööri Tero Loukiainen Puolustusvoimien logistiikkalaitos, Järjestelmäkeskus
Diplomi-insinööri Tero Loukiainen on tehtävässään kehittynyt valtakunnalliseksi ampumatarvikehankkeiden kärkiosaajaksi, joka on pitkäjänteisesti ja ammattimaisesti kehittänyt jalkaväen asejärjestelmien suorituskykyä.

Kapteeni Jere Vihavainen, Maavoimien esikunta
Kapteeni Jere Vihavaisen panos jalkaväen koulutuksen saattamisessa Koulutus 2020 -ohjelman mukaiseksi on ollut merkittävä. Lisäksi hän on johtanut Maavoimien ampumaohjelmiston laatimista perusammuntojen ja jalkaväen koulutushaarojen ammuntojen osalta. Hänen johdollaan perusammunnat ja jalkaväen koulutushaarojen ammunnat on saatu päivitettyä nykyaikaisen taistelukentän vaatimusten mukaiseksi.

Kuva 1: Kapteeni Jere Vihavainen ja insinöörimajuri Markus Vihelä.

Muut ansioituneet 

Jalkaväen tarkastajan numeroitu pöytästandaari:
kapteeni Pasi Warjovaara, Maasotakoulu

Kuva 2: Eversti Rainer Peltoniemi ja kapteeni Pasi Warjovaara.

Jalkaväen pöytästandaari:
Everstiluutnantti Petri Toivonen, Pääesikunta
Everstiluutnantti Pasi Tolvanen, Pääesikunta
Everstiluutnantti Ville Valkeinen, Maavoimien esikunta

Solki jalkaväen ansioristiin: 
Everstiluutnantti Vesa Volanen, Maavoimien esikunta

Jalkaväen ansioristi:
Everstiluutnantti Mikko Kuokka, Jääkäriprikaati
Everstiluutnantti Jari Kielenniva, Utin jääkärirykmentti

Kuva 3: Everstiluutnantti Mikko Kuokka, eversti Rainer Peltoniemi ja eversti Jari Kytölä.

Parhaimmat onnittelut palkituille!